A-
A+
Juhani Laakso
Vanha pankki -ravintolan entinen yrittäjä Minttu Mäkynen on mukana Ylen mainiossa Poliisiopiskelijat-dokumenttisarjassa, jonka esittäminen alkaa ensi viikon keskiviikkona TV2-kanavalla. Sarja on ollut katsottavissa kokonaisuudessaan syyskuusta lähtien Yle Areenassa. Mäkynen aloitti opinnot Tampereen poliisiammattikorkeakoulussa elokuussa 2024.
– Näin koulun Instagram-tililtä mainoksen, että tällaiseen dokumenttiin haetaan samassa lähtökohdassa olevia ihmisiä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että miksi ei, laitoin sähköpostin ja pääsin mukaan, hän kertoo.
Mäkyselle on tullut paljon palautetta ohjelmasta.
– Ohjelma on saanut Areenassa paljon katseluita. Palautetta on tullut minulle suoraan ja muuta kautta. Paljon palautetta on tullut samalla alalla työskenteleviltä ja alasta kiinnostuneilta. Sarjaa on kehuttu hyväksi ja kiinnostavaksi ja on sanottu, että vaikutan mukavalta ihmiseltä. On jäänyt fiilis, että ehkä minusta ihmisenä on jäänyt jollain tavalla empaattinen tai sympaattinen kuva.
Mäkynen näki ennakkoon kaikki jaksot.
– Olimme antaneet oikeuden käyttää kuvatun materiaalin kuten haluavat. He tulivat kuvaamaan silloin kun tulivat, eikä siitä välttämättä aina etukäteen kerrottu.
Mäkynen kertoo olevansa pitkälti tyytyväinen osuuteensa.
– Ehkä yrittäjätaustastani tuli vähemmän kuin ajattelin ja ehkä feminiiniyttäni oli korostettu enemmän kuin ajattelin, mutta kyllä sarja on aito ja oikea kuva minusta, eikä millään tavalla vääristelty.
Dokumenttisarja päättyy siihen, että opiskelijat lähtevät kymmenen kuukauden työharjoitteluun, Mäkynen Mikkeliin.
– Työharjoitteluun kuului nuoremman konstaapelin virka. Tämä työsuhde oli työharjoittelu, saimme siitä palkkaa ja olimme ihan oikeasti töissä.
Siihen kuului kenttätyötä partiona hälytys- ja valvontatehtävissä, tutkintaa, tiedonhakua ja työtehtäviä esimerkiksi liikennepoliisissa ja lupa-asioiden parissa.
Työharjoittelu päättyi lokakuun puolivälissä, minkä jälkeen Mäkynen aloitti työt rikostutkinnassa Vantaan pääpoliisiasemalla Tikkurilassa.
Opinnot jatkuivat maanantaina 19. lokakuuta. Esimerkiksi seuraavana tiistaina ja keskiviikkona hänellä oli lähipäivät Tampereella.
– Työnantajani eli valtio maksaa koulupäiväni, jotka ovat periaatteessa työtä. Tavoite on, että loppuvuonna valmistuisin.
Valmistumiseensa saakka Mäkynen työskentelee nuorempana konstaapelina ja valmistuttuaan vanhempana konstaapelina.
– Siinä on pieni palkkaero.
Harjoitteluajalta vahvimmin hänen mieleensä ovat jääneet keskustelut työkavereiden kanssa ja yhdessä tekeminen.
– Harjoitteluaikana mietin, että onko se mitä teemme vain illuusiota, koska me-henki oli niin vahva. Mikkelissä vahvistui se, että poliisiorganisaatio on yhteisöllinen ja toisesta pidetään huolta.
Myös monet kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat jääneet mieleen, mutta niistä Mäkynen ei voi puhua.
Kokeneemmilta poliiseilta hän on oppinut paljon.
– Kun on seurannut heidän tekemistä ja voimankäyttötilanteita, voi kärjistetysti sanoa, että jotkut painivat joka päivä, jotkut eivät koskaan. Jos toista kuuntelee ja kunnioittaa, saa yleensä samaa takaisin. Ihmisen arvostamisella ja hyvällä kohtaamisella pääsee tosi pitkälle.
Harjoittelu on vahvistanut tunnetta, että Mäkynen on oikealla alalla.
– Ehkä turhaan jännitin tiettyjä asioita. Ehkä edelleen pelkään kyynistymistä, mutta mielestäni se ei ole turha pelko ja se on asia, minkä eteen pitää tehdä töitä. Ei vain voi olettaa, että ei kyynisty.
Mäkynen sanoo jännittäneensä liikaa muuttuvansa.
– Varmaan jollain tavalla muutunkin, mutta pidän tietoisesti ja määrätietoisesti tietyistä asioista kiinni. Teen tiettyjä pieniä asioita jatkossakin eri tavalla.
Jotkut asiat menevät työssä ihon alle.
– Niitä miettii oman elämän kautta, eli mitä jos minulle kävisi noin tai jollekin läheiselleni. Mutta voi myös olla kiitollinen, kun asiat on itsellä hyvin.
Mielikuva poliisin työstä on muuttunut opintojen ja harjoittelun myötä.
– Minulla on lapsuudesta ehkä sellainen mielikuva, että asioihin ei puututa eikä poliisia kiinnosta eikä asioille tehdä mitään. Nyt on sellainen fiilis, että kyllä poliisia kiinnostaa ja moni heistä kokee tekevänsä tärkeää työtä, ja he haluavat hoitaa työnsä hyvin.
Yksi asia on erityisesti yllättänyt poliisin työssä.
– Valta tilannekohtaisessa arvioinnissa. Meille annetaan tietyt reunaehdot eli tietystä tilanteesta tulee aina sakko, mutta päiväsakolla on tietty haarukka, minkä sisällä niitä voi antaa. Poliisilla on aika paljon valtaa työssään. Joskus voidaan mennä huomautuksella. Näitä arvioidaan aika paljon työssä, tiettyjen rajojen sisällä.
– Päätösten pitää olla linjassa muiden poliisien kanssa vaikka eri puolella Suomea. Seuraamusten pitää olla yhteneväiset.
Mäkynen pitää hyvänä sitä, että poliisilla on harkintavaltaa, koska tilanteet ovat yksilöllisiä.
Poliisiammattikorkeakoulua hän luonnehtii kokonaisvaltaiseksi.
– Siellä tehdään tietynlaista sisäänajoa ja asennekasvatusta. Arvoja iskostetaan aika vahvasti. Kun on valtaa, on todella tärkeää, että omaksut arvot, jotka suojaavat yksilöiden oikeuksia.
Vaikeimpana hetkenä Mäkyselle on jäänyt mieleen ampuma-aseharjoittelu koululla.
– Se oli tilanteena jännittävä ja oli todella haastavaa ampua pienellä käsiaseella, kun en ollut ampunut aiemmin millään.
Mäkystä jännitti ja mietitytti aseen käyttö, vaikka on todennäköistä, että hänen ei työssään tarvitse laukaista asetta ihmistä kohti.
– Harjoitteluun mennessä ei voi lähteä ajatuksella, että sellaista tilannetta ei koskaan tulisi.
Aseenkäytön harjoittelu toi hänelle tunteen, että hän osaa käyttää asetta turvallisesti.
Mäkystä ihmetyttää se, että hän ei jännitä ihmisiä.
– Olen yllättynyt siitä, että voin helposti mennä tilanteisiin, avata itseäni ja kysyä outoja, kummallisia tai vaikeita kysymyksiä. Se on minulle yllättävän helppoa.
Hän kertoo lähestyvänsä asiakasta samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin, asemasta riippumatta.
– Ystävällisesti ja niin kuin haluaisin, että minuakin kohdellaan. Jos kysyn mitä kuuluu, haluan oikeasti kuulla, mitä tälle ihmiselle kuuluu.
– Kun olen töissä, täytyy aina ymmärtää, kun jonkun kanssa puhuu, että hän haluaa kertoa oman totuutensa, sen miten hän asian kokee tai sen, minkälaisen mielikuvan hän haluaa antaa. Se ei tunnu henkilökohtaiselta, vaikka tietäisin, että nyt minulle puhutaan potaskaa. Jos vaikka tiedän, että meillä on valvontakameratallenne ja henkilö puhuu aivan muuta, ei se mene ihon alle.
Hän sanoo, että epäillyllä on oikeus valehdella.
– Osa työtäni on se, että vain taltioin sen, mitä hän sanoo ja kuinka hän sen kertoo.
Mäkysen mukaan hänen välejään ja suhdettaan asiakkaaseen ei huononna se, vaikka hänelle valehdeltaisiinkin. Hän pitää siitä, että poliisi on täysin puolueeton.
– Asianomistaja ei saa valehdella ja se voi olla rangaistava teko.
Mäkynen haluaa valmistua ammattitaitoisena, oikeudenmukaisena ja aidosti motivoituneena poliisina.
– Totta kai toivon, että olen miellyttävä ja mukava ja hyvä asiakaspalvelija, mutta ammattitaidosta haluan pitää kiinni ja haluan sitä kehittää. Palkkamme tulee suomalaisilta veronmaksajilta. Tavallaan he ovat asiakkaitamme ja myös palkan maksajia. Haluan sanoa, että olen ammattitaitoinen ja osaan työni.
Hänellä ei ole tässä vaiheessa mielessä jotain erityistä poliisin tehtävää tai urapolkua. Kiinnostuksen kohde selviää ajan myötä ammattitaidon vahvistuttua.
Mitä toivot pystyväsi antamaan ihmisille poliisin työssä?
– Yksilötasolla sen, että asiakkaat kokisivat, että heidän asiansa otettiin tosissaan, siitä oltiin kiinnostuneita ja se hoidettiin hyvin.
– Vaikka jotkut puhuvat, että oikeusjärjestelmä ei ole aina ihan oikeudenmukainen ja seuraamukset eivät aina välttämättä ole yhdessä linjassa kansan mielipiteen ja moraalin kanssa, niin silti haluaisin, että poliisin toiminnasta jää sellainen kuva, että he ovat tehneet parhaansa ja asia on ollut tärkeä. Haluaisin, että tämä välittyy siitä, miten työni hoidan.
Hän painottaa, että poliisilla on paljon työtä ja on pakko priorisoida.
– Jos ilmoittaa vaikka polkupyöränsä varastetuksi ja jos jutun tutkinta keskeytetään, ei se kerro poliisin kiinnostuksen puutteesta.
Mäkynen on vaihtanut alaa kolme kertaa, hammashoitajasta kokiksi ja poliisiksi.
– Poliisin työssä on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja, että poliisina pysyn, mutta varmasti työtehtävät ja se mihin erikoistun voi muuttua. Varmasti opiskelen myöhemmin enemmän.
Poliiseille on paljon erilaisia jatkokouluttautumisvaihtoehtoja esimerkiksi päällystötehtäviin.
– Mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa on ihan älyttömästi.
Laihialta hänellä on ikävä asiakkaita ja työkavereita.
– Ja sitä, että välillä tiesi mitä tekee, hän naurahtaa.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Juhani Laakso
Vanha pankki -ravintolan entinen yrittäjä Minttu Mäkynen on mukana Ylen mainiossa Poliisiopiskelijat-dokumenttisarjassa, jonka esittäminen alkaa ensi viikon keskiviikkona TV2-kanavalla. Sarja on ollut katsottavissa kokonaisuudessaan syyskuusta lähtien Yle Areenassa. Mäkynen aloitti opinnot Tampereen poliisiammattikorkeakoulussa elokuussa 2024.
– Näin koulun Instagram-tililtä mainoksen, että tällaiseen dokumenttiin haetaan samassa lähtökohdassa olevia ihmisiä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että miksi ei, laitoin sähköpostin ja pääsin mukaan, hän kertoo.
Mäkyselle on tullut paljon palautetta ohjelmasta.
– Ohjelma on saanut Areenassa paljon katseluita. Palautetta on tullut minulle suoraan ja muuta kautta. Paljon palautetta on tullut samalla alalla työskenteleviltä ja alasta kiinnostuneilta. Sarjaa on kehuttu hyväksi ja kiinnostavaksi ja on sanottu, että vaikutan mukavalta ihmiseltä. On jäänyt fiilis, että ehkä minusta ihmisenä on jäänyt jollain tavalla empaattinen tai sympaattinen kuva.
Mäkynen näki ennakkoon kaikki jaksot.
– Olimme antaneet oikeuden käyttää kuvatun materiaalin kuten haluavat. He tulivat kuvaamaan silloin kun tulivat, eikä siitä välttämättä aina etukäteen kerrottu.
Mäkynen kertoo olevansa pitkälti tyytyväinen osuuteensa.
– Ehkä yrittäjätaustastani tuli vähemmän kuin ajattelin ja ehkä feminiiniyttäni oli korostettu enemmän kuin ajattelin, mutta kyllä sarja on aito ja oikea kuva minusta, eikä millään tavalla vääristelty.
Dokumenttisarja päättyy siihen, että opiskelijat lähtevät kymmenen kuukauden työharjoitteluun, Mäkynen Mikkeliin.
– Työharjoitteluun kuului nuoremman konstaapelin virka. Tämä työsuhde oli työharjoittelu, saimme siitä palkkaa ja olimme ihan oikeasti töissä.
Siihen kuului kenttätyötä partiona hälytys- ja valvontatehtävissä, tutkintaa, tiedonhakua ja työtehtäviä esimerkiksi liikennepoliisissa ja lupa-asioiden parissa.
Työharjoittelu päättyi lokakuun puolivälissä, minkä jälkeen Mäkynen aloitti työt rikostutkinnassa Vantaan pääpoliisiasemalla Tikkurilassa.
Opinnot jatkuivat maanantaina 19. lokakuuta. Esimerkiksi seuraavana tiistaina ja keskiviikkona hänellä oli lähipäivät Tampereella.
– Työnantajani eli valtio maksaa koulupäiväni, jotka ovat periaatteessa työtä. Tavoite on, että loppuvuonna valmistuisin.
Valmistumiseensa saakka Mäkynen työskentelee nuorempana konstaapelina ja valmistuttuaan vanhempana konstaapelina.
– Siinä on pieni palkkaero.
Harjoitteluajalta vahvimmin hänen mieleensä ovat jääneet keskustelut työkavereiden kanssa ja yhdessä tekeminen.
– Harjoitteluaikana mietin, että onko se mitä teemme vain illuusiota, koska me-henki oli niin vahva. Mikkelissä vahvistui se, että poliisiorganisaatio on yhteisöllinen ja toisesta pidetään huolta.
Myös monet kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat jääneet mieleen, mutta niistä Mäkynen ei voi puhua.
Kokeneemmilta poliiseilta hän on oppinut paljon.
– Kun on seurannut heidän tekemistä ja voimankäyttötilanteita, voi kärjistetysti sanoa, että jotkut painivat joka päivä, jotkut eivät koskaan. Jos toista kuuntelee ja kunnioittaa, saa yleensä samaa takaisin. Ihmisen arvostamisella ja hyvällä kohtaamisella pääsee tosi pitkälle.
Harjoittelu on vahvistanut tunnetta, että Mäkynen on oikealla alalla.
– Ehkä turhaan jännitin tiettyjä asioita. Ehkä edelleen pelkään kyynistymistä, mutta mielestäni se ei ole turha pelko ja se on asia, minkä eteen pitää tehdä töitä. Ei vain voi olettaa, että ei kyynisty.
Mäkynen sanoo jännittäneensä liikaa muuttuvansa.
– Varmaan jollain tavalla muutunkin, mutta pidän tietoisesti ja määrätietoisesti tietyistä asioista kiinni. Teen tiettyjä pieniä asioita jatkossakin eri tavalla.
Jotkut asiat menevät työssä ihon alle.
– Niitä miettii oman elämän kautta, eli mitä jos minulle kävisi noin tai jollekin läheiselleni. Mutta voi myös olla kiitollinen, kun asiat on itsellä hyvin.
Mielikuva poliisin työstä on muuttunut opintojen ja harjoittelun myötä.
– Minulla on lapsuudesta ehkä sellainen mielikuva, että asioihin ei puututa eikä poliisia kiinnosta eikä asioille tehdä mitään. Nyt on sellainen fiilis, että kyllä poliisia kiinnostaa ja moni heistä kokee tekevänsä tärkeää työtä, ja he haluavat hoitaa työnsä hyvin.
Yksi asia on erityisesti yllättänyt poliisin työssä.
– Valta tilannekohtaisessa arvioinnissa. Meille annetaan tietyt reunaehdot eli tietystä tilanteesta tulee aina sakko, mutta päiväsakolla on tietty haarukka, minkä sisällä niitä voi antaa. Poliisilla on aika paljon valtaa työssään. Joskus voidaan mennä huomautuksella. Näitä arvioidaan aika paljon työssä, tiettyjen rajojen sisällä.
– Päätösten pitää olla linjassa muiden poliisien kanssa vaikka eri puolella Suomea. Seuraamusten pitää olla yhteneväiset.
Mäkynen pitää hyvänä sitä, että poliisilla on harkintavaltaa, koska tilanteet ovat yksilöllisiä.
Poliisiammattikorkeakoulua hän luonnehtii kokonaisvaltaiseksi.
– Siellä tehdään tietynlaista sisäänajoa ja asennekasvatusta. Arvoja iskostetaan aika vahvasti. Kun on valtaa, on todella tärkeää, että omaksut arvot, jotka suojaavat yksilöiden oikeuksia.
Vaikeimpana hetkenä Mäkyselle on jäänyt mieleen ampuma-aseharjoittelu koululla.
– Se oli tilanteena jännittävä ja oli todella haastavaa ampua pienellä käsiaseella, kun en ollut ampunut aiemmin millään.
Mäkystä jännitti ja mietitytti aseen käyttö, vaikka on todennäköistä, että hänen ei työssään tarvitse laukaista asetta ihmistä kohti.
– Harjoitteluun mennessä ei voi lähteä ajatuksella, että sellaista tilannetta ei koskaan tulisi.
Aseenkäytön harjoittelu toi hänelle tunteen, että hän osaa käyttää asetta turvallisesti.
Mäkystä ihmetyttää se, että hän ei jännitä ihmisiä.
– Olen yllättynyt siitä, että voin helposti mennä tilanteisiin, avata itseäni ja kysyä outoja, kummallisia tai vaikeita kysymyksiä. Se on minulle yllättävän helppoa.
Hän kertoo lähestyvänsä asiakasta samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin, asemasta riippumatta.
– Ystävällisesti ja niin kuin haluaisin, että minuakin kohdellaan. Jos kysyn mitä kuuluu, haluan oikeasti kuulla, mitä tälle ihmiselle kuuluu.
– Kun olen töissä, täytyy aina ymmärtää, kun jonkun kanssa puhuu, että hän haluaa kertoa oman totuutensa, sen miten hän asian kokee tai sen, minkälaisen mielikuvan hän haluaa antaa. Se ei tunnu henkilökohtaiselta, vaikka tietäisin, että nyt minulle puhutaan potaskaa. Jos vaikka tiedän, että meillä on valvontakameratallenne ja henkilö puhuu aivan muuta, ei se mene ihon alle.
Hän sanoo, että epäillyllä on oikeus valehdella.
– Osa työtäni on se, että vain taltioin sen, mitä hän sanoo ja kuinka hän sen kertoo.
Mäkysen mukaan hänen välejään ja suhdettaan asiakkaaseen ei huononna se, vaikka hänelle valehdeltaisiinkin. Hän pitää siitä, että poliisi on täysin puolueeton.
– Asianomistaja ei saa valehdella ja se voi olla rangaistava teko.
Mäkynen haluaa valmistua ammattitaitoisena, oikeudenmukaisena ja aidosti motivoituneena poliisina.
– Totta kai toivon, että olen miellyttävä ja mukava ja hyvä asiakaspalvelija, mutta ammattitaidosta haluan pitää kiinni ja haluan sitä kehittää. Palkkamme tulee suomalaisilta veronmaksajilta. Tavallaan he ovat asiakkaitamme ja myös palkan maksajia. Haluan sanoa, että olen ammattitaitoinen ja osaan työni.
Hänellä ei ole tässä vaiheessa mielessä jotain erityistä poliisin tehtävää tai urapolkua. Kiinnostuksen kohde selviää ajan myötä ammattitaidon vahvistuttua.
Mitä toivot pystyväsi antamaan ihmisille poliisin työssä?
– Yksilötasolla sen, että asiakkaat kokisivat, että heidän asiansa otettiin tosissaan, siitä oltiin kiinnostuneita ja se hoidettiin hyvin.
– Vaikka jotkut puhuvat, että oikeusjärjestelmä ei ole aina ihan oikeudenmukainen ja seuraamukset eivät aina välttämättä ole yhdessä linjassa kansan mielipiteen ja moraalin kanssa, niin silti haluaisin, että poliisin toiminnasta jää sellainen kuva, että he ovat tehneet parhaansa ja asia on ollut tärkeä. Haluaisin, että tämä välittyy siitä, miten työni hoidan.
Hän painottaa, että poliisilla on paljon työtä ja on pakko priorisoida.
– Jos ilmoittaa vaikka polkupyöränsä varastetuksi ja jos jutun tutkinta keskeytetään, ei se kerro poliisin kiinnostuksen puutteesta.
Mäkynen on vaihtanut alaa kolme kertaa, hammashoitajasta kokiksi ja poliisiksi.
– Poliisin työssä on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja, että poliisina pysyn, mutta varmasti työtehtävät ja se mihin erikoistun voi muuttua. Varmasti opiskelen myöhemmin enemmän.
Poliiseille on paljon erilaisia jatkokouluttautumisvaihtoehtoja esimerkiksi päällystötehtäviin.
– Mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa on ihan älyttömästi.
Laihialta hänellä on ikävä asiakkaita ja työkavereita.
– Ja sitä, että välillä tiesi mitä tekee, hän naurahtaa.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Juhani Laakso
Vanha pankki -ravintolan entinen yrittäjä Minttu Mäkynen on mukana Ylen mainiossa Poliisiopiskelijat-dokumenttisarjassa, jonka esittäminen alkaa ensi viikon keskiviikkona TV2-kanavalla. Sarja on ollut katsottavissa kokonaisuudessaan syyskuusta lähtien Yle Areenassa. Mäkynen aloitti opinnot Tampereen poliisiammattikorkeakoulussa elokuussa 2024.
– Näin koulun Instagram-tililtä mainoksen, että tällaiseen dokumenttiin haetaan samassa lähtökohdassa olevia ihmisiä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että miksi ei, laitoin sähköpostin ja pääsin mukaan, hän kertoo.
Mäkyselle on tullut paljon palautetta ohjelmasta.
– Ohjelma on saanut Areenassa paljon katseluita. Palautetta on tullut minulle suoraan ja muuta kautta. Paljon palautetta on tullut samalla alalla työskenteleviltä ja alasta kiinnostuneilta. Sarjaa on kehuttu hyväksi ja kiinnostavaksi ja on sanottu, että vaikutan mukavalta ihmiseltä. On jäänyt fiilis, että ehkä minusta ihmisenä on jäänyt jollain tavalla empaattinen tai sympaattinen kuva.
Mäkynen näki ennakkoon kaikki jaksot.
– Olimme antaneet oikeuden käyttää kuvatun materiaalin kuten haluavat. He tulivat kuvaamaan silloin kun tulivat, eikä siitä välttämättä aina etukäteen kerrottu.
Mäkynen kertoo olevansa pitkälti tyytyväinen osuuteensa.
– Ehkä yrittäjätaustastani tuli vähemmän kuin ajattelin ja ehkä feminiiniyttäni oli korostettu enemmän kuin ajattelin, mutta kyllä sarja on aito ja oikea kuva minusta, eikä millään tavalla vääristelty.
Dokumenttisarja päättyy siihen, että opiskelijat lähtevät kymmenen kuukauden työharjoitteluun, Mäkynen Mikkeliin.
– Työharjoitteluun kuului nuoremman konstaapelin virka. Tämä työsuhde oli työharjoittelu, saimme siitä palkkaa ja olimme ihan oikeasti töissä.
Siihen kuului kenttätyötä partiona hälytys- ja valvontatehtävissä, tutkintaa, tiedonhakua ja työtehtäviä esimerkiksi liikennepoliisissa ja lupa-asioiden parissa.
Työharjoittelu päättyi lokakuun puolivälissä, minkä jälkeen Mäkynen aloitti työt rikostutkinnassa Vantaan pääpoliisiasemalla Tikkurilassa.
Opinnot jatkuivat maanantaina 19. lokakuuta. Esimerkiksi seuraavana tiistaina ja keskiviikkona hänellä oli lähipäivät Tampereella.
– Työnantajani eli valtio maksaa koulupäiväni, jotka ovat periaatteessa työtä. Tavoite on, että loppuvuonna valmistuisin.
Valmistumiseensa saakka Mäkynen työskentelee nuorempana konstaapelina ja valmistuttuaan vanhempana konstaapelina.
– Siinä on pieni palkkaero.
Harjoitteluajalta vahvimmin hänen mieleensä ovat jääneet keskustelut työkavereiden kanssa ja yhdessä tekeminen.
– Harjoitteluaikana mietin, että onko se mitä teemme vain illuusiota, koska me-henki oli niin vahva. Mikkelissä vahvistui se, että poliisiorganisaatio on yhteisöllinen ja toisesta pidetään huolta.
Myös monet kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat jääneet mieleen, mutta niistä Mäkynen ei voi puhua.
Kokeneemmilta poliiseilta hän on oppinut paljon.
– Kun on seurannut heidän tekemistä ja voimankäyttötilanteita, voi kärjistetysti sanoa, että jotkut painivat joka päivä, jotkut eivät koskaan. Jos toista kuuntelee ja kunnioittaa, saa yleensä samaa takaisin. Ihmisen arvostamisella ja hyvällä kohtaamisella pääsee tosi pitkälle.
Harjoittelu on vahvistanut tunnetta, että Mäkynen on oikealla alalla.
– Ehkä turhaan jännitin tiettyjä asioita. Ehkä edelleen pelkään kyynistymistä, mutta mielestäni se ei ole turha pelko ja se on asia, minkä eteen pitää tehdä töitä. Ei vain voi olettaa, että ei kyynisty.
Mäkynen sanoo jännittäneensä liikaa muuttuvansa.
– Varmaan jollain tavalla muutunkin, mutta pidän tietoisesti ja määrätietoisesti tietyistä asioista kiinni. Teen tiettyjä pieniä asioita jatkossakin eri tavalla.
Jotkut asiat menevät työssä ihon alle.
– Niitä miettii oman elämän kautta, eli mitä jos minulle kävisi noin tai jollekin läheiselleni. Mutta voi myös olla kiitollinen, kun asiat on itsellä hyvin.
Mielikuva poliisin työstä on muuttunut opintojen ja harjoittelun myötä.
– Minulla on lapsuudesta ehkä sellainen mielikuva, että asioihin ei puututa eikä poliisia kiinnosta eikä asioille tehdä mitään. Nyt on sellainen fiilis, että kyllä poliisia kiinnostaa ja moni heistä kokee tekevänsä tärkeää työtä, ja he haluavat hoitaa työnsä hyvin.
Yksi asia on erityisesti yllättänyt poliisin työssä.
– Valta tilannekohtaisessa arvioinnissa. Meille annetaan tietyt reunaehdot eli tietystä tilanteesta tulee aina sakko, mutta päiväsakolla on tietty haarukka, minkä sisällä niitä voi antaa. Poliisilla on aika paljon valtaa työssään. Joskus voidaan mennä huomautuksella. Näitä arvioidaan aika paljon työssä, tiettyjen rajojen sisällä.
– Päätösten pitää olla linjassa muiden poliisien kanssa vaikka eri puolella Suomea. Seuraamusten pitää olla yhteneväiset.
Mäkynen pitää hyvänä sitä, että poliisilla on harkintavaltaa, koska tilanteet ovat yksilöllisiä.
Poliisiammattikorkeakoulua hän luonnehtii kokonaisvaltaiseksi.
– Siellä tehdään tietynlaista sisäänajoa ja asennekasvatusta. Arvoja iskostetaan aika vahvasti. Kun on valtaa, on todella tärkeää, että omaksut arvot, jotka suojaavat yksilöiden oikeuksia.
Vaikeimpana hetkenä Mäkyselle on jäänyt mieleen ampuma-aseharjoittelu koululla.
– Se oli tilanteena jännittävä ja oli todella haastavaa ampua pienellä käsiaseella, kun en ollut ampunut aiemmin millään.
Mäkystä jännitti ja mietitytti aseen käyttö, vaikka on todennäköistä, että hänen ei työssään tarvitse laukaista asetta ihmistä kohti.
– Harjoitteluun mennessä ei voi lähteä ajatuksella, että sellaista tilannetta ei koskaan tulisi.
Aseenkäytön harjoittelu toi hänelle tunteen, että hän osaa käyttää asetta turvallisesti.
Mäkystä ihmetyttää se, että hän ei jännitä ihmisiä.
– Olen yllättynyt siitä, että voin helposti mennä tilanteisiin, avata itseäni ja kysyä outoja, kummallisia tai vaikeita kysymyksiä. Se on minulle yllättävän helppoa.
Hän kertoo lähestyvänsä asiakasta samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin, asemasta riippumatta.
– Ystävällisesti ja niin kuin haluaisin, että minuakin kohdellaan. Jos kysyn mitä kuuluu, haluan oikeasti kuulla, mitä tälle ihmiselle kuuluu.
– Kun olen töissä, täytyy aina ymmärtää, kun jonkun kanssa puhuu, että hän haluaa kertoa oman totuutensa, sen miten hän asian kokee tai sen, minkälaisen mielikuvan hän haluaa antaa. Se ei tunnu henkilökohtaiselta, vaikka tietäisin, että nyt minulle puhutaan potaskaa. Jos vaikka tiedän, että meillä on valvontakameratallenne ja henkilö puhuu aivan muuta, ei se mene ihon alle.
Hän sanoo, että epäillyllä on oikeus valehdella.
– Osa työtäni on se, että vain taltioin sen, mitä hän sanoo ja kuinka hän sen kertoo.
Mäkysen mukaan hänen välejään ja suhdettaan asiakkaaseen ei huononna se, vaikka hänelle valehdeltaisiinkin. Hän pitää siitä, että poliisi on täysin puolueeton.
– Asianomistaja ei saa valehdella ja se voi olla rangaistava teko.
Mäkynen haluaa valmistua ammattitaitoisena, oikeudenmukaisena ja aidosti motivoituneena poliisina.
– Totta kai toivon, että olen miellyttävä ja mukava ja hyvä asiakaspalvelija, mutta ammattitaidosta haluan pitää kiinni ja haluan sitä kehittää. Palkkamme tulee suomalaisilta veronmaksajilta. Tavallaan he ovat asiakkaitamme ja myös palkan maksajia. Haluan sanoa, että olen ammattitaitoinen ja osaan työni.
Hänellä ei ole tässä vaiheessa mielessä jotain erityistä poliisin tehtävää tai urapolkua. Kiinnostuksen kohde selviää ajan myötä ammattitaidon vahvistuttua.
Mitä toivot pystyväsi antamaan ihmisille poliisin työssä?
– Yksilötasolla sen, että asiakkaat kokisivat, että heidän asiansa otettiin tosissaan, siitä oltiin kiinnostuneita ja se hoidettiin hyvin.
– Vaikka jotkut puhuvat, että oikeusjärjestelmä ei ole aina ihan oikeudenmukainen ja seuraamukset eivät aina välttämättä ole yhdessä linjassa kansan mielipiteen ja moraalin kanssa, niin silti haluaisin, että poliisin toiminnasta jää sellainen kuva, että he ovat tehneet parhaansa ja asia on ollut tärkeä. Haluaisin, että tämä välittyy siitä, miten työni hoidan.
Hän painottaa, että poliisilla on paljon työtä ja on pakko priorisoida.
– Jos ilmoittaa vaikka polkupyöränsä varastetuksi ja jos jutun tutkinta keskeytetään, ei se kerro poliisin kiinnostuksen puutteesta.
Mäkynen on vaihtanut alaa kolme kertaa, hammashoitajasta kokiksi ja poliisiksi.
– Poliisin työssä on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja, että poliisina pysyn, mutta varmasti työtehtävät ja se mihin erikoistun voi muuttua. Varmasti opiskelen myöhemmin enemmän.
Poliiseille on paljon erilaisia jatkokouluttautumisvaihtoehtoja esimerkiksi päällystötehtäviin.
– Mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa on ihan älyttömästi.
Laihialta hänellä on ikävä asiakkaita ja työkavereita.
– Ja sitä, että välillä tiesi mitä tekee, hän naurahtaa.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide