Kolumni: Poikas valveill’ on

Aloitin varusmiespalvelukseni heinäkuussa Tikkakosken Ilmasotakoulussa. Hain erikoisjoukkohaussa lentotekniselle linjalle, ja tulinkin valituksi apumekaanikoksi. Vaikka erityistehtävät ovat mielenkiintoisia, ne toivat palveluksen alkuun oman jännityksensä. En tuntenut ketään kurssilleni tulevaa, ja erikoistehtäviin valittujen vaatimustaso on korkea.

Ensimmäisinä viikkoina uutta opittavaa oli todella paljon, ja kasarmin arkeen oli hieman vaikea sopeutua. Ero siviilielämään on valtava, ja muutos tapahtuu yhtäkkiä. Edellisenä päivänä sain mennä ja tulla kuinka halusin, mutta yhtäkkiä en saanutkaan kääntää katsettani ilman lupaa.

Sotilaallisiin käytöstapoihin kuitenkin sopeutui yllättävänkin nopeasti, koska vaihtoehtoja ei ollut. Talon tavoille oppimisen jälkeen uuden tiedon omaksuminen helpottui huomattavasti. Lisäksi alusta asti olen huomannut, kuinka tärkeitä vuorovaikutustaidot ja hyvä ryhmähenki ovat.

Armeijan arki imaisee kauas ympäröivästä yhteiskunnasta. Olen seurannut harmillisen vähän esimerkiksi uutisia. Välillä havahdun siihen, miten erilaista elämä siviilissä oli. Rutiinit kuitenkin tekevät palveluksesta helppoa.

Aina ei ole mukavaa, mutta toisaalta täällä pääsee tekemään todella hienoja asioita. Omassa koulutushaarassani etenkin lentokonetyöt ovat olleet upeita. Käytännön harjoitteissa on motivoivaa huomata, että teoriassa opiskelluilla asioilla on konkreettinen merkitys.

Puolustusvoimien uskottavuus on kasvanut omissa silmissäni sisältä päin katsottuna. Vaikka organisaatio on kankeahko, asioita tehdään todella vakaalla ammattitaidolla ja nimenomaan Suomen puolustus edellä. Kaikki kouluttajani ovat olleet todella taitavia, ja kalusto sekä varusteet ovat oikeasti hyviä. Toki etenkin lentokoneiden kanssa toimiessa pienilläkin asioilla voi olla valtava merkitys. Silloin varusteiden ja työkalujenkin tulee olla kunnossa.

Armeijassa myös monet julkisuudessa esillä olleet asiat ovat saaneet paljon konkreettisemman muodon. Uutisia kalustohankinnoista, sopimuksista tai varusmiesten asioista tuli hieman ylenkatsottua, ennen kuin pääsin näkemään, miten laajasti jokin pienikin lakimuutos saattaa vaikuttaa tapaan, jolla puolustusvoimat toimii. Uskon osaavani jatkossa hahmottaa paremmin yksittäisten päätösten merkitystä kokonaisuudelle varusmiespalveluksen ansiosta.

Varusmiespalvelus on jo tähän mennessä antanut todella paljon. Täällä on oppinut ampumaan, saanut tietoa tekniikasta ja kartuttanut monia taitoja, kuten kärsivällisyyttä ja johtamistaitoa. Armeija kasvattaa ihmistä paljon ja opettaa yhteistyötaitoja ja sisua. Monia täällä opittuja taitoja voi varmasti hyödyntää myös siviilielämässä. Odotan innolla, mitä tuleman pitää.

Hannes Koski

Kirjoittaja on Kyrönmaa-lehden avustaja.