Pääkirjoitus: Laihian itsenäisyys käy kuntalaisille kalliiksi – nyt on aika puhua myös kuntaliitoksesta

Laihian kunnan taloustilanne on huolestuttava, mikä vaikuttaa suoraan kuntalaisten lompakoihin ja palveluihin. Alijäämä on kasvanut, syntyvyys romahtanut ja valtionosuudet vähentyneet.

Laihian kunnallisveroprosentti uhkaa nousta ensi vuonna Manner-Suomen korkeimpien joukkoon. Jos kunnanhallituksen esitys 10,6 prosentin kunnallisverosta hyväksytään marraskuussa kokoontuvassa kunnanvaltuustossa, laihialaisille on ensi vuonna luvassa tuntuvasti nykyistä suurempi verolasku. Prosenttiyksikön korotus voi kasvattaa monen veronmaksajan maksuja kymmenillä euroilla, jopa sadoilla euroilla. Se kurjistaa entisestään kuntalaisten ahdinkoa, koska polttoaineen hinta on nyt korkea, sähkön hinnasta on povattu kallista ja monet palvelut ja tuotteet kallistuvat. Tällä hetkellä Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Pomarkussa, jossa se on 10,9 prosenttia. Matalin veroprosentti on Kauniaisissa, 4,7 prosenttia.

Veronkorotus voi tuoda kunnalle euroja, mutta se ei ratkaise talouden kaikkia ongelmia. Esimerkiksi kriisikunta Ähtärillä kunnallisvero on tällä hetkellä juurikin tuo 10,6 prosenttia, mutta valtiovarainministeriö asetti kesäkuussa erityisen kuntajakoselvityksen Ähtärin kaupungin ja Alavuden kaupungin välille.

Veronkorotus ei ainakaan lisää Laihian houkuttelevuutta asuinpaikkana. Se voi jopa musertaa kunnan hienon tonttikampanjan alennettuine hintoineen ja vähentää perheiden halua hankkia uusia lapsia. Jotkut voivat esimerkiksi valita naapuri Vaasan asuinpaikaksi Laihian sijaan, sillä Vaasa esittää ensi vuodelle 8,4 prosentin kunnallisveroprosenttia. Se on huomattavasti vähemmän Laihian mahdolliseen 10,6 prosenttiin verrattuna.

Keskustelu mahdollisesta kriisikuntamenettelystä nousi virallisesti esiin kunnanhallituksen esityslistalla. Siinä kerrotaan, että kuntaselvitysyhtiö FCG:n arvion mukaan kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2029 on täysin mahdollista, ellei kunta ryhdy välittömästi mittaviin rakenteellisiin uudistuksiin ja sopeutustoimiin. Laihian talouden ennustetaan painuvan 2,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Aiempi arvio oli 950 000 euroa.

Laihian talousahdingolle on painavia syitä. Valtionosuuksien väheneminen rasittaa kuntaa, ja FCG:n analyysin mukaan ikärakenteen muutos leikkaa Laihian valtionosuuksia suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Suomessa.

Myös syntyvyyden romahdus näkyy. Kun 2010-luvun alussa Laihialla syntyi parhaimmillaan noin 130 lasta vuodessa, viime vuonna syntyneitä oli enää 38. Vuosina 2025–2030 kunnan 7–15-vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän lähes 300 lapsella. Se vaikuttaa paitsi valtionosuuksiin myös kouluverkkoon, tilojen tarpeeseen ja palvelujen järjestämiseen. Haaste on kova, sillä Laihialle tulisi muuttaa jopa noin 150 perhettä vajeen korjaamiseksi.

Laihian taloutta rasittavat myös esimerkiksi muuttotappio ja verotulojen lasku. Lisäksi kunnan taloussuunnittelussa on nähty liian optimistisia odotuksia esimerkiksi tuulivoimaloiden kiinteistöverotuloista, vaikka voimaloita ei ole vielä saatu kuntaan.

Laihian kunnan itsenäisyys ei ole itseisarvo, jos sen säilyttäminen vaarantaa palvelut ja vaikeuttaa merkittävästi kuntalaisten taloustilannetta.

Tämä kysymys nousi esiin jo kevään kunnan yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä. JUKO ry:n pääluottamusedustaja Mika Varala kysyi tuolloin aiheellisesti Kyrönmaa-lehden haastattelussa, mitä virkaa kunnalla on, jos se ei pysty tarjoamaan kuntalaisille lakisääteisiä palveluja.

Myös useat kuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä toimitukseen ja ilmaisseet huolensa siitä, että Laihian kunnan itsenäisyyden säilyttäminen on sysätty kuntalaisten maksettavaksi.

Huoli on perusteltu. Kunnan tehtävänä on järjestää asukkailleen palvelut ja huolehtia elinvoimasta taloudellisesti kestävällä tavalla. Jos itsenäisen kunnan talous ei mahdollista näitä tehtäviä ilman jatkuvasti kasvavaa verotaakkaa ja palvelujen heikentämistä, vaihtoehtoja on tarkasteltava avoimesti.

Kriisikuntamenettely ei tarkoita automaattisesti kuntaliitosta, eikä Laihia ole vielä pakkoliitoksen edessä. Menettelyissä on kuitenkin usein päädytty kuntajakoselvityksiin, ja Kuntaliiton nettisivuston mukaan osa selvityksistä on johtanut kuntaliitoksiin. Siksi Laihian on syytä selvittää vaihtoehdot ennen kuin se pakotetaan niihin.

Kuntaliitosselvityksen aloittaminen Vaasan tai muiden naapurikuntien kanssa ei olisi itsenäisyydestä luopumista, vaan vastuullista toimintaa. Selvityksissä voitaisiin vertailla palvelujen laatua, kustannuksia, hallintoa ja tulevaisuuden investointitarpeita. Samalla saataisiin tietoa siitä, mitä Laihia voisi saavuttaa jatkamalla itsenäisenä ja mitä mahdollinen kuntaliitos voisi tarjota asukkaille.

Laihian päättäjien on nyt kuunneltava niitä ihmisiä, jotka ovat heidät valinneet. Kuntalaiset eivät ole kohtuuttomia vaatiessaan, että veronkorotusten rinnalla tutkitaan aidosti myös muita vaihtoehtoja. Heillä on oikeus odottaa, ettei kunnan itsenäisyydestä tehdä periaatekysymystä, jonka hintana ovat isot veronkorotukset ja heikkenevät palvelut.

Siksi kuntaliitosselvitykset on aloitettava nyt samaan aikaan muiden välttämättömien sopeutustoimien kanssa. Päätöksiä ei pidä lykätä siihen asti, kun vaihtoehdot ovat vähissä ja talouskriisi sanelee ehdot.

Laihian itsenäisyys on arvokas asia, mutta se ei voi olla tärkeämpi kuin laihialaisten hyvinvointi. Nyt se valitettavasti näyttää siltä, kun esimerkiksi kunnan hyvinvointipäällikkö on jo saanut lähteä.