Laihialle suunnitteilla uusi majoituspaikka

Jarno Ranta

Laihian Reiniuksentien ympäristöön suunnitellaan uutta majoitusliiketoimintaa. Tarkoituksena on ottaa käyttöön pitkään tyhjillään ollut entinen ikäihmisten ryhmäkoti, jossa on 15 huonetta.

Toiminnan aloittaminen edellyttää muun muassa asemakaavan muuttamista, sillä nykyinen kaava Reiniuksentien etelä- ja itäpuolella ei mahdollista kaupallista toimintaa kiinteistössä.

Kunnan maanmittausinsinööri Anna Annila kertoo, että asemakaavassa on tällä hetkellä YSU-merkintä, joka tarkoittaa sosiaalitointa ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta.

– Siinä on ollut palveluasumista ja on myös uimahalli. Siksi merkintä on tuollainen.

Alkukesästä lähtien nähtävillä ollut kaavaluonnosaineisto löytyy kunnan nettisivustolta, ja kaavaluonnoksessa on esitetty asemakaavaan P-merkintää, joka tarkoittaa palvelurakennusten korttelialuetta.

– Siinä on lisämääreenä, että alueelle saa sijoittaa majoitus- ja uimahallitoimintaa sekä asumista ja palveluasumista palvelevia rakennuksia. Alue on tarkoitettu julkiseen ja yksityiseen käyttöön.

Varsinaisessa kaavaehdotuksessa otetaan huomioon luonnosvaiheessa saatu palaute. Ehdotus asetetaan nähtäville, ja siitä voi jättää virallisia muistutuksia. Myös viranomaisilta pyydetään lausunnot.

Kunnanvaltuusto lopullisesti päättää kaavamuutoksesta. Annilan arvion mukaan tämä tapahtuu alkuvuodesta.

Majoitustoimintaa suunnitellaan Laihian Vanhustenkotiyhdistys ry:n omistamaan entiseen palvelutalo Kanervaan. Vanhustenkotiyhdistyksen perustama palvelutalo aloitti toimintansa maaliskuussa 1997.

Kanerva jäi tyhjilleen vuonna 2019, kun sen 15 asukasta ja henkilökunta siirtyivät ikäihmisten ympärivuorokautiseen asumisyksikkö Marjapihlajaan.

– Siitä lähtien olemme yrittäneet saada tänne muita toimijoita, mutta korona-aikana vuonna 2020 oli haasteellista saada henkilökuntaa yrittäjäehdokkaille, jotka kävivät tätä katsomassa. Myös asukaskuntaa oli vaikea saada yhteisölliseen asumiseen, ja tila olisi pitänyt saada täyteen, että se olisi ollut yrittäjälle kannattavaa, Laihian Vanhustenkotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Pauli Ylihärsilä kertoo.

Ylihärsilän mukaan pienessä yksikössä toiminnan kannattavuus olisi edellyttänyt kaikkien paikkojen täyttymistä ja 7–8 työntekijää 15 asukasta kohden.

Nyt tiloille haetaan uutta käyttötarkoitusta, mutta aiemman kaltaisen toiminnan harjoittaminen ei esty. Viidestätoista huoneesta kuuteen mahtuu Ylihärsilän mukaan tarvittaessa kolme henkilöä ja pienempiin huoneisiin vähintään yksi. Yhteensä majoituskapasiteettia olisi 28 hengelle.

– Jos tulee peliporukoita, niille voimme järjestää myös enemmän tilaa. Sijainniltaan tämä on hyvässä paikassa.

Suunniteltu majoitustoiminta olisi Ylihärsilän mukaan tavanomaista majoitusliiketoimintaa. Aluksi sitä pyörittäisi Laihian Vanhustenkotiyhdistys. Majoittujille olisi tarkoitus tarjota aamupala ja mahdollisesti myös iltapala.

– Valmistuskeittiötä siellä ei ole, ellei sitä sinne rakenneta. Mutta päätoimiala ei ole ravintola-ala vaan majoitus.

Ennen toiminnan aloittamista yhdistyksen on saatava lupa entiseltä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta eli nykyiseltä Valtion asuntorakentamisen keskukselta.

Ylihärsilä kertoo olleensa jo yhteydessä asian esittelijään.

– Sille pitää tehdä liiketoimintasuunnitelma ja hakemus toiminnan harjoittamista varten. Jos saamme myönteisen luvan asialle, se etenee.

Tilojen muuttaminen majoituskäyttöön ei Ylihärsilän mukaan vaadi suurta remonttia.

Keittiö- ja huonetiloihin tehdään joitakin muutoksia, ja rakennukseen on tarkoitus lisätä sisäänkäynti Länsitien puolelle. Myös rakennuksen ulko- ja sisäilmettä on tarkoitus kohentaa.

Kun asemakaava on saanut lainvoiman, yhdistys voi toimittaa tarvittavat asiakirjat Valtion asuntorakentamisen keskukselle.

Tämän jälkeen edessä ovat arkkitehdin muutossuunnittelu rakennukseen, urakkatarjoukset, urakkasopimuksen tekeminen ja töiden aikatauluttaminen.

– Jos hyvin menee, voimme aloittaa toiminnan syksyllä 2027, Ylihärsilä sanoo.

Kaavamuutoksen yhteydessä asemakaavaan varataan lisää pysäköintitilaa vastaamaan kaavamuutoksen mahdollistamien toimintojen tarpeita.

Pysäköintitilaa on suunniteltu lisää Länsitien ja Reiniuksentien lähettyville, ja myös uimahallin pysäköintialuetta saatetaan joskus muokata.

– Nyt on tehty luonnosta, että uimahallin parkkiruudut käännettäisiin 90 astetta. Näin ajoväylät tulisivat nykyistä selkeämmiksi, mistä ja mihin ajetaan. Nyt se on vähän sekamelska, mutta varsinaisesta toteutuksesta ei ole tehty mitään päätöksiä. Kyse on alustavasta selvityksestä, jota voidaan jossain kohtaa hyödyntää, jos kunnalla on rahaa ja mahdollisuuksia muokata parkkialuetta, Annila tähdentää.

Alueen pysäköintitarkastelu löytyy kaavaselostuksesta, joka on osa kunnan nettisivustolla olevaa kaavaluonnosaineistoa.

– Näissä kaava-asioissa on tärkeää muistaa se, että kaava vain mahdollistaa erilaisia toimintoja, mutta itse toteutus on aina asia erikseen. Itse kaavamuutoksella siis ei vielä mikään fyysisesti muutu.

Laihian Vanhustenkotiyhdistyksellä on samalla alueella tällä hetkellä 23 normaalia vuokra-asuntoa.

Kaava-alueella sijaitsee myös Laihian kunnan omistama uimahalli, joka rakennettiin palvelutalon yhteyteen vuonna 1997. Uimahalli on vuokralla yhdistyksen tontilla.

Alun perin yhdistyksen tarkoituksena oli rakentaa alueelle vain kuntouima-allas. Hanke kuitenkin laajeni uimahalliksi.

– Monilla muilla laihialaisilla oli ajatuksissa uimahalli. Laihian silloinen kunnanjohtaja Olavi Pitsinki ja yhdistyksen puheenjohtaja Sampo Lehtimäki kävivät Helsingissä asuntorahaston ja Raha-automaattiyhdistyksen luona ja selvittivät, onko mahdollista laajentaa 15 metriä lisää, Ylihärsilä kertoo.

Lopputuloksena Laihialle saatiin uimahalli, jossa on 25 metrin allas ja lastenallas.

Reiniuksentien varrella sijaitsee Ylihärsilän omistama vanha rakennus. Museovirasto ei ole suojellut rakennusta.

Ylihärsilä on omistanut rakennuksen vuodesta 1996. Hän kertoo rakennuksen olevan tällä hetkellä huonossa kunnossa.

– Olen ajatellut purkaa sen, mutta en osaa vielä sanoa, koska. Hain myös siihen kaavamuutosta, että siihen voisi rakentaa asuinliiketalon, mutta en ole vielä miettinyt sitä pätkääkään.

Rakennuksella on pitkä historia. Ylihärsilän mukaan se on alun perin ollut muun muassa Laihian seurakunnan kanttorin virkatalo, joka on siirretty paikalle muualta.

– Nyt rakennus on painunut joka nurkalta, kun maaperä on antanut periksi.