Irja ei jää sohvalle istumaan – ikävuosista huolimatta arki on aktiivista

Jarno Ranta

Irja Heikkilä nosteli ystävällisesti jonkun kävelysauvoja Laihian kunnantalon seinää vasten syksyisenä päivänä, kun ne olivat kaatuneet. Heikkilä oli lähtenyt toiveikkaana Elinvoimaa seniorielämään -tapahtumaan.

– Ihan mielenkiinnosta tulin, sillä aihe oli monipuolinen, hyvä ja ajankohtainen ikäihmiselle.

Tilaisuudessa ikäihmiset saivat monipuolisesti tietoa ehkäisevästä elintapaohjauksesta.

Laihian kunnan hyvinvointipalveluiden järjestämässä tilaisuudessa annettiin tietoa muun muassa ravitsemuksen ja liikunnan merkityksestä aivoterveydelle sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä.

– Sain ruokavaliojuttuja ja teimme myös pikkuisen aivojumpan. Lisäksi tuli tietoa muistista. Näistä asioista moni on tuttu, kun olen ollut neuvolassa terveydenhoitajana, mutta kertaus on opintojen äiti.

Heikkilä huolehtii omasta kunnostaan liikkumalla monipuolisesti.

– Hoidan oman huushollini, kun olen kahdeksankymppinen. Käyn kuntosalilla ja uimahallissa sekä kävelyllä, kesäisin pururadalla. Kesäisin myös pyöräilen, mutta tanssi on nyt jäänyt.

Heikkilä panostaa myös terveelliseen ruokavalioon.

– Kasviksia pitäisi syödä enemmän.

Heikkilä on työskennellyt terveydenhoitoalalla ja on antanut terveysvinkkejä myös tutuilleen. Hän on kuitenkin huomannut, etteivät neuvot mene helposti perille, jos läheinen neuvoo.

– Sen pitää olla vähän vieras, mutta aina kannattaa vähän neuvoa, hyväntuulinen Heikkilä naurahtaa.

Seniorineuvojana Mustasaaren ja Vöyrin alueella toimiva Johanna Silfver-Forsbacka on mukana Pohjanmaan muistipolku -hankkeessa. Hankkeen kohderyhmänä on koko väestö ja erityisesti yli 65-vuotiaat ikäihmiset, joilla on riski sairastua muistisairauksiin ja/tai muihin kroonisiin kansansairauksiin sekä hyvinvointialueen oma sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

Laihialla Silfver-Forsbacka oli kertomassa muun muassa Finger-toimintamallista.

Se on professori Miia Kivipellon johtaman tutkimusryhmän kehittämä näyttöön perustuva elintapaohjelma, joka tukee aivoterveyttä ja ehkäisee ikääntyneiden kognitiivisten toimintojen heikkenemistä sekä muistisairauksia.

– Se tehtiin jo vuonna 2009, ja siinä oli mukana 1 260 60–77-vuotiasta senioria. Heillä oli jokin riskitekijä, esimerkiksi korkea kolesteroliarvo, verenpaine tai yksinäisyys tai he liikkuivat liian vähän. Nämä riskitekijät nostavat riskiä muistiongelmiin.

Koehenkilöt jaettiin kahtia. Kahden vuoden aikana noin puolet heistä hoiti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaa sekä liikkui enemmän kuin aikaisemmin ja söi ravitsemussuositusten mukaisesti.

– Näitä asioita tehtiin paljon ryhmissä eli he olivat sosiaalisesti aktiivisia. Lisäksi heillä oli aivojumppaa.

Puolet ryhmästä taas eli aika normaalisti.

Kahden vuoden jälkeen oli havaittavissa, että elintapaa muuttaneilla oli 40 prosenttia vähemmän riskiä sairastua muistiongelmiin.

Silfver-Forsbackan ja Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten terveyspalveluiden palveluvastaava Diana Rosenlöfin mukaan ikäihmiset voivat nykyään paremmin. Erityisesti verenkiertoperäinen muistisairaus on vähentynyt.

– Mutta nykyään elämme kauemmin, ja muistisairaita tulee tämän vuoksi lisää, Rosenlöf sanoo.

Myös hän on mukana Pohjanmaan muistipolku -hankkeessa.

Silfver-Forsbacka muistuttaa, että Pohjanmaan hyvinvointialueella seniorineuvolatoiminta on ollut reilu kaksi vuotta.

– Siellä otamme senioreita vastaanotolle ja käymme läpi esimerkiksi, onko verenpaine kunnossa ja miten he syövät. Annamme myös vinkkejä, että he saavat riskitekijät hallintaan.

Vaasan seudun muistiyhdistyksen hankevastaava Eeva Ehn kertoi Muistiterveydeksi-hankkeesta, joka on koko Pohjanmaan alueella.

– Siinä muistiterveyttä edistetään. Meillä on esimerkiksi 65-vuotiaille ryhmätoimintaa, missä vahvistetaan sosiaalista aktiivisuutta ja myös aivojumppaa eli kognitiivista toimintakykyä ryhmätoiminnan kautta ja avulla.

Ehn sanoo, että lähes kaikki unohtavat asioita päivittäin, mikä on normaalia. Heti ei siis ole syytä huolestua.

– Varsinkin nimet unohtuvat ja jos on kiire tai paljon asioita mielessä, unohtaa asioita ja esineitä ja sen, minne on menossa.

Jos unohtelu jatkuu pitkään ja vaikuttaa arkeen huomattavasti, silloin on hyvä selvittää, mitä on taustalla.

– Tällöin toimintakyky kärsii ja arkiset asiat.

Aivoterveyden edistäminen on kaikkien asia. Itse voi tehdä sen eteen paljon ja myös tukea toisia.

– Arjen pienillä valinnoilla on suuri merkitys, eikä koko elämää tarvitse mullistaa. Esimerkiksi kannattaa lisätä liikuntaa ja jos on mahdollista, auto kannattaa jättää vähän kauemmaksi kaupan pihaan, että saa lisää askelia päivään.

Ehn sanoo, että on yksilöllistä, mikä on riittävä päivittäinen askelmäärä. Joillekin 10 000 askelta on hyvä määrä, mutta joillekin riittää myös tätä vähempi määrä. Osa tarvitsee tätä enemmän.

– Se riippuu toimintakyvystä, mihin pystyy.

Ehn kannustaa ihmisiä monipuoliseen liikuntaan. Kävelyn lisäksi on tärkeää huolehtia lihaskunnosta ja tasapainosta.

– Myös raitista ilmaa on saatava.

– Vähän enemmän kuin eilen. Sehän on se pieni askel oikeaan suuntaan, ettei vain istuta sohvalla, Rosenlöf lisää.

Jos huomaa, että vierustoverin muisti alkaa heikentyä, voi olla hankalaa, miten siitä voi kertoa hienotunteisesti. Rosenlöfin mukaan jotkut pystyvät keskustelemaan siitä avoimesti.

– Jotkut voivat keskustella siitä avoimesti ja käydä muistihoitajan luona, mikä on matalan kynnyksen vastaanotto. Tiedän myös, että osa pariskunnista on mennyt yhdessä tapaamaan muistihoitajaa tai terveystarkastukseen, että apua tarvitseva on saanut apua.