Laihialla kasvatetaan uusia lentopallotähtiä – tässä on tie liigakentille tai vaikka ulkomaille asti

Jarno Ranta

Laihialla on useita vuosikymmeniä tehty hyvää juniorityötä lentopallossa. Laihialta on noussut lentopalloilijoita maan korkeimmalle sarjatasolle ja Laihiallakin on pelattu naisten pääsarjassa, kun Lujattaret oli liigassa vuosina 2006–2009.

Lahjakkaita nuoria kokoontuu edelleen harjoituksiin viikosta toiseen. Osalla heistä on hyvät mahdollisuudet edetä pienin askelin aina ammattilaisiksi.

Tällä hetkellä Laihian lähin naisten lentopallon liigajoukkue on Seinäjoella, JymyVolley.

Moni laihialainen tyttölentopalloilija varmasti haaveileekin pääsystä JymyVolleyn rinkiin, mikä voi mahdollistaa tulevaisuudessa pelit myös ulkomailla.

– Joku voi soitella ulkomailta ja kysyä, lähtisitkö tänne, jossa on myös mahdollisesti vähän rahakkaammat sopimukset, JymyVolleyn myynti- ja markkinointiasioista vastaava laihialainen Kristian Lepistö kuvailee, mihin toimiva junioripolku voi parhaimmillaan johtaa.

JymyVolleyn laihialainen pelaaja Alisa Mansikka-aho on hyvä esimerkki siitä, että Laihialta voi todellakin päästä liigakentille.

Mansikka-ahon oma lentopalloura alkoi 7-vuotiaana Laihialla, jossa hän pelasi aina A-tyttöihin asti. Myös pelit kakkos- ja kolmossarjassa tulivat tutuiksi, ennen kuin tie vei hänet Vaasan Kiistoon viideksi vuodeksi. Kiiston ykkössarjajoukkueesta Mansikka-aho vaihtoi liigakentille LP-Vampulaan kahdeksi vuodeksi. Nyt Mansikka-aholla on menossa kolmas liigavuosi Seinäjoella.

– Kun olin juniori, Laihialla oli tosi vahva lentopallokulttuuri. Isoin rikkaus on ollut se, että olen saanut lentopallon myötä paljon kavereita.

Vanhemmissa juniori-ikäluokissa Mansikka-aho tiesi, että hän pystyy tavoittelemaan lentopallourallaan vaikka mitä.

– Minulla on ollut erilaisia valmentajia ja olen saanut jokaiselta erilaisia oppeja. Isoin asia, mitä valmentajat ovat minulle tuoneet, on luottamus, että oikeasti osaan ja myös pystyn auttamaan omalla tekemiselläni muita.

Mansikka-aho on laihialaisnuorille Saimi Mäelle, Jade Lemposelle ja Aida Nikolle hieno esimerkki siitä, että pieneltäkin paikkakunnalta voi ponnistaa pääsarjaan.

– Haluaisin sanoa teille, että tehkää aina niin, miltä itsestä tuntuu. Uskokaa teidän omia fiiliksiänne. Lähtekää rohkeasti tavoittelemaan lentopalloa tai jotain muuta asiaa tulevaisuudessa. Niitä unelmia.

Mäki pelaa Laihian Lujan C-tytöissä. Ura on alkuvaiheessa, sillä hän tutustui lentopalloon parisen vuotta sitten.

– Kun siskoni pelasi, halusin kokeilla itsekin. Olisihan se joskus kiva pelata samalla sarjatasolla kuin Alisa tai myös ulkomailla. Mielestäni lentopallossa parasta ovat pelit ja joukkuehenki.

Lemponen vaihtoi täksi kaudeksi Lujan C-tytöistä isokyröläiseen Kyrön Voimaan, kun Laihialla ei ollut enää omaa joukkuetta.

– Aina pienenä seurasin, kun siskoni pelasi. Sitten innostuin itsekin ja nyt olen pelannut puolitoista vuotta.

Lujan C-tytöissä pelaava Nikko aloitti oman lentopallotaipaleensa myös noin 10–11-vuotiaana.

– Silloin myös Saimi aloitti ja olin nähnyt, kun muutkin pelasivat ja tykästyin lajiin. Ehkä tulevaisuudessa haluaisin päästä ulkomaille pelaamaan tai Suomen maajoukkueeseen. Koen, että Laihialla on hyvät mahdollisuudet kasvaa hyväksi lentopalloilijaksi ja siksi haluan jatkaa juniorivuodet Lujassa ja tavoitella pääsyä JymyVolleyn joukkueeseen ja sitä kautta mahdollisesti myöhemmin myös ulkomaille.

Nikko on katsonut paljon Mansikka-ahon ja muiden liigapelejä. Nikko sanoo, että tämä on auttanut häntä hahmottamaan pelipaikkoja aiempaa paremmin. Kiitosta saa myös Lujan lentopallovalmennus.

– Mielestäni se on hyvää ja monipuolista ja valmentajat auttavat meitä hyvin kehittymään lentopalloilijoina.

Lepistön mielestä alueemme lentopallo kehittyy edelleen, kun lähipaikkakuntien seurat tekevät yhteistyötä. Lepistö korostaa, ettei jokaiseen kuntaan mahdu liigajoukkue.

– Mutta jos esimerkiksi Laihia, Isokyrö, Seinäjoki ja Vaasa tekevät yhteistyötä, saamme rakennettua tälle alueelle kokonaisuuden. Se voi mahdollistaa pääsyn vaikka maajoukkueeseen ilman, että tarvitsee heti muuttaa Helsinkiin tai Kuusamoon. Tällöin pelaajat pystyvät pysymään lähellä omia juuriaan ja vanhempiaan sekä pelaamaan ja kehittymään rauhassa.

Lepistö kokee seurojen yhteistyön hyväksi, mutta siinä on hänen mielestään myös parannettavaa. Lepistö sanoo, että olisi tärkeää saada ”yhteen hiileen puhaltamista” koko Pohjanmaan alueella.

– Pelikenttien ulkopuolella seurat tekevät hyvää yhteistyötä, mutta se ei ole vielä täysin valmista. Sieltä löytyy kehitettäviä kohteita, mutta tässä kohtaa ei tule mieleen mitään yksittäistä asiaa, jonka haluaisin nostaa esille. Viime vuosina laji on ollut paljon esillä ja toivottavasti saammekin uusia junioreita sen myötä mukaan. Seurojen välinen entistä parempi yhteistyö ruokkisi lajin alueellista kasvua.

Lepistö tietää, että seurat kilpailevat pelaajistaan varmasti jokaisessa lajissa junioriurheilussa.

– Siksi olisi tärkeää, että me aikuiset osaamme katsoa tilannetta isosta näkökulmasta ja pyrimme rakentamaan alueellisesti polut sellaisiksi, että ne tukevat mahdollisimman paljon junioriurheilijaa.

Lepistön mielestä tällä hetkellä suurin ongelma nuorten ja lasten urheilussa on liiallinen yksipuolisuus.

– Osa lähtee harjoittelemaan vain yhtä lajia liian aikaisin, minkä vuoksi liikkuminen on yksipuolista. Siitä aiheutuu erilaisia rasitusvammoja ja muita ongelmia. Kun nuoret harjoittelevat monta lajia samaan aikaan, se tukee hänen kehittymistään. Meidän aikuisten onkin laji- ja pelaajakilpailun sijaan ymmärrettävä laittaa nuoren etu aina ykköseksi, eikä miettiä sitä, mikä on oman juniorijoukkueen tulos jossakin turnauksessa.

Mansikka-aho kokee, että seurojen välinen yhteistyö on parantunut viime vuosien aikana.

– Seura- ja lajikateutta on nyt vähemmän, sillä on ymmärretty, että yhteistyötä on välttämätöntä tehdä. Jos juniorimäärät vähenevät, joukkueita on pakko jossain vaiheessa yhdistää.

JymyVolley tuo viime loppiaisen tavoin kotipelinsä Laihialle. Se kohtaa jo nyt tulevana lauantaina eli 7. marraskuuta Kuusamon.

Loppiaisena Laihialla oli peräti 680 katsojaa, kun JymyVolley sai vastaansa Huittisten LP-Vampulan. Katsojaodotukset ovat jälleen korkealla.

– Monnaria ei ole ikinä myyty loppuun. Nyt tavoitteenamme on saada 700 katsojaa ja olemme tilanneet lisää siirtokatsomoita, että jokainen myös näkee hyvin kentälle, Lepistö sanoo.

Jo loppiaisena Laihialla oli iso ruuhka ennen peliä. Nytkin Lepistö kannustaa katsojia tulemaan paikalle hyvissä ajoin.

– Meillä on myös tulossa pieniä yllätyksiä illalle eli tavoitteenamme on saada luotua halliin sellainen tunnelma, että Kuusamon on oikeasti vaikea pelata siellä. Lähtökohtaisesti Kuusamo on ottelun ennakkosuosikki, mutta tällä kaudella on nähty Kuusamon kompurointia vieraskentillä. Siksi tarvitsemme niin sanotun seitsemännen pelaajan katsojista, että voimme oikeasti haastaa Kuusamoa.

Kuusamon joukkueessa pelaa laihialaislähtöinen libero Pinja Somppi, joka vielä viime kaudella oli Mansikka-ahon pelikaveri Seinäjoella.

– Hauska on kohdata, kun monta vuotta sitten myös valmensin Pinjaa Pauliina Sompin apuna, kun hän oli pikkutyttö. Nyt pelaamme samalla liigakentällä.

Laihia-pelin lisäksi JymyVolley vie tällä kaudella myös toisen pelinsä Seinäjoen ulkopuolelle. Kauhavan Powerparkin liikuntahallilla JymyVolley mittaa kuopiolaisen Puijo Wolleyn taidot runkosarjan päätösottelussaan 6. maaliskuuta.

– Tiedämme, että fanimme tulevat isolta alueelta. Siksi haluamme viedä pelejä myös Seinäjoen ulkopuolelle, Lepistö kertoo.