A-
A+
Berit Visseriä mietityttää se, että tietävätkö nuoret seurakuntavaaleista.
JUHANI LAAKSO
Yksinäisyyttä voidaan vähentää pienilläkin teoilla, että kukaan ei jäisi ulkopuolelle. – Berit Visser
Juhani Laakso
Seurakuntavaalien toiseksi nuorin laihialaisehdokas on 22-vuotias Berit Visser. Hän kertoo, että hänen isänsä kysyi häntä yllättäen ehdokkaaksi.
– Kysymys tuli illalla keittiössä. Mietin, että mukana olisi hyvä olla nuoren ääni, kristinuskollinen ääni, joka seuraa Raamattua ja uskaltaa sanoa tarpeellisia asioita. Tiesin, että pystyisin tähän, sillä yhdestä moottoripyörätapahtumasta opin, että osaan puhua. Niin hyvin, että minut kutsuttiin konferenssiin, Visser sanoo.
Hän kertoo olleensa lapsesta saakka mukana Laihian seurakunnan toiminnassa. Hän on esimerkiksi ollut vapaaehtoisena ja avustamassa seurakunnan YouTube-striimauksien toteuttamisessa.
Visser kertoo suuntaavansa etenkin tulevaisuuteen.
– Tähtään siihen, että seurakunnan toiminnassa olisi nuorempaa porukkaa. Ja tervehtivä ja turvallinen ilmapiiri, äänien kuuluvuutta, avointa viestintää. Tietoa nykyhetkestä, mutta katsetta eteenpäinkin... Kuin ajaisit autoa. Toivon etenkin, että seurakunta pysyy tässä muuttuvassa maailmassa menettämättä sen arvoja ja juuriaan.
Mitä sellaista nuorena toisit mukanasi päätöksentekoon, mitä vanhemmat ikäluokat eivät ehkä tule ajatelleeksi?
– Näkökulmaa ja ymmärrystä. Varmistusta, jotta myös nuorempi ääni kuuluu. Ei kai nuorten toimintaa suunnitella kysymättä nuorilta?
Visserin mukaan nuorten ääni tulisi kuulluksi hänen kauttaan.
– Enemmän minua mietityttää se, että tietävätkö nuoret seurakuntavaaleista, koska sitä ei paljon markkinoida nuorille. Ainakaan minä en muutama vuosi sitten tiennyt näistä vaaleista.
Mikä olisi asia, jota haluaisit ajaa nuorten kannalta?
– Selkeämpää viestintää, se on puutteellinen asia. Haluan heidän tietävän mitä seurakunnassa tapahtuu ja miten he voivat osallistua.
Visser kertoo tuoneensa mielipiteitään esille keskusteluissa ihmisten kanssa. Vaalikampanjaa hänellä ei ole ollut.
Visserillä on ajatus sitä, miten kirkko voisi paremmin tavoittaa nuoret ja pitää heidät mukana toiminnassa rippikoulun jälkeen.
– Tuomalla rentoa meininkiä, mutta ei niin, että näyttää siltä, että yritetään liikaa, koska se näkyy, eikä se ole hyvä asia. Nuorille on ohjelmaa, mutta se tuntuu enemmän siltä, että tätä tehdään, koska olisi hyvä, ei siksi, että oikeasti halutaan tätä tehdä. Saattaa se olla niin, mutta se ei ole siltä vaikuttanut kun mukana on ollut.
– Ehkä suuri ongelma on, että moni menee esimerkiksi nuorteniltoihin vain saadakseen pisteitä rippikoulua varten. On ollut pakko, eikä halu. Joten miksi mennä takaisin?
Hän kertoo olleensa pitkään mukana kolmen eri seurakunnan nuortenilloissa.
– Laihian luterilaisen seurakunnan nuortenilta on ollut kokemuksistani päätellen niistä vähiten mielenkiintoinen. Sitä haluaisin vähän tarkemmin katsella ja mahdollisesti muokata, jos sitä voi. On jonkin aikaa siitä kun viimeksi olen siellä ollut, joten ennen kuin muokkaisin mitään, pitäisi tutkia tarkemmin mikä tilanne on.
Visserin mielestä kirkon merkitystä nuorille voitaisiin lisätä kuuntelemalla ja lähestymällä nuoria ja puhumalla heille selkeästi.
Miten seurakunta voisi tukea nuorten mielenterveyttä ja vähentää yksinäisyyttä?
– Tämä on hankala asia, koska suurin osa heistä, joilla näitä on, ei halua niistä puhua.
Hänen mielestään nuorille kannattaisi esimerkiksi painottaa toiminnan turvallisuutta.
– Seurakunnan pitäisi näkyä nuorille turvallisena totuuden paikkana, jossa he tulevat kuulluksi ja saavat tukea ilman painostusta. Aina ei tarvitse yrittää ratkaista toisen ongelmia tai kertoa, miten hänen pitäisi voida paremmin. Joskus tärkeintä on vain olla läsnä ja kuunnella. Nuori saattaa jo itse tietää, mitä hänen pitäisi tehdä, mutta kaipaa ennen kaikkea ihmistä, joka kuuntelee ja kulkee rinnalla.
Visser haluaisi myös edistää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.
– Ja toimintaa, jossa nuoret voisivat tutustua toisiinsa ja kokea kuuluvansa joukkoon. Yksinäisyyttä voidaan vähentää pienilläkin teoilla, että kukaan ei jäisi ulkopuolelle ja jokaiselle löytyisi paikka yhteisössä.
Seurakuntavaalit
Vaaleissa on 41 ehdokasta viideltä eri valitsijayhdistykseltä, jotka ovat: Keskustalaisen seurakuntaväen ehdokaslista, Laihian kirkko keskellä kylää ehdokaslista, Laihialaisten seurakunta, Laihian Demarit ja Laihian seurakuntalaisten puolueista riippumaton valitsijayhdistyksen ehdokaslista.
Laihialla kirkkovaltuustoon valitaan 19 jäsentä.
Luottamushenkilöt suunnittelevat ja linjaavat seurakunnan toimintaa ja taloutta neli-
vuotiskautensa ajan, mutta usein myös kauemmas eteenpäin.
Ennakkoon Laihialla kävi äänestämässä 12 prosenttia äänioikeutetuista, joita on 4724. Laihialla ennakköääniä annettiin 573. Laihian seurakuntaan kuuluvia äänesti 569 seurakuntalaista ja 4 ennakkoääntä meni muihin seurakuntiin. Muilla paikkakunnilla laihialaisehdokkaita ennakkoon äänestäneiden ääniä tulee seurakuntaan vielä postitse, mikä nostaa äänimäärää jonkin verran. Viime vaaleissa vuonna 2022 ennakkoäänestysprosentti oli 14,5.
Äänestys alkaa varsinaisena vaalipäivänä seurakuntatalolla sunnuntaina 15. marraskuuta kello 11, ja äänestämässä voi käydä kello 20 asti. Mukana tulee olla henkilöllisyystodistus.
Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Berit Visseriä mietityttää se, että tietävätkö nuoret seurakuntavaaleista.
JUHANI LAAKSO
Yksinäisyyttä voidaan vähentää pienilläkin teoilla, että kukaan ei jäisi ulkopuolelle. – Berit Visser
Juhani Laakso
Seurakuntavaalien toiseksi nuorin laihialaisehdokas on 22-vuotias Berit Visser. Hän kertoo, että hänen isänsä kysyi häntä yllättäen ehdokkaaksi.
– Kysymys tuli illalla keittiössä. Mietin, että mukana olisi hyvä olla nuoren ääni, kristinuskollinen ääni, joka seuraa Raamattua ja uskaltaa sanoa tarpeellisia asioita. Tiesin, että pystyisin tähän, sillä yhdestä moottoripyörätapahtumasta opin, että osaan puhua. Niin hyvin, että minut kutsuttiin konferenssiin, Visser sanoo.
Hän kertoo olleensa lapsesta saakka mukana Laihian seurakunnan toiminnassa. Hän on esimerkiksi ollut vapaaehtoisena ja avustamassa seurakunnan YouTube-striimauksien toteuttamisessa.
Visser kertoo suuntaavansa etenkin tulevaisuuteen.
– Tähtään siihen, että seurakunnan toiminnassa olisi nuorempaa porukkaa. Ja tervehtivä ja turvallinen ilmapiiri, äänien kuuluvuutta, avointa viestintää. Tietoa nykyhetkestä, mutta katsetta eteenpäinkin... Kuin ajaisit autoa. Toivon etenkin, että seurakunta pysyy tässä muuttuvassa maailmassa menettämättä sen arvoja ja juuriaan.
Mitä sellaista nuorena toisit mukanasi päätöksentekoon, mitä vanhemmat ikäluokat eivät ehkä tule ajatelleeksi?
– Näkökulmaa ja ymmärrystä. Varmistusta, jotta myös nuorempi ääni kuuluu. Ei kai nuorten toimintaa suunnitella kysymättä nuorilta?
Visserin mukaan nuorten ääni tulisi kuulluksi hänen kauttaan.
– Enemmän minua mietityttää se, että tietävätkö nuoret seurakuntavaaleista, koska sitä ei paljon markkinoida nuorille. Ainakaan minä en muutama vuosi sitten tiennyt näistä vaaleista.
Mikä olisi asia, jota haluaisit ajaa nuorten kannalta?
– Selkeämpää viestintää, se on puutteellinen asia. Haluan heidän tietävän mitä seurakunnassa tapahtuu ja miten he voivat osallistua.
Visser kertoo tuoneensa mielipiteitään esille keskusteluissa ihmisten kanssa. Vaalikampanjaa hänellä ei ole ollut.
Visserillä on ajatus sitä, miten kirkko voisi paremmin tavoittaa nuoret ja pitää heidät mukana toiminnassa rippikoulun jälkeen.
– Tuomalla rentoa meininkiä, mutta ei niin, että näyttää siltä, että yritetään liikaa, koska se näkyy, eikä se ole hyvä asia. Nuorille on ohjelmaa, mutta se tuntuu enemmän siltä, että tätä tehdään, koska olisi hyvä, ei siksi, että oikeasti halutaan tätä tehdä. Saattaa se olla niin, mutta se ei ole siltä vaikuttanut kun mukana on ollut.
– Ehkä suuri ongelma on, että moni menee esimerkiksi nuorteniltoihin vain saadakseen pisteitä rippikoulua varten. On ollut pakko, eikä halu. Joten miksi mennä takaisin?
Hän kertoo olleensa pitkään mukana kolmen eri seurakunnan nuortenilloissa.
– Laihian luterilaisen seurakunnan nuortenilta on ollut kokemuksistani päätellen niistä vähiten mielenkiintoinen. Sitä haluaisin vähän tarkemmin katsella ja mahdollisesti muokata, jos sitä voi. On jonkin aikaa siitä kun viimeksi olen siellä ollut, joten ennen kuin muokkaisin mitään, pitäisi tutkia tarkemmin mikä tilanne on.
Visserin mielestä kirkon merkitystä nuorille voitaisiin lisätä kuuntelemalla ja lähestymällä nuoria ja puhumalla heille selkeästi.
Miten seurakunta voisi tukea nuorten mielenterveyttä ja vähentää yksinäisyyttä?
– Tämä on hankala asia, koska suurin osa heistä, joilla näitä on, ei halua niistä puhua.
Hänen mielestään nuorille kannattaisi esimerkiksi painottaa toiminnan turvallisuutta.
– Seurakunnan pitäisi näkyä nuorille turvallisena totuuden paikkana, jossa he tulevat kuulluksi ja saavat tukea ilman painostusta. Aina ei tarvitse yrittää ratkaista toisen ongelmia tai kertoa, miten hänen pitäisi voida paremmin. Joskus tärkeintä on vain olla läsnä ja kuunnella. Nuori saattaa jo itse tietää, mitä hänen pitäisi tehdä, mutta kaipaa ennen kaikkea ihmistä, joka kuuntelee ja kulkee rinnalla.
Visser haluaisi myös edistää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.
– Ja toimintaa, jossa nuoret voisivat tutustua toisiinsa ja kokea kuuluvansa joukkoon. Yksinäisyyttä voidaan vähentää pienilläkin teoilla, että kukaan ei jäisi ulkopuolelle ja jokaiselle löytyisi paikka yhteisössä.
Seurakuntavaalit
Vaaleissa on 41 ehdokasta viideltä eri valitsijayhdistykseltä, jotka ovat: Keskustalaisen seurakuntaväen ehdokaslista, Laihian kirkko keskellä kylää ehdokaslista, Laihialaisten seurakunta, Laihian Demarit ja Laihian seurakuntalaisten puolueista riippumaton valitsijayhdistyksen ehdokaslista.
Laihialla kirkkovaltuustoon valitaan 19 jäsentä.
Luottamushenkilöt suunnittelevat ja linjaavat seurakunnan toimintaa ja taloutta neli-
vuotiskautensa ajan, mutta usein myös kauemmas eteenpäin.
Ennakkoon Laihialla kävi äänestämässä 12 prosenttia äänioikeutetuista, joita on 4724. Laihialla ennakköääniä annettiin 573. Laihian seurakuntaan kuuluvia äänesti 569 seurakuntalaista ja 4 ennakkoääntä meni muihin seurakuntiin. Muilla paikkakunnilla laihialaisehdokkaita ennakkoon äänestäneiden ääniä tulee seurakuntaan vielä postitse, mikä nostaa äänimäärää jonkin verran. Viime vaaleissa vuonna 2022 ennakkoäänestysprosentti oli 14,5.
Äänestys alkaa varsinaisena vaalipäivänä seurakuntatalolla sunnuntaina 15. marraskuuta kello 11, ja äänestämässä voi käydä kello 20 asti. Mukana tulee olla henkilöllisyystodistus.
Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Berit Visseriä mietityttää se, että tietävätkö nuoret seurakuntavaaleista.
JUHANI LAAKSO
Yksinäisyyttä voidaan vähentää pienilläkin teoilla, että kukaan ei jäisi ulkopuolelle. – Berit Visser
Juhani Laakso
Seurakuntavaalien toiseksi nuorin laihialaisehdokas on 22-vuotias Berit Visser. Hän kertoo, että hänen isänsä kysyi häntä yllättäen ehdokkaaksi.
– Kysymys tuli illalla keittiössä. Mietin, että mukana olisi hyvä olla nuoren ääni, kristinuskollinen ääni, joka seuraa Raamattua ja uskaltaa sanoa tarpeellisia asioita. Tiesin, että pystyisin tähän, sillä yhdestä moottoripyörätapahtumasta opin, että osaan puhua. Niin hyvin, että minut kutsuttiin konferenssiin, Visser sanoo.
Hän kertoo olleensa lapsesta saakka mukana Laihian seurakunnan toiminnassa. Hän on esimerkiksi ollut vapaaehtoisena ja avustamassa seurakunnan YouTube-striimauksien toteuttamisessa.
Visser kertoo suuntaavansa etenkin tulevaisuuteen.
– Tähtään siihen, että seurakunnan toiminnassa olisi nuorempaa porukkaa. Ja tervehtivä ja turvallinen ilmapiiri, äänien kuuluvuutta, avointa viestintää. Tietoa nykyhetkestä, mutta katsetta eteenpäinkin... Kuin ajaisit autoa. Toivon etenkin, että seurakunta pysyy tässä muuttuvassa maailmassa menettämättä sen arvoja ja juuriaan.
Mitä sellaista nuorena toisit mukanasi päätöksentekoon, mitä vanhemmat ikäluokat eivät ehkä tule ajatelleeksi?
– Näkökulmaa ja ymmärrystä. Varmistusta, jotta myös nuorempi ääni kuuluu. Ei kai nuorten toimintaa suunnitella kysymättä nuorilta?
Visserin mukaan nuorten ääni tulisi kuulluksi hänen kauttaan.
– Enemmän minua mietityttää se, että tietävätkö nuoret seurakuntavaaleista, koska sitä ei paljon markkinoida nuorille. Ainakaan minä en muutama vuosi sitten tiennyt näistä vaaleista.
Mikä olisi asia, jota haluaisit ajaa nuorten kannalta?
– Selkeämpää viestintää, se on puutteellinen asia. Haluan heidän tietävän mitä seurakunnassa tapahtuu ja miten he voivat osallistua.
Visser kertoo tuoneensa mielipiteitään esille keskusteluissa ihmisten kanssa. Vaalikampanjaa hänellä ei ole ollut.
Visserillä on ajatus sitä, miten kirkko voisi paremmin tavoittaa nuoret ja pitää heidät mukana toiminnassa rippikoulun jälkeen.
– Tuomalla rentoa meininkiä, mutta ei niin, että näyttää siltä, että yritetään liikaa, koska se näkyy, eikä se ole hyvä asia. Nuorille on ohjelmaa, mutta se tuntuu enemmän siltä, että tätä tehdään, koska olisi hyvä, ei siksi, että oikeasti halutaan tätä tehdä. Saattaa se olla niin, mutta se ei ole siltä vaikuttanut kun mukana on ollut.
– Ehkä suuri ongelma on, että moni menee esimerkiksi nuorteniltoihin vain saadakseen pisteitä rippikoulua varten. On ollut pakko, eikä halu. Joten miksi mennä takaisin?
Hän kertoo olleensa pitkään mukana kolmen eri seurakunnan nuortenilloissa.
– Laihian luterilaisen seurakunnan nuortenilta on ollut kokemuksistani päätellen niistä vähiten mielenkiintoinen. Sitä haluaisin vähän tarkemmin katsella ja mahdollisesti muokata, jos sitä voi. On jonkin aikaa siitä kun viimeksi olen siellä ollut, joten ennen kuin muokkaisin mitään, pitäisi tutkia tarkemmin mikä tilanne on.
Visserin mielestä kirkon merkitystä nuorille voitaisiin lisätä kuuntelemalla ja lähestymällä nuoria ja puhumalla heille selkeästi.
Miten seurakunta voisi tukea nuorten mielenterveyttä ja vähentää yksinäisyyttä?
– Tämä on hankala asia, koska suurin osa heistä, joilla näitä on, ei halua niistä puhua.
Hänen mielestään nuorille kannattaisi esimerkiksi painottaa toiminnan turvallisuutta.
– Seurakunnan pitäisi näkyä nuorille turvallisena totuuden paikkana, jossa he tulevat kuulluksi ja saavat tukea ilman painostusta. Aina ei tarvitse yrittää ratkaista toisen ongelmia tai kertoa, miten hänen pitäisi voida paremmin. Joskus tärkeintä on vain olla läsnä ja kuunnella. Nuori saattaa jo itse tietää, mitä hänen pitäisi tehdä, mutta kaipaa ennen kaikkea ihmistä, joka kuuntelee ja kulkee rinnalla.
Visser haluaisi myös edistää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.
– Ja toimintaa, jossa nuoret voisivat tutustua toisiinsa ja kokea kuuluvansa joukkoon. Yksinäisyyttä voidaan vähentää pienilläkin teoilla, että kukaan ei jäisi ulkopuolelle ja jokaiselle löytyisi paikka yhteisössä.
Seurakuntavaalit
Vaaleissa on 41 ehdokasta viideltä eri valitsijayhdistykseltä, jotka ovat: Keskustalaisen seurakuntaväen ehdokaslista, Laihian kirkko keskellä kylää ehdokaslista, Laihialaisten seurakunta, Laihian Demarit ja Laihian seurakuntalaisten puolueista riippumaton valitsijayhdistyksen ehdokaslista.
Laihialla kirkkovaltuustoon valitaan 19 jäsentä.
Luottamushenkilöt suunnittelevat ja linjaavat seurakunnan toimintaa ja taloutta neli-
vuotiskautensa ajan, mutta usein myös kauemmas eteenpäin.
Ennakkoon Laihialla kävi äänestämässä 12 prosenttia äänioikeutetuista, joita on 4724. Laihialla ennakköääniä annettiin 573. Laihian seurakuntaan kuuluvia äänesti 569 seurakuntalaista ja 4 ennakkoääntä meni muihin seurakuntiin. Muilla paikkakunnilla laihialaisehdokkaita ennakkoon äänestäneiden ääniä tulee seurakuntaan vielä postitse, mikä nostaa äänimäärää jonkin verran. Viime vaaleissa vuonna 2022 ennakkoäänestysprosentti oli 14,5.
Äänestys alkaa varsinaisena vaalipäivänä seurakuntatalolla sunnuntaina 15. marraskuuta kello 11, ja äänestämässä voi käydä kello 20 asti. Mukana tulee olla henkilöllisyystodistus.
Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide