”Ei voi olla totta” – laihialainen Kirsti koki Vaasan keskussairaalassa jotain, mitä ei ollut koskaan ennen kokenut

Jarno Ranta

Laihialainen Kirsti Kettunen joutui tänä syksynä Vaasan keskussairaalaan päivystykseen Laihian terveyskeskuksen kautta.

Kettunen kertoo, että vielä Laihian terveyskeskuksessa ja Vaasan keskussairaalan päivystyksessä kaikki toimi loistavasti.

– Minut kuvattiin ja tehtiin tutkimuksia. Hoitajat ja lääkärit olivat ihania.

Ongelmat alkoivat, kun Kettunen joutui osastolle.

– Siellä oli ihan ruotsinkielinen lääkäri ja itselleni tuli tunne, mitä tässä tapahtuu. Minua myös huolestutti, mikä minulla on, ja lääkäri tuntui kaiken lisäksi tosi kiireiseltä. Hoitaja yritti selittää ja kääntää minulle lääkärin ruotsinkielistä puhetta, mutta en päässyt kärryille, mistä he puhuivat.

Seuraavana päivänä hoitajat ottivat Kettuselta kokeita, ja kaikki meni hyvin.

– Hattua nostan näille hoitajille ja farmaseutille, joka lähtöpäivänä kävi lääkkeitäni läpi. Lähtöpäivänä minua kävi katsomassa myös tämä sama ruotsinkielinen lääkäri, jolla oli mukana toinen lääkäri, joka yritti suomentaa hänen puhettaan. Silloin minulle ei tullut mieleenkään, että haluaisin vain suomenkielisen lääkärin, koska ajatukseni olivat ihan muualla tilanteeni vuoksi.

Kun Kettunen kotiutui sairaalasta ja katsoi OmaKannasta, mitä lääkäri oli hänestä kirjoittanut, järkytys oli suuri.

– Kaikki oli ruotsiksi ja ajattelin, ettei voi olla totta. Se oli täydellinen tyrmistys, sillä suomenkielisenä odotan saavani suomenkielistä palvelua Suomessa. Tällaista en ole ennen kokenut.

Toimitus on nähnyt todisteen siitä, että lääkärinlausunto on kirjoitettu vain ruotsiksi.

Ainoastaan farmaseutin merkinnät on kirjoitettu suomeksi.

Kun Kettunen ei ymmärtänyt ruotsinkielisen lääkärin tekstiä, hän vaati saada käännöksen siitä ja oli yhteydessä Vaasan keskussairaalaan.

– Kun sitä ei kuulunut ja omasta terveyskeskuksestani tuli jo paperi, jossa ohjeistettiin katsomaan ruotsinkielisen lääkärin lausuntoja, soitin uudelleen käännöksestä. Minulle sanottiin, että se on edelleen jonossa, mutta he lupasivat ottaa sen seuraavana päivänä käsittelyyn.

Kettusta ihmetyttää, miten ihminen voi toimia tilanteessa, jossa omasta terveyskeskuksesta saa ohjeen tutustua jatkohoito-ohjeisiin, mutta ne on kirjoitettu kielellä, jota hän ei ymmärrä.

Lopulta Kettunen sai kirjepostina käännöksen ruotsinkielisen lääkärin lausunnosta lähes neljä viikkoa lääkärissä käynnin jälkeen.

– Mielestäni on väärin, kun lausuntoja ei muuteta OmaKantaan suomeksi. Koen, että tässä järjestelmässä on mätää aika paljon.

Kettunen toivoo, että suomenkielisiä asiakkaita palvellaan nykyistä paremmin.

– Se ei saa olla niin, että ruotsinkieliset määräävät. Kun suomenkielisiltä vaaditaan molemman kielen osaamista, miksi sitä ei vaadita ruotsinkielisiltä?

Kettunen murehtii myös sitä, miten häntä vanhemmat ihmiset selviävät tällaisista tilanteista, jos heillä ei ole apuna omaisia.

– Toivon, että tapaukseni herättää keskustelua meidän suomenkielisten oikeuksistamme, ettei meitä viedä ihan kuin pässiä narussa.

Kettunen on kuitenkin iloinen siitä, että Laihian omassa terveyskeskuksessa asiat hoituvat aina hyvin.

– Saan aina apua, oli asia sitten mikä tahansa.

Kun potilas ei ymmärrä lääkäriä, vastuu on hyvinvointialueella

Kyrönmaa-lehti kysyi kielellisten oikeuksien toteutumisesta Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Kerroimme potilaan luvalla tapauksesta, jossa suomenkielistä potilasta on hoitanut Vaasan keskussairaalassa täysin ruotsinkielinen lääkäri. Hän ei ole juurikaan puhunut suomea, eikä potilas ole ymmärtänyt häntä lääkärissä käynnin aikana. Lisäksi potilas on saanut lääkärinlausunnon OmaKantaan ruotsin kielellä, ja tätäkään hän ei ole ymmärtänyt vaan on joutunut pyytämään käännöstä, jonka saaminen on kestänyt lähes kuukauden.

Toimituksen kysymyksiin vastasivat sähköpostitse johtajaylilääkäri Sofia Svartsjö ja palvelupäällikkö Tuija Hirvelä.

1. Onko suomenkielisellä potilaalla oikeus saada Vaasan keskussairaalassa hoitoa suomeksi myös silloin, kun häntä hoitava lääkäri puhuu ruotsia? Jos, miten tämä järjestetään konkreettisesti? Millä tavoin Pohjanmaan hyvinvointialue varmistaa, että potilas ymmärtää lääkärin kertoman diagnoosin, tutkimustulokset, hoitopäätökset ja jatkohoito-ohjeet? Jos lääkäri ja potilas eivät puhu samaa kieltä, kenen vastuulla on siis järjestää riittävä tulkkaus tai muu toimiva kielituki?

–Pohjanmaan hyvinvointialue on kaksikielinen, ja potilaalla on oikeus käyttää suomea tai ruotsia sekä saada hoidon kannalta tarpeelliset tiedot tavalla, jonka hän ymmärtää. Sama oikeus koskee sekä suomen- että ruotsinkielisiä potilaita. Potilaan tulee ymmärtää esimerkiksi diagnoosi, tutkimustulokset, hoitopäätökset, lääkitys ja jatkohoito-ohjeet.

– Jos lääkäri ja potilas eivät pysty kommunikoimaan riittävän hyvin keskenään, on palveluyksikön vastuulla järjestää toimiva ratkaisu. Tilanteesta riippuen apuna voi olla esimerkiksi kyseistä kieltä osaava toinen terveydenhuollon ammattilainen, tulkkaus tai muu tarkoituksenmukainen kielituki. Vastuu tästä ei ole potilaalla.

2. Miksi suomenkielisen potilaan lääkärinlausunto kirjoitetaan pelkästään ruotsiksi OmaKantaan, ja onko menettely hyvinvointialueen ohjeiden mukaista?

– Pääosin lääkärit sanelevat potilastekstin potilaan äidinkielellä. Jos tämä ei ole mahdollista, potilaalla on oikeus pyytää tekstistä suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Erikoissairaanhoidossa tekstit sanellaan yleensä suomeksi, jotta mahdollinen konsultointi tai jatkohoito muissa sairaaloissa olisi sujuvampaa.

– On tärkeää erottaa toisistaan potilasasiakirjaan tehtävän merkinnän kieli ja potilaan oikeus ymmärtää omaa hoitoaan koskevat olennaiset tiedot. Vieraskielinen merkintä OmaKannassa ei itsessään tarkoita sitä, etteivät potilaan kielelliset oikeudet olisi toteutuneet. Jos merkintä sisältää esimerkiksi lääkitykseen tai jatkohoitoon liittyvää tietoa, on varmistettava, että potilas saa olennaisen tiedon ymmärrettävästi omalla palvelukielellään jo asioinnin yhteydessä.

3. Miksi käännöstä ruotsinkielisen lääkärin lääkärinlausunnosta ei voitu toimittaa suomeksi suoraan OmaKantaan, vaan potilas joutui odottamaan erillistä käännöstä kirjepostitse lähes kuukauden, kun oli sitä pyytänyt? Onko tämä kohtuullinen käsittelyaika?

– Käännöstä voi pyytää jo vastaanotolla tai jälkikäteen hyvinvointialueen verkkosivujen kautta tai puhelimitse numerosta 06 213 3306. Käännetty potilasteksti toimitetaan potilaalle kirjepostina. Käännös ei päivity OmaKantaan, vaan siellä näkyy lääkärin sanelema alkuperäinen teksti.

– Käännöspalvelussa on tällä hetkellä 112 käännöstä työjonossa. Kiireellisyyttä arvioidaan erikseen. Kiireelliset käännökset pyritään toimittamaan asiakkaalle viikon sisällä ja muut mahdollisimman pian. Tällä hetkellä ei-kiireelliseksi luokiteltujen käännöspyyntöjen käsittelyaika on noin kuukausi. Tavoitteena on saada myös ei-kiireelliset pyynnöt toimitettua nopeammin.

4. Miten potilas voi turvallisesti noudattaa jatkohoito-ohjeita, jos hän ei ymmärrä OmaKannassa olevia lääkärin kirjauksia vieraan kielen vuoksi?

– Keskeiset hoito-ohjeet on annettava ymmärrettävästi jo hoidon tai kotiutuksen yhteydessä eikä niitä voida jättää Kanta-merkintöjen varaan. Lääkitystä, seurantaa, jatkotutkimuksia ja yhteydenottoa koskevat ohjeet pitää antaa tavalla, jonka potilas ymmärtää.

5. Kuinka usein Pohjanmaan hyvinvointialueella suomenkielisen potilaan lääkärinlausunto tai kotiutusohje kirjataan vain ruotsiksi? Onko hyvinvointialue saanut aikaisemmin vastaavia palautteita suomenkielisiltä potilailta? Kuinka paljon?

– Tuotamme vuosittain yli 500 000 potilastekstiä. Viime vuonna 2 800 potilastekstille pyydettiin käännös suomeksi tai ruotsiksi, eli käännöksiä pyydettiin alle prosenttiin kaikista potilasteksteistä. Arviomme mukaan käännöspyyntöjä tulee hieman enemmän suomesta ruotsiksi, mutta tätä ei erikseen tilastoida. Käytettävissä ei ole lukuja siitä, kuinka paljon juuri tällaisista tilanteista on annettu palautetta.

6. Onko ruotsinkielisillä potilailla vastaava riski saada suomenkielisiä kirjauksia, joita he eivät ymmärrä?

– Kyllä. Sama kysymys koskee molempia kansalliskieliä. Myös ruotsinkielinen potilas voi saada suomenkielisen potilasasiakirjamerkinnän. Vastuumme on sama molempiin suuntiin: potilaan kielellisten oikeuksien ja potilasturvallisuuden tulee toteutua riippumatta siitä, onko hänen kielensä suomi vai ruotsi.

– Kyse ei siis ole suomen- ja ruotsinkielisten potilaiden asettamisesta vastakkain, vaan siitä, että kaksikielisen terveydenhuollon prosessien pitää toimia molemmilla kielillä.

7. Miten varmistetaan, ettei potilas jätä lääkitystä ottamatta tai jatkohoito-ohjeita noudattamatta siksi, ettei ymmärrä kirjallisia ohjeita? Alueellammehan on paljon ikäihmisiä, joilla ei välttämättä ole omaisia, joilta kysyä apua, eivätkä he aina osaa ruotsia.

– Erityisesti kotiutuksen yhteydessä on varmistettava, että potilas ymmärtää, mitä lääkkeitä hänen tulee käyttää ja miten, mitä lääkityksessä on mahdollisesti muuttunut, mitä seuraavaksi tapahtuu, mihin tarvittaessa otetaan yhteyttä ja milloin pitää hakeutua uudelleen hoitoon.

– Tieto pitää antaa potilaalle soveltuvalla tavalla. Kielen lisäksi huomioon voidaan joutua ottamaan esimerkiksi näkö, kuulo, kognitiiviset valmiudet ja digitaidot.

8. Mitä konkreettisesti muutetaan ja millä aikataululla, jotta suomenkielinen potilas ei enää joudu vastaavaan tilanteeseen?

– Teemme jatkuvasti työtä kielellisten oikeuksien toteutumiseksi muun muassa vahvistamalla henkilöstön kielitaitoa ja tarjoamalla tarvittaessa tulkkauspalveluja. Tietojemme mukaan olemme ainoa hyvinvointialue, jolla on oma kieltenopettaja.

– Myös käännöspalveluun panostetaan. Tällä hetkellä ei-kiireellisten käännösten käsittelyaika on noin kuukausi, ja tavoitteena on lyhentää sitä.

9. Pitääkö ruotsinkielisen lääkärin osata suomea riittävän hyvin Pohjanmaan hyvinvointialueella, että pystyy ymmärrettävästi kommunikoimaan potilaan kanssa, kun tuntuu, että suomenkielisten pitää osata ruotsia?

–Tehtävämme on huolehtia siitä, että henkilöstön kokonaiskielitaito ja toiminnan järjestelyt mahdollistavat palvelun sekä suomeksi että ruotsiksi. Yksittäiseltä työntekijältä edellytettävä kielitaito voi vaihdella tehtävän ja siihen määriteltyjen kelpoisuusvaatimusten mukaan.

– Potilaan näkökulmasta keskeistä on, etteivät hänen kielelliset oikeutensa riipu siitä, kuka yksittäinen lääkäri on työvuorossa. Jos potilas ja lääkäri eivät pysty kommunikoimaan riittävästi keskenään, vastuullamme on järjestää kommunikointi ja hoito turvallisesti.

10. Loppukiteytys. Miten Pohjanmaan hyvinvointialue takaa sen, että potilas ymmärtää oman hoitonsa sekä sairaalassa että kotiutumisen jälkeen ja kuka kantaa vastuun, jos näin ei tapahdu?

– Vastuuta ei voida siirtää potilaalle tai hänen omaisilleen. Hyvinvointialueen vastuulla on järjestää hoito siten, että potilaan kielelliset oikeudet toteutuvat ja hoidon kannalta olennainen tieto annetaan tavalla, jonka potilas ymmärtää. Tämä koskee vastaanottoa ja sairaalahoitoa sekä kotiutumista, lääkitystä ja jatkohoito-ohjeita.

– Kyse on kielellisten oikeuksien lisäksi potilasturvallisuudesta. Potilaan pitää ymmärtää, mitä hänen terveydentilastaan on todettu, miten hoito toteutetaan ja mitä tapahtuu seuraavaksi.