Kyläradio tuo turvaa häiriötilanteisiin

Jarno Ranta

Laihian ja Vähänkyrön asukkaille järjestetään lokakuussa kyläradiokurssi, jossa opetellaan radioliikenteen perusteita ja toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Kaksipäiväinen kurssi pidetään Laihian nuorisoliiton tiloissa Jakkulassa 24.–25. lokakuuta.

Maksuton kurssi on tarkoitettu 15 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Sen järjestää Maanpuolustuskoulutus MPK osana Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hanketta. Ilmoittautuminen päättyy 18. lokakuuta.

Kurssin tavoitteena on antaa osallistujille käytännön valmiuksia kyläradion käyttöön ja samalla harjoitella sitä, miten kylässä toimitaan, jos tavanomaiset viestintäyhteydet häiriintyvät.

– Tämä on ensimmäinen tällainen Suomessa järjestettävä kurssi, Laihian nuorisoliiton puheenjohtaja Elina Kallio kertoo.

Kyläradion merkitys korostuu tilanteissa, joissa sähkökatko, luonnononnettomuus tai laaja häiriö lamauttaa tavallisia viestintäyhteyksiä. Jos matkapuhelinverkot ja internet eivät toimi, yhteydenpito kyläläisten ja viranomaisten välillä vaikeutuu nopeasti.

Paristokäyttöinen radio mahdollistaa tällöin viranomaisten ja muiden tahojen tiedotteiden kuuntelemisen, mutta viestintä on yksisuuntaista. Kyläradio tarjoaa mahdollisuuden myös kaksisuuntaiseen yhteydenpitoon.

Kyläradio perustuu metsästäjille tuttuun RH68-radiotekniikkaan. Järjestelmän avulla kyläläiset voivat olla yhteydessä toisiinsa ja kylän tukiasemalle. Tukiasemien kautta yhteys voidaan välittää myös muihin kyliin ja tarvittaessa laajemmin alueen tukiasemaverkostoon.

Hyvin suunniteltuna järjestelmä voi toimia myös kyläläisten ja viranomaisten välisenä viestintäkanavana.

– Kyläradiossa viestit kulkevat kyläläisten kesken. Kylätukiasemalta voidaan olla yhteydessä myös naapurikylään, naapurimaakuntaan tai kunnantalon ja pelastusaseman tukiasemiin. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna kyläradio voi siis toimia viestintäkanavana myös kyläläisten ja viranomaisten välillä, Kallio sanoo.

Esimerkiksi maastossa kaatunut puu voi estää kulkemisen yksittäiseen taloon. Tällaisessa tilanteessa liikkuvaa kyläradiota käyttävä asukas voisi ilmoittaa ongelmasta eteenpäin. Tieto voitaisiin välittää esimerkiksi kotipalvelulle, jos työntekijä ei pääse tavalliseen tapaan asiakkaan luo.

Laihian nuorisoliitolla on ollut oma kyläradio noin vuoden ajan. Kyläradioasema koostuu radiolaitteesta, aurinkokennosta, akustosta ja antennista. Tukiasema on sijoitettu kylätalon katolle.

Aurinkokennon ansiosta järjestelmän akkuja voidaan ladata myös sähkökatkon aikana, jos aurinkoa on riittävästi.

Kyläradio ei kuitenkaan ole kylätalon katolla pelkkä varajärjestelmä. Sen käyttöönottoon ja toimintatapoihin on jo perehdytetty nuorisoliiton johtokunnan jäseniä.

Ajatuksena on, että häiriötilanteessa kylätalo toimii kokoontumispaikkana. Ensimmäisenä paikalle saapuva henkilö voi ottaa kyläradiolla yhteyttä eteenpäin ja selvittää, mitä alueella tapahtuu.

– Tämä on se paikka, jonne kokoonnutaan ja ensimmäiseksi paikalle saapunut ottaa kyläradiolla yhteyttä, Kallio kertoo.

Kylätalolla ei kuitenkaan ole jatkuvaa päivystystä. Häiriötilanteessa kyläläisten onkin tärkeää tietää etukäteen, miten toimitaan ja mistä tietoa saa.

Kyläradiokurssin ensimmäisen päivän aikana osallistujat perehtyvät RH68-radion käyttöön. Lisäksi opetellaan radioliikenteen perusteita ja viestipäiväkirjan pitämistä. Osallistujat saavat myös valmiuksia toimia kiinteän radioaseman apuoperaattorina.

Toisena päivänä näkökulma laajenee yksittäisen radion käytöstä koko kylän turvallisuuteen. Tavoitteena on, että osallistuja osaa toimia osana kyläturvallisuuden johtoa, vastaanottaa kerättyä tietoa ja hyödyntää sitä tilannekuvan muodostamisessa.

Harjoituksissa opetellaan myös toimimaan saadun tilannekuvan perusteella sekä johtamaan toimintaa ja hallitsemaan käytettävissä olevia resursseja.

MPK tuo kurssille harjoituskaluston. Jos osallistujalla on oma RH68-radio eli metsästysradio, sen voi ottaa mukaan.

Kyläradion käyttöön tarvitaan yhteensopiva radiopuhelin tai tukiasema. Kaikilla kyläläisillä ei siis välttämättä ole mahdollisuutta kuulla liikennettä omasta kodistaan. Jakkulassa ajatuksena onkin, että häiriötilanteessa ihmiset kokoontuvat tarvittaessa kylätalolle ja toimivat siellä yhdessä.

Jakkulan kyläradion avulla voidaan olla yhteydessä myös oman kylän ulkopuolelle.

Nuorisoliiton hallituksen jäsen Jaana Lähdesmäen mukaan yhteyksiä voidaan saada esimerkiksi Vähäänkyröön, Kauhavalle ja Ilmajoelle.

– Näin saamme lisätietoa ja pystymme kertomaan, mitä me tiedämme täällä, Lähdesmäki sanoo.

Ajatus perustuu siihen, että häiriötilanteessa tieto tapahtumista kulkee kylältä toiselle. Jos esimerkiksi jossakin päin Suomea tapahtuu laaja häiriö, tietoa tilanteesta voidaan välittää eteenpäin sitä mukaa kuin sitä saadaan.

Kyläradioverkosto ei kuitenkaan korvaa viranomaisten viestintäjärjestelmiä. Sen tarkoitus on antaa kylille yksi toimiva väline lisää tilanteisiin, joissa tavalliset yhteydet eivät ole käytettävissä.

Radioviestinnällä on Jakkulassa pitkä historia. Viimeksi kylässä oli kyläradio sodan aikana. Silloin radio oli muun muassa ilmavalvonnan apuna.

– Silloin katolla naisia oli vahtimassa lähinnä lentokoneita, nuorisoliiton johtokunnan jäsen Sirkka Mäkelä kertoo.

Nykypäivän järjestelmä palvelee eri tarkoitusta, mutta perusajatus on samankaltainen. Tietoa pitää pystyä välittämään myös silloin, kun tavalliset viestintäkeinot eivät ole käytettävissä.

Kallion mukaan kyläradioista on edelleen tarpeen kertoa ihmisille enemmän. Kaikki eivät vielä tunne kyläradion tarkoitusta, vaan he voivat luulla sitä väärin esimerkiksi musiikkia ja viihdeohjelmia lähettäväksi paikallisradioksi.

Kurssin yksi tavoite onkin tehdä kyläradion toimintatapa tutuksi mahdollisimman monelle.

Nuorisoliitossa suunnitellaan syksylle laajempaa kylän varautumisen kartoitusta.

Tarkoituksena on selvittää, millaista osaamista ja millaisia resursseja Jakkulasta ja Isostakylästä löytyy.

Kartoituksessa voidaan esimerkiksi selvittää, kuka pystyy huolehtimaan alueen ikäihmisistä häiriötilanteessa, löytyykö kylästä sairaanhoidon ammattilaisia ja kenellä on käytössään traktori tai aggregaatti.

Kaikkia tietoja ei kuitenkaan voida kerätä tai jakaa vapaasti. Tietosuoja asettaa rajansa sille, millaisia henkilötietoja voidaan kerätä ja miten niitä voidaan käsitellä.

– Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, jos jotain tapahtuu, Kallio sanoo.

Myös kylän vesihuoltoa aiotaan kartoittaa. Tarkoituksena on selvittää esimerkiksi, löytyykö alueelta lähteitä, joita voitaisiin hyödyntää tilanteessa, jossa normaali vedenjakelu häiriintyy.

Tavoitteena on, että kylällä olisi mahdollisimman hyvä käsitys omista voimavaroistaan ennen kuin niitä todella tarvitaan.

– Jos jotain tapahtuu, niin pärjäisimme täällä, Lähdesmäki painottaa.

Varautumisen taustalla ovat sekä sodan ja muiden turvallisuusuhkien mahdollisuus että luonnononnettomuudet ja pitkät sähkökatkot.

Kylällä ei kuitenkaan haluta maalata uhkakuvia, vaan valmistautua mahdollisen pahan päivän varalle.

– Tietysti toivomme, ettei sellaista päivää tule koskaan, että joudumme näitä käyttämään, mutta niihin on hyvä varautua, Kallio sanoo.

Lähdesmäen mukaan asenteet varautumiseen ovat muuttuneet viime vuosina.

– Esimerkiksi viisi vuotta sitten kukaan ei ajatellut, että tällainen on mahdollista, hän sanoo.