Kunnallisveron korotus nosti kierroksia Laihian valtuustossa – kunnanjohtaja kritisoi valtuutettua "Olisimme valmiita aloittamaan yt:t jo vaikka tänä vuonna"

Mika Pukkinen

Laihian kunnanvaltuusto päätti maanantaina kokouksessaan keskeisesti kuntalaisen arkeen vaikuttavasta kunnan tuloveroprosentista, eli tuttavallisemmin kunnallisveroprosentista. Asia oli herättänyt paikkakunnalla kiivasta keskustelua jo ennakkoon.

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 26. lokakuuta esittää kunnanvaltuustolle tuloveroprosentin korottamista nykyisestä 9,6:ta prosentista 10,6:een prosenttiin. Taustalla on FCG-yhtiön kunnasta tekemä talouden ja toiminnan analyysi, jonka johtopäätöksenä todettiin, että ilman sopeutustoimia ja veronkorotuksia kriisikuntakriteerit uhkaisivat täyttyä jo 2029.

Tällä hetkellä ei näytä hyvältä, sillä kunnanvaltuustolle esitellyssä osavuosikatsauksessa arvio kunnan vuoden 2026 tuloksesta on 2,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, eli huomattavasti budjetoitua suurempi.

Kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle, että vuoden 2027 veroprosentiksi vahvistettaisiin 10,6. Valtuutettu Jaakko Keto (kok.) teki kuitenkin Tuomas Latva-Nikkolan (kok.) ja Esa Kannelmaan (ps.) kannattaman vastaesityksen, joka säilyttäisi veroprosentin nykyisellään.

Vajaan tunnin keskustelun jälkeen ryhmäpuheenjohtajat pyrkivät löytämään konsensuksen keskustelemalla, mutta sellaista ei saavutettu. Asia eteni lopulta äänestykseen, joka kääntyi niukasti äänin 14-13 kunnanhallituksen alkuperäisen esityksen kannalle.

Korotuksen puolesta äänestivät Jukka Harju (sd.), Jonna Lemmetti (sd.), Raimo O. Kinnari (vas.), Sakari Poti (kesk.), Helena Wargh (vas.), Timo Kamila (kesk.), Teemu Knuutti (kesk.), Pauliina Koskinen (kesk.), Hanna Lähdesmäki (kesk.), Miia Penttilä (sd.), Maaria Perälä (kesk.), Anneli Riski (kesk.), Aarne Helala (sd.) ja Marja Vettenranta (kesk.).

Korotusta vastaan äänestivät puolestaan Keto, Latva-Nikkola, Kannelmaa, Esa Similä (kok.), Antti Holappa (kok.), Juha Kallio (kok.), Tero Frondelius (kok.), Juhana Hilmola (kesk.), Heikki Mäkinen (kok.), Kurth Silorinne (ps.), Antti Tuomela (kok.), Sauli Tuomela (kok.) ja Jaakko Vatilo (kesk.).

Kunnanvaltuuston päätöksestä eriävän mielipiteen jättivät Sauli ja Antti Tuomela, Frondelius, Keto, Latva-Nikkola, Mäkinen, Kallio, Holappa, Similä, Kannelmaa ja Silorinne.

Yhtä mieltä valtuustossa oltiin siitä, että heikoille talousnäkymille on pakko tehdä jotain. Erimielisyyksiä oli sen eteen tehtävistä toimista, vaikka siitäkin oltiin yhtä mieltä, että kuntalaisen kukkarolle mennään joka tapauksessa.

Keskustapuolueessa mielipiteet jakautuivat äänestyksenkin perusteella hieman, mutta oikeistopuolueiden ryhmissä peräänkuulutettiin esimerkiksi sopeutustoimia ja taksojen nostoja ratkaisuiksi talousongelmiin. Vasemmistoryhmissä puolestaan veronkorotusta pidettiin välttämättömänä, että kunnalliset palvelut pystytään säilyttämään.

– Taloustyöryhmässäkin meillä oli keskustelua, että ensin tehdään muut työt ja jos ei mikään muu auta, sitten mennään veroprosenttiin. Viime vuonna nostettiin jo kiinteistöveroja, mitä en meinannut millään hyväksyä, Esa Similä (kok.) sanoi.

– Mikäli kuntalaisten taskusta otetaan se vajaa kaksi miljoonaa, mitä tapahtuu yksityisille palveluntuottajille täällä kunnan alueella, kuten hierojille, autokorjaajille ja ruokaravintoloille. Korotuksen kautta tuleva raha on sieltä pois ja sen myötä yhteisövero tulee olemaan pienempi. Olen huolissani siitä, Antti Holappa (kok.) kertoi.

Tällä kertaa valtuusto päätti pitää kuitenkin kiinteistöverot ennallaan. Vastaesityksen tehnyt Jaakko Keto (kok.) perusteli mieluummin sopeutuksia kuin veronkorotuksia muun muassa sillä, että uskoo korotusten vaikuttavan negatiivisesti kuntaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen.

– Ensimmäisenä olisimme tarvinneet konkreettisen euromääräisen ja aikataulutetun sopeutusohjelman. Nyt puhumme täällä ympäripyöreitä sopeutusohjelmasta, mutta kukaan ei tiedä vielä, mitä se sisältää ja mitkä sen eurot ovat, Keto sanoi.

– Tällaista listaa ei ole mielestäni politikkojen tehtävä valmistella, vaan se pitää tulla virkakoneistolta valmisteltuna, minkä jälkeen se hyväksytään. Nyt meillä ei sellaista listaa ole, vaan olemme ensimmäisenä korottamassa veroja, hän jatkoi.

Laihian kunnanjohtaja Jari Rantala tulistui näistä puheista ja sanoi, että lista kyllä löytyy. Siinä on hänen mukaansa eri vaihtoehtoja pienistä 1500 euron säästöistä aina isoihin 900 000 euron säästöihin. Ne kaipaisivat poliittisen päätöksen.

– Tästä jäi sellainen ymmärrys, että viranhaltijat eivät ole tehneet esityksiä. Me olemme tehneet ja olisimme valmiita aloittamaan yt:t jo vaikka tänä vuonna, sillä kaikki suunnitelmat on olemassa. Olemme valmiita tekemään vaikka minkä näköistä, joten on turha tulla sanomaan, että viranhaltijat eivät ole tehneet. Otin todella itseeni tästä nyt, kunnanjohtaja vastasi.

Ensimmäisten joukossa puheenvuoron saanut Jukka Harju (sd.) sanoi, että veroprosentin nosto on kuntalaisen kukkarolle menemistä siinä missä palveluiden hinnoittelukin.

– Jos me tarkistamme kaikkien palveluiden hinnoittelua, kuten uimahallimaksuja ynnä muuta, se on minun käsitykseni mukaan yhtä lailla kuntalaisen kukkarolle menemistä. Kuinka moni todellisuudessa katsoo ensimmäisenä veroprosenttia, kun miettii kuntaa, mihin muuttaa. Väitän, ettei kovinkaan moni, vaan ennemmin sitä, millaiset palvelut kunnassa on, Harju sanoi.

Myös Jonna Lemmetti (sd.) peräänkuulutti näyttöä siitä, että naapurikuntien matalampi veroprosentti tai veroprosentin laskeminen toimisi esimerkiksi lapsiperheiden houkuttelun vetovoimatekijänä.

– Tämä on hirvittävää, mutta välttämätöntä, jos haluamme pysyä itsenäisenä kuntana. Kukaan ei näitä päätöksiä varmasti mielellään tee, Lemmetti painotti.

Kuntaliitoksen mahdollisuus vilahti muutamaan otteeseen keskusteluissa. Sen nosti esiin muun muassa Raimo O. Kinnari (vas.).

– Olen tainnut muutamassakin valtuuston kokouksessa sanoa, että jos veroprosentti on vaikea asia, niin Tomas Häyry (Vaasan kaupunginjohtaja) saattaisi olla kiinnostunut käymään meidän kanssamme neuvotteluja, Kinnari muistutti.

Maanantain kokouksessa oli määrä käsitellä myös Laihialle suunnitteilla olevaan datakeskukseen liittyviä asioita, jotka olisivat koskeneet SR-Kiinteistöt Oy:n maanvuokrasopimusta osto-optiolla Maunulan teollisuusalueella ja Maunulan teollisuusalueen yritystonttien hinnoittelua.

Kunnanjohtaja Rantalan mukaan esitykset eivät kuitenkaan valmistuneet vielä maanantain kokoukseen. Samat pykälät poistettiin myös ennen valtuuston kokousta järjestetyn kunnanhallituksen kokouksen listalta.

– Asianajajan lausuntotyö on kesken, Rantala taustoitti.

Vasemmistovihreiden valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen otsikolla vastuullinen maanluovutus suurissa teollisuus- ja datakeskushankkeissa. Sen esitteli varavaltuutettu Helena Wargh (vas.).

Juttua muokattu 10.11.2026 kello 11.08: juttuun lisätty valtuutetut, jotka jättivät eriävän mielipiteen kunnallisveroprosentin nostamisesta. Hilmolan etunimi on myös korjattu.