Laihian kuudesta alakoulusta jopa yli puolet voi kadota lähivuosina – kunnanhallituksen puheenjohtaja väläyttää 2–3 koulun mallia

Jarno Ranta

Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Teemu Knuutti (kesk.) pitää selvänä, että Laihian kouluverkkoa on supistettava jo lähivuosina, kun lapsimäärä laskee.

Vielä 2010-luvun alussa Laihialla syntyi parhaimmillaan jopa 130 lasta vuodessa. Kyrönmaa-lehti on kuitenkin aiemmin uutisoinut, että viime vuosina syntyvyys on painunut selvästi alle 60 lapsen, ja esimerkiksi viime vuonna syntyi vain 38 lasta.

Laihian lastenneuvolasta kuitenkin kerrottiin Kyrönmaa-lehdelle elokuussa, että syntyvyys kääntyi ainakin hetkellisesti nousuun ja syntyvyysennuste tälle vuodelle oli 56.

Knuutti kirjoitti vastauksen kouluverkkoasiaan liittyvään kysymykseen Facebook-sivustollaan torstaina.

Knuutin mukaan vuoden 2030 jälkeen lapset mahtuvat 2–3 alakouluun Laihialla ja myös varhaiskasvatukseen täytyy tehdä muutoksia. Knuutti kuitenkin painotti, että nämä muutokset tapahtuvat "huolellisen valmistelun kautta ja vievät aikaa".

Kyrönmaa-lehti kysyi Knuutilta sähköpostitse perjantaina muun muassa sitä, onko valmistelu Laihian kouluverkon supistamiseksi jo aloitettu ja miten.

Laihialla on tällä hetkellä kuusi alakoulua eli Hulmi, Kirkonkylä, Rauhala, Perälä, Isokylä ja Kylänpää. Kysyimme Knuutilta myös sitä, mihin näistä kouluista Laihian lapset mahtuvat vuoden 2030 jälkeen ja pitääkö esimerkiksi 3.–4.-luokkalaiset mahduttaa samaan luokaan.

Lisäksi pyysimme Knuutilta arviota siitä, milloin Laihialla on 2–3 alakoulua ja mitä tapahtuu 3–4 tyhjilleen jäävälle koulurakennukselle. Kysyimme myös sitä, millaisia muutoksia varhaiskasvatukseen täytyy tehdä.

Knuutti vastasi Kyrönmaa-lehdelle, että kouluverkon ja varhaiskasvatuksen tulevaisuus on Laihian elinvoiman ja talouden tasapainon kannalta yksi valtuustokauden merkittävimmistä kysymyksistä.

Konkreettisia tarkkoja aikatauluja ja mahdollisesti lakkautettavien koulujen nimiä hän ei tässä vaiheessa kertonut. Knuutti kuitenkin pitää mahdollisena, että rakenteelliset muutokset ajoittuvat 2030-luvun alkuvuosiin.

Knuutti ei myöskään määritellyt, miten Laihian koululaiset tulevaisuudessa sijoitetaan luokkiin.

– Varsinaisia kouluverkon supistamista koskevia päätöksiä ei ole tehty. Keskustelua ohjaa kuitenkin yleinen ja todellinen tilanne lapsimäärän ja syntyvyyden selvästä vähenemisestä.

Kyrönmaa-lehti uutisoi toukokuussa, että Laihian koulujen oppilasmäärä uhkaa romahtaa vuoteen 2032 mennessä. Kunnan ennusteiden mukaan peruskoululaisia olisi kuuden vuoden päästä 370 nykyistä vähemmän. Erityisen rajua pudotus olisi alakouluissa.

Ennusteiden mukaan alakoululaisten määrä putoaisi tämän vuoden 561 oppilaasta 320 oppilaaseen vuonna 2032 eli oppilasmäärä laskisi 241 oppilaalla kuudessa vuodessa.

Esimerkiksi Hulmin koulussa oppilasmäärä vähenisi 59:stä 26:een. Kirkonkylän koulussa laskua olisi 167 oppilaasta 75 oppilaaseen, Isonkylän koulussa 50 oppilaasta 39 oppilaaseen, Rauhalan koulussa 133 oppilaasta 80 oppilaaseen, Kylänpään koulussa 53 oppilaasta 25 oppilaaseen ja Perälän koulussa 99 oppilaasta 75 oppilaaseen.

Knuutin mukaan kouluverkon supistamisen varsinainen valmistelu tulee tehdä "ehdottomasti oikeassa järjestyksessä".

– Prosessin on elettävä ja edettävä perusteellisen viranhaltijavalmistelun sekä asianomaisen lautakunnan käsittelyn kautta ennen etenemistä kunnanhallitukseen ja valtuustoon. Kuntalaisten, henkilöstön ja päättäjien kuuleminen on keskeisessä roolissa, ja prosessi vaatii huolellista, avointa ja pitkäjänteistä valmistelua.

Knuutti kertoo, että syntyvyyden ja ikäluokkien supistuminen vähentää väistämättä opetusryhmien ja tarvittavien koulutilojen määrää tulevina vuosina.

– Tulevaisuuden tarkemmista malleista päätetään aikanaan asianmukaisen viranhaltija- ja lautakuntavalmistelun pohjalta. Oppilasmäärien lasku ohjaa väistämättä tarkastelemaan toiminnan keskittämistä nykyistä harvempiin toimipisteisiin.

– Yleiset väestökehitystilastot ja ikäluokkien pieneneminen osoittavat selvästi, että oppilasmäärän laskupaine on voimakkainta tulevien vuosien aikana. Mahdolliset rakenteelliset muutokset ajoittunevat 2030 vuosikymmenen alkuvuosille. Mitään aikatauluja ei kuitenkaan lukita ennen virallista lautakunta- ja hallintoelinvaihetta.

Knuutti kirjoittaa, että koulurakennusten tasearvot ovat lähivuosina vielä korkeat, eikä hänen mielestään kunnan talous kestä suuria "alaskirjauksia" heti.

– Myös koulurakennusten kohtalosta päätetään aina huolellisen viranhaltija- ja lautakuntavalmistelun kautta.

Knuutti sanoo, että varhaiskasvatuksessa pitkään jatkunut syntyvyyden lasku ja pienten ikäluokkien pieneneminen edellyttävät palvelurakenteen ja toimintojen sovittamista todelliseen tarpeeseen, kuten kouluissakin. Knuutti ei vielä ota kantaa siihen, millaisia konkreettisia muutoksia varhaiskasvatukseen pitää tehdä.

Knuutti on toiveikas, että Laihian tilanne muuttuu vielä nykyistä paremmaksi.

– Kun tarkastellaan Laihian tulevaisuutta ja lapsimäärän kehitystä, on tärkeää pitää mielessä laajempi alueellinen kuva. Vaasassa ja Mustasaaressa tapahtuva voimakas teollinen ja elinkeinoelämän kehitys tuo seudulle huomattavasti uusia työpaikkoja.

– Tämä työllisyyskehitys ja alueen kasvu voivat säteillä erittäin positiivisesti myös Laihialle ja tuoda kuntaan uusia asukkaita sekä lapsiperheitä. Nämä mahdolliset kehityskulut voivat muuttaa Laihian tulevaisuuden näkymiä ja ne on otettava myös huomioon.