A-
A+
Jarno Ranta
Kyrönmaa-lehti juhli 70-vuotissynttäreitään keskiviikkona avoimin ovin. Iltapäivän aikana toimituksessa kävi useita kymmeniä lukijoita, muita yhteistyötahoja, sisarlehtien edustajia sekä lehden entisiä työntekijöitä.
Ensimmäisinä toimitukseen saapuivat Terttu ja Pertti Vepsä.
Heille Kyrönmaa-lehdessä tärkeitä asioita ovat paikalliset tapahtumat. Vepsät katsovat paikallislehdestä tarkasti etukäteen, mitä tapahtumia Laihialla järjestetään. Myös jutut pidetyistä tapahtumista kiinnostavat.
Terttu muistelee lukeneensa Kyrönmaata sen perustamisvuodesta 1956 lähtien.
– Uskon, että meille tuli silloin lehti, mutta en ole ihan satavarma, kuinka isällä oli rahaa tilata.
Terttu on nähnyt paikallislehtimaailman murroksen, mutta ei ole koko ajan asunut Laihialla. Vuodesta 1968 vuoteen 2014 hän asui muualla.
– Sen jälkeen olemme koko ajan tilanneet tätä lehteä paperilehtenä. Kumpikin näkee sen ja voi kerrata sieltä asioita, eikä tarvitse netistä katsoa. Nettilehden lukeminen on aika hankalaa, eikä ole oikein kivaa.
Pertti on lukenut Kyrönmaata kaksitoista vuotta.
– Aikaisemmin en ollut sitä nähnytkään.
Terttu katselee uusintapainosta Kyrönmaan ensimmäisestä numerosta joulukuulta 1956.
– Ensimmäisissä lehdissä olivat myös Jurvan asiat. Jos mennään tämän päivän lehtiin, toivoisin, että siellä olisi asiajuttuja enemmän ja kuvia vähemmän. Jos tehdään jostain ihmisestä juttu, ei tarvitse olla 3–4 kuvaa samasta henkilöstä. Yksi kuva piisaa.
Pertti katsoo, että Kyrönmaan ensimmäisessä numerossa on paljon tekstiä ja vain muutama pieni kuva.
– Nykyään lehdessä valtaosa on kuvia. Se on kuvalehti.
Kyrönmaa-lehden juhlanumero ilmestyy joulukuussa.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Jarno Ranta
Kyrönmaa-lehti juhli 70-vuotissynttäreitään keskiviikkona avoimin ovin. Iltapäivän aikana toimituksessa kävi useita kymmeniä lukijoita, muita yhteistyötahoja, sisarlehtien edustajia sekä lehden entisiä työntekijöitä.
Ensimmäisinä toimitukseen saapuivat Terttu ja Pertti Vepsä.
Heille Kyrönmaa-lehdessä tärkeitä asioita ovat paikalliset tapahtumat. Vepsät katsovat paikallislehdestä tarkasti etukäteen, mitä tapahtumia Laihialla järjestetään. Myös jutut pidetyistä tapahtumista kiinnostavat.
Terttu muistelee lukeneensa Kyrönmaata sen perustamisvuodesta 1956 lähtien.
– Uskon, että meille tuli silloin lehti, mutta en ole ihan satavarma, kuinka isällä oli rahaa tilata.
Terttu on nähnyt paikallislehtimaailman murroksen, mutta ei ole koko ajan asunut Laihialla. Vuodesta 1968 vuoteen 2014 hän asui muualla.
– Sen jälkeen olemme koko ajan tilanneet tätä lehteä paperilehtenä. Kumpikin näkee sen ja voi kerrata sieltä asioita, eikä tarvitse netistä katsoa. Nettilehden lukeminen on aika hankalaa, eikä ole oikein kivaa.
Pertti on lukenut Kyrönmaata kaksitoista vuotta.
– Aikaisemmin en ollut sitä nähnytkään.
Terttu katselee uusintapainosta Kyrönmaan ensimmäisestä numerosta joulukuulta 1956.
– Ensimmäisissä lehdissä olivat myös Jurvan asiat. Jos mennään tämän päivän lehtiin, toivoisin, että siellä olisi asiajuttuja enemmän ja kuvia vähemmän. Jos tehdään jostain ihmisestä juttu, ei tarvitse olla 3–4 kuvaa samasta henkilöstä. Yksi kuva piisaa.
Pertti katsoo, että Kyrönmaan ensimmäisessä numerossa on paljon tekstiä ja vain muutama pieni kuva.
– Nykyään lehdessä valtaosa on kuvia. Se on kuvalehti.
Kyrönmaa-lehden juhlanumero ilmestyy joulukuussa.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Jarno Ranta
Kyrönmaa-lehti juhli 70-vuotissynttäreitään keskiviikkona avoimin ovin. Iltapäivän aikana toimituksessa kävi useita kymmeniä lukijoita, muita yhteistyötahoja, sisarlehtien edustajia sekä lehden entisiä työntekijöitä.
Ensimmäisinä toimitukseen saapuivat Terttu ja Pertti Vepsä.
Heille Kyrönmaa-lehdessä tärkeitä asioita ovat paikalliset tapahtumat. Vepsät katsovat paikallislehdestä tarkasti etukäteen, mitä tapahtumia Laihialla järjestetään. Myös jutut pidetyistä tapahtumista kiinnostavat.
Terttu muistelee lukeneensa Kyrönmaata sen perustamisvuodesta 1956 lähtien.
– Uskon, että meille tuli silloin lehti, mutta en ole ihan satavarma, kuinka isällä oli rahaa tilata.
Terttu on nähnyt paikallislehtimaailman murroksen, mutta ei ole koko ajan asunut Laihialla. Vuodesta 1968 vuoteen 2014 hän asui muualla.
– Sen jälkeen olemme koko ajan tilanneet tätä lehteä paperilehtenä. Kumpikin näkee sen ja voi kerrata sieltä asioita, eikä tarvitse netistä katsoa. Nettilehden lukeminen on aika hankalaa, eikä ole oikein kivaa.
Pertti on lukenut Kyrönmaata kaksitoista vuotta.
– Aikaisemmin en ollut sitä nähnytkään.
Terttu katselee uusintapainosta Kyrönmaan ensimmäisestä numerosta joulukuulta 1956.
– Ensimmäisissä lehdissä olivat myös Jurvan asiat. Jos mennään tämän päivän lehtiin, toivoisin, että siellä olisi asiajuttuja enemmän ja kuvia vähemmän. Jos tehdään jostain ihmisestä juttu, ei tarvitse olla 3–4 kuvaa samasta henkilöstä. Yksi kuva piisaa.
Pertti katsoo, että Kyrönmaan ensimmäisessä numerossa on paljon tekstiä ja vain muutama pieni kuva.
– Nykyään lehdessä valtaosa on kuvia. Se on kuvalehti.
Kyrönmaa-lehden juhlanumero ilmestyy joulukuussa.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide