Kannanotto Laihian kyläkouluista

Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Teemu Knuutti otti kantaa Kyrönmaa-lehden verkkojulkaisussa 6.11. Laihian kouluverkon supistamiseen. Knuutti pitää selvänä, että kouluverkkoa on supistettava jo lähivuosina syntyvyyden romahtamisesta johtuvan lapsimäärän vähenemisen vuoksi.

Knuutin lausunto on kiistämättä realistinen peruskoululaisten määrää tarkasteltaessa. Kiitämme Knuuttia myös avoimesta keskustelunavauksesta ja arvostamme erityisesti, kuinka hän korostaa huolellisen ja avoimen valmistelun merkitystä asiassa. Samalla emme kuitenkaan voi olla kiinnittämättä huomiota, kuinka Knuutti Kyrönmaa-lehden haastattelussa tuo esiin 2030 jälkeen Laihian lasten mahtuvan 2-3 alakouluun. Pidämme lausuntoa harkitsemattomana, sillä tällaisista laskennallisista lausunnoista tulee helposti itseään toteuttavia ennustuksia, vaikka tässä vaiheessa miten korostettaisiin, että päätöksiä ei ole vielä tehty.

Meidän kuntalaisten pitää voida luottaa siihen, että valmistelu asiassa todella tehdään avoimesti ja perusteellisesti. On helppoa laittaa ikäluokkien kokoja paperille ja tehdä niistä laskutoimituksia. Asioiden varsinainen valmistelu on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempaa ja useita tekijöitä tulee ottaa huomioon, etenkin kun kouluverkon supistamisella haetaan samalla kustannussäästöjä. Tällöin tulee huomioida esimerkiksi tyhjilleen jäävien koulurakennusten kustannukset, koulujen korjausvelka (erityisesti kirkonkylän koulu), koulukuljetuksista syntyvät kustannukset, mutta tietysti myös lasten hyvinvointi, oikeus lähikouluun ja pitkittyvät koulumatkat.

Laihian kunta on viime kuukausina tehnyt yhteistyötä konsulttiyhtiö FCG:n kanssa liittyen kunnan hankalaan taloustilanteeseen. Tämänkaltaisten konsulttiyritysten lausunnot harvoin tietävät hyvää maaseudun kyläkouluille empiirisestä näytöstä huolimatta. Opetustoimen ylitarkastaja emeritus Kari Lehtola kirjoittaa Kuntalehden mielipidekirjoituksessa 19.5.2026: ”Aluekehittämistoimisto MDI Public Oy tarkasteli Karvin arviointihankkeessa vuonna 2022 kaikkia Manner-Suomen 292 kuntaa: koululakkautuksilla ei ole johdonmukaista eikä pysyvää säästövaikutusta. Päinvastoin merkittäviä kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa opetusmenot kasvoivat voimakkaammin kuin maltillisia muutoksia tehneissä, etenkin oppilaskohtaisesti laskettuna.”

Me vanhemmat tiedostamme kyllä, että lasten määrän radikaali väheneminen johtaa väistämättä muutoksiin. Tiedämme myös varsin hyvin, että lähikoulu voi jossain vaiheessa käydä liian pieneksi lapsen edun näkökulmasta – silloin on parempi siirtyä suurempaan kouluun tai yhdistää pieniä. Akuutissa kriisissä ei kuitenkaan voi jäädä tuleen makaamaan, vaan on ennakkoluulottomasti haettava ratkaisuja. Maaseudun vetovoimatekijät ovat turvallisessa ympäristössä, luonnossa ja laadukkaissa peruspalveluissa. Mielestämme Laihian kunta ei tällä hetkellä onnistu parhaalla mahdollisella tavalla tuomaan näitä seikkoja esille. Esimerkiksi Vaasassa on huutava asuntopula ja kaupungissa (poislukien Vähäkyrö) ainoastaan yksi ainoa suomenkielinen, alle 200 oppilaan alakoulu. Tässä on mahdollisuus, jota Laihian kunta ei missään nimessä saisi hukata.

Vuosi sitten keskusta-kd:n valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen ”Laihian kyläkoulujen nostaminen kunnan vetovoimatekijäksi ja markkinointistrategian perustaksi”. Olisi kiinnostavaa tietää, milloin tämä hanke viedään strategiatasolle ja/tai käytäntöön. Vai onko ääni muuttunut kellossa vuoden takaisesta ja kyläkoulut lopetetaan, kun ei muuta osata tehdä? Toivottavasti näin ei ole. Oppilasmäärän suhteellinen pudotus on suurinta juuri kirkonkylässä ja lähialueilla - tällä alueella on varaa karsia kouluista. Keskeisellä sijainnilla olevat koulurakennukset voidaan edes teoriassa ottaa muuhun käyttöön.

Lapsiperhe on kunnan tulopohjan ydin. Kahden työssäkäyvän vanhemman ja kahden alakouluikäisen lapsen perhe tuottaa VM:n, OKM:n ja Kuntaliiton 2026 -tason mukaan noin 30 000 euron suorat rahavirrat vuodessa (kunnallisvero, valtionosuus, kotikuntakorvaukset). On Laihian kunnalle elämän ja kuoleman kysymys, miten tätä väkeä houkutellaan. Ainakaan ylisuuret kouluyksiköt eivät ole vetovoimatekijä.

Ysikylät ry:n hallitus
Anssi Laurila, pj
Katriina Mäki
Lotta Ala-Outinen
Sanna Torkko
Tiina Keinänen
Sari Nikkilä
Henna Viinamäki
Jarkko Lehtimäki
Tauno Annila
Suvi Mäkelä
Sanna-Kaisa Hakala
Sonja Elomaa

Ysikylät ry on Isonkylän koulun vanhempainyhdistys sekä Pukkalan, Peltomaan, Miettylän, Poolan, Nikkarin, Allisen, Jakkulan, Käyppälän ja Isonkylän
kyläyhdistys.