Sara Siipola, Aarne Alligaattori, piispa ja ministeri saapuvat historialliseen tapahtumaan – Laihian 450-vuotisjuhlan taustalla melkoinen tarina

Jarno Ranta

Laihian historiassa tiistai 15. syyskuuta on merkittävä päivä. Tuolloin tulee kuluneeksi 450 vuotta siitä, kun Ruotsin kuningas Juhana III antoi Laihian seurakunnalle itsenäisyysjulistuksen vuonna 1576.

Suomi oli tuolloin osa Ruotsin valtakuntaa, ja kuningas oli myös kirkon ylin auktoriteetti. Laihialaiset olivat itse lähestyneet kuningasta ja pyytäneet omaa kirkkopitäjää.

Tuohon aikaan Laihia kuului kahteen kirkkopitäjään. Suurin osa alueesta kuului Isonkyrön kirkkopitäjään ja osa Korsholmaan, nykyiseen Mustasaareen.

Yhden teorian mukaan laihialaiset halusivat irtautua Isonkyrön yhteydestä, koska he eivät pitäneet kirkkoherrastaan Jacobus Sigfridi Geetistä. Häntä kuvataan lähteissä ankaran ja ikävän miehen maineessa olleeksi papiksi.

Laihialaiset olivat mieltyneet Isonkyrön kappalaiseen, joka oli kiertänyt paljon Laihialla.

Laihian ensimmäiseksi kirkkoherraksi tuli Ericus Eschilli, joka hoiti tehtävää vuosina 1576–1578.

Taustalla saattoi olla myös käytännöllisiä syitä.

– Laihialaiset ehkä halusivat pitää oman kirkkoaarteistonsa omassa hallussaan. Ennen ihmiset maksoivat veroina pappien palkan, kirkkoherra Tiina Keinänen kertoo.

Laihian kunnanjohtaja Jari Rantala kannustaa laihialaisia juhlistamaan 450-vuotispäivää yleisellä liputuksella 15. syyskuuta. Tuolloin seurakunta järjestää lounas- ja ohjelmahetken.

Kunnanjohtaja toivoo yleistä liputusta myös sunnuntaina 20. syyskuuta, jolloin vietetään juhlavuoden pääjuhlaa.

Seurakunnassa koko syyskuun kolmas viikko on juhlaviikko. Ohjelmaa on tarjolla kaikenikäisille.

Keskiviikkoiltana 16. syyskuuta Laihian kirkossa järjestetään Keskiajan kuvia ja säveliä -ilta. Ohjelmassa on keskiaikaisia virsiä ja musiikkia. Veikko Siponkoski soittaa keskiaikaista musiikkia, ja kappalainen Johanna Tyynelä-Haapamäki johdattaa osallistujat pyhimyskierrokselle kirkkomuseossa.

Perjantaina 18. syyskuuta vuorossa on lasten Big Night -ilta seurakuntatalolla.

Juhlaviikko huipentuu viikonloppuna 19.–20. syyskuuta.

Lauantai alkaa perhekonsertilla Laihian monitoimitalolla. Juhlavuoden konsertissa esiintyy Aarne Alligaattori.

Illalla monitoimitalolla järjestetään toinen konsertti, jossa esiintyvät Von Kaajat, Mariam Sandhu ja Sara Siipola. Konsertti on päihteetön.

Molemmat konsertit ovat yleisölle avoimia ja maksuttomia. Iltakonserttiin tarvitaan kuitenkin ilmaislippu, jonka voi noutaa Laihian kirjastosta sen aukioloaikana jo nyt.

Lippukäytännöllä järjestäjät haluavat varmistaa, ettei ketään jouduta käännyttämään ovelta pois tilanpuutteen vuoksi. Monitoimitalolle mahtuu konserttiin noin 700 ihmistä.

– Toivomme, että sää suosii, kuntalaiset tulevat paikalle ja ovat tyytyväisiä. Koko viikonlopun ajatuksena on se, että kaikille laihialaisille on jotakin, Rantala sanoo.

Sunnuntai 20. syyskuuta alkaa Laihian kunnan ja seurakunnan 450-vuotisjuhlamessulla. Messussa Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki asettaa virkaan Laihian seurakunnan uuden kirkkoherran Tiina Keinäsen.

Palvelutehtävissä messussa on eri-ikäisiä laihialaisia.

Keinänen haluaa jumalanpalveluksesta lämpimän ja koko perheen tilaisuuden.

– Siellä lapset saavat itkeä ja olla omana itsenään. On myös ihanaa, jos ihmiset tulevat kansallispuvuissa, mutta varsinaista pukukoodia ei ole, Keinänen sanoo.

Päivä on hänelle itselleen erityisen merkityksellinen.

– Sunnuntai on minulle myös henkilökohtaisesti hyvin koskettava ja liikuttava päivä ihmisenä ja pappina. Tuntuu suurelta etuoikeudelta, kun minut asetetaan kirkkoherraksi 450-vuotistapahtumassa.

Messu kestää arviolta puolitoista tuntia. Sen jälkeen siirrytään yläkoululle ruokailuun ja monitoimitalolle päiväjuhlaan.

Juhlaohjelmassa esiintyvät muun muassa Laihian mieslaulajat ja Kuula-opiston nuoret. Kirjailija Paula Nivukoski esiintyy omalla tekstillään. Juhlapuheen pitää tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Myös piispa Matti Salomäki osallistuu juhlaan.

Kunnan edustaja avaa juhlan ja seurakunnan edustaja päättää sen.

450-vuotisjuhlavuosi ei pääty syyskuun pääjuhlaan. Loppuvuodelle on suunnitteilla muun muassa nukketeatteria, koululaisten kirkkomuseovierailuja ja joulukonsertti.

Myöhemmin syksyllä Laihian kunta järjestää nuorille pelitapahtuman eli NuukaLanin 450-vuotisjuhlavuoden teemalla.

Juhlavuoden alkuakin juhlistettiin ilotulituksella vuodenvaihteessa. Rantalan mukaan tapahtuma keräsi runsaasti väkeä.

– Se maksoi 620 euroa, jolla tuimme paikallista urheilutoimintaa, kun Laihian Lujan pesäpallojaosto myi raketit.

Mahdollisesti juhlavuosi myös päättyy ilotulitukseen.

– Sitä odotamme jännityksellä.

Juhlavuoden tarkoitus ei kuitenkaan ole vain järjestää tapahtumia.

– Haluamme tuoda esille historiaamme, esi-isiemme perinnettä ja kirkkoa, miten se on elänyt ja kehittynyt. Meillä on ollut myös kasvatuksellisia tavoitteita, Keinänen painottaa.

Juhlavuosi on syntynyt kunnan, seurakunnan, järjestöjen ja yksittäisten kuntalaisten yhteistyönä. Rantala näkee siinä myös laajemman tavoitteen eli yhteisöllisyyden vahvistamisen.

– Meirän yhteinen Laihia -ajatus on mukana kaikessa toiminnassamme ja otamme kuntalaisilta edelleen vinkkejä vastaan, mitä muita tapahtumia voimme järjestää loppuvuonna.

Myös Keinänen pitää yhteisöllisyyttä erityisen tärkeänä juuri nyt.

– Vaikeina aikoina tällaista yhteisöllisyyden rakentamista tarvitaan kaikista eniten.