Uusi kunnantalo katsoo tulevaisuuteen, jättieuro menneeseen

Sari Dahlsten

Laihian kunnantalo avattiin lauantaina yrittäjän päivänä. Paikalla oli kutsuvieraiden lisäksi runsaasti kuntalaisia tutustumassa uusiin tiloihin. Juhlapäivän musiikista vastasivat Porstuapelimannit ja Laihian mieslaulajat.

Päivä alkoi kutsuvierastilaisuudella, jonka jälkeen paljastettiin Laihian jättieuro. Päivä jatkui avoimilla ovilla, jolloin kuntalaiset pääsivät tutustumaan uusiin tiloihin.

Kunnanjohtaja Jari Rantala kuvasi uutta rakennusta vahvaksi viestiksi tulevaisuudenuskosta.

– Uuden kunnantalon rakentaminen on vahva merkki uskosta tulevaisuuteen. Se viestii yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä, Rantala sanoi.

Uudet tilat korvaavat vanhan kunnantalon, jonka tilat olivat tarpeisiin nähden suuret, ja rakennus oli tulossa käyttöikänsä päähän. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Tuomela perusteli uuden rakennuksen tarvetta myös tilojen muunneltavuudella ja keskeisellä sijainnilla.

– Uudet tilat palvelevat koko kuntaa, kuntalaisia ja yhdistyksiä, Tuomela sanoi.

Rantalan mukaan uuden rakennuksen vahvuus on myös siinä, että kunnan työntekijät voivat työskennellä saman katon alla.

– Meillä väki on paikalla, ei etätöissä. Meillä on tarve tehdä työtä yhdessä, samassa paikassa. Uusi rakennus toimii myös maamerkkinä kunnalle yhdessä kirkon kanssa.

Kirkkoherra Tiina Keinänen siunasi kunnantalon käyttöön. Hän muistutti, ettei rakennuksen tärkein tehtävä ole näyttävyys, vaan ihmiset.

– Tämä on palvelutalo. Se ei ole tässä ollakseen kaunis ja näyttävä, vaan ihmisten vuoksi. Tässä talossa työskennellään ihmisten hyväksi, sanoi Keinänen.

Avajaispäivänä paljastettiin myös Laihian jättieuro, joka muistuttaa paikkakunnan säästäväisyydestä.

Eurooppa- ja omistaja­ohjaus­ministeri Joakim Strand toi valtiovallan tervehdyksen tilaisuudelle. Hänen mukaansa uusi kunnantalo katsoo tulevaisuuteen, kun taas jättieuro muistuttaa Laihian juurista.

– Uusi kunnantalo on paljon enemmän kuin rakennus. Se kertoo siitä, että Laihia haluaa rakentaa hyvää tulevaisuutta kuntalaisilleen.

Strandin mukaan Laihian markan, sittemmin euron, taustalla on kansanperinnettä syvempi ajatus vastuullisuudesta ja harkinnasta.

– Jokainen ansaittu euro on arvokas. Hyvinvointi syntyy yrittämisestä ja säästämisestä.

Strand totesi, että jättieuro ei ole vain humoristinen muistomerkki, vaan kunnianosoitus paikalliselle identiteetille.

– Nyt avattava uusi kunnantalo edustaa tulevaisuutta, jättieuro kunnioittaa perinteitä, onnitteli Strand.

Jättieuro ei jää avajaistilaisuudessa paljastetulle paikalle. Kunnanjohtaja Jari Rantalan mukaan teos siirretään myöhemmin sille suunniteltuun paikkaan, kunhan kunnantalon ympäristö valmistuu.

Jättieuron paljastustilaisuudessa oli mukana myös laihialainen Antti Hietakangas, joka vuonna 1969 keksi Laihian markan Kylänpään kansakoulun kuvaamataidon tunnilla. Hän oli tuolloin 14-vuotias, kun osallistui Laihian matkailulautakunnan järjestämään matkamuistokilpailuun.

Ohjeena oli tehdä mahdollisimman edullinen matkamuisto. Silloin Hietakangas ajatteli, että yksinkertainen on kaunista ja ennen kaikkea halpaa.

Hietakangas kertoi Kyrönmaa-lehdelle vuosi sitten, että aikaa Laihian markan piirtämiseen kului vain 45 minuuttia.

Hietakankaan idea perustui tuttuun laihialaisvitsiin, jossa laihialainen pariskunta meni Vaasaan kauppaan ja kun säästää piti, he venyttivät markkaa.

– Isäntä ja emäntä menivät ostoksille ja liikkeessä tuli vähän mielipiteen vaihtoa siitä, paljonko nyt käytetään rahaa. Molemmat pitivät markasta kiinni, kuinka sitä käytetään, Hietakangas kertoi viime vuonna.

Siitä syntyi soikea, venytetty metalliraha, jota täydensi halkaistu tulitikku. Se on konkreettinen osoitus siitä, miten yhdestä saa kaksi.

– Se on halkaistu, koska halkaisemalla saa yhdestä tulitikusta kaksi tulitikkua. Mielestäni se kuvaa hyvin Laihiaa ja laihialaisuutta.