A-
A+
Riikka Näsi , Ida Similä ja Anu-Riikka Vuorinen olivat mukana Suomen naisten jenkkifutiksen EM-kultajoukkueessa.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Laihialla on koettu urheiluhistoriaa, kun peräti kolme paikkakunnan omaa naista oli voittamassa Suomelle jenkkifutiksen naisten Euroopan mestaruutta.
Euroopan mestareita ovat nyt Ida Similä, 31, Anu-Riikka Vuorinen, 39, ja Riikka Näsi, 35.
– Harvinaista herkkua, Similä toteaa.
Pari viikkoa ennen Euroopan mestaruutta sama kolmikko juhli ykkösdivisioonan mestaruutta Wasa Royalsin joukkueessa. Vuorisella ja Similällä on tältä kaudelta myös naisten Vaahteraliigan SM-hopea Oulu Northern Lights -joukkueessa. Lisäksi Similä oli voittamassa etelän joukkueessa korkeakouluopiskelijoiden aluekultaa.
Vuoriselle tämä kausi oli jo viides jenkkifutiksen parissa.
– Ida hommasi minut kokeilemaan lajia ja sille tielle jäin.
Similä oli innostunut lajista vuotta aiemmin vuonna 2020, kun korona-aikana ei ollut muuta tekemistä.
– Piti keksiä tekemistä, hän sanoo nyt.
Kiireidensä vuoksi Similä ei pystynyt heti harrastusta aloittamaan, mutta tie Wasa Royalsin joukkueeseen kulki keväällä 2021.
Vuorinen tuli joukkueeseen seuraavana vuonna.
– Parasta lajissa on se, että pääsee hyvässä kaveripiirissä nauttimaan urheilusta ja vähän pistämään höyryjä pihalle, kun saa taklata turvallisessa ympäristössä. Se on hyvin virkistävää, ABB:llä globaalina tuotepäällikkönä työskentelevä Vuorinen kertoo.
Vuorinen pelaa uloimpana tukimiehenä eli tarkoituksena on puolustuksen puolella saada pysäytettyä pallon kantaja tai estettyä heitto.
Euroopan mestaruutta Vuorinen juhli maajoukkueen kanssa ensin Helsingissä. Vielä muita juhlia ei ole ollut.
– En vielä tiedä, oliko tämä kruunu jenkkifutisuralleni. Katsotaan, miten tarina jatkuu ja riittääkö vielä nälkää. Kun kausi on nyt loppunut, pitää antaa vähän aikaa palautumiselle, että voin miettiä. On vielä 0,001 prosentin mahdollisuus siihen, että jatkan.
Vuorinen suosittelee lajia myös muille naisille ja tytöille, koska maajoukkueessa ja Wasa Royalsin naisten ykkösdivarijoukkueessa on hyviä tyyppejä.
– Se on terapeuttista hommaa, kun menee harjoituksiin ja saa hölskyttää hetken ja samalla saa tosi hyvää liikuntaa. Rohkeasti vain mukaan ja ikää katsomatta kaikki ovat tervetulleita. Harjoituksissa saa olla oma itsensä, mikä on mielestäni parasta.
Vuorinen edusti Suomea yhdessä EM-sarjan pelissä Espanjassa tämän vuoden toukokuussa.
– Minulla oli huonoa tuuria, kun olin kahdella maajoukkueleirillä ja molemmissa tuli loukkaantuminen. Englantiin olisi ollut mahdollista päästä pelaamaan, mutta silloin meni polvi ja nyt finaalipeliin paukahti oikea polvi. Näin en päässyt taistelemaan rosteriin (kokoonpanoon) pääsystä, mikä jäi vähän harmittamaan.
Similä sanoo olevansa ylpeä koko EM-kultajoukkueesta, kun mestaruus tuli Saksaa vastaan tiukan taistelun jälkeen luvuin 6–0 (0-0).
– Ainakin minä vielä jatkan uraani, sillä nälkä on kova. Tietysti odotan kovasti, että pääsisin joskus pelaamaan myös maailmanmestaruuskisoissa.
Uusiutuvan energian projektipäällikkönä työskentelevä Similä haluaa yhä kehittyä entistä paremmaksi pelaajaksi.
– Aina omaa tekemistä pystyy parantamaan, pelinlukua ja peliälyä, sisempänä tukimiehenä pelaava Similä kertoo.
Euroopan mestaruutta hän on juhlinut maajoukkueen lisäksi tekemällä peltotöitä ajamalla traktoria.
– Kotona on kuitenkin kovasti kyselty, koska on mitalikahvit.
Myös Näsi vielä harkitsee jatkojuhlia.
– Anoppi on jo antanut minulle kukkapuskan, mutta muita juhlia ei ole ollut. En tiedä, onko tulossa, jos emme sitten yhdessä pelaajina järjestä jotain.
Näsi aloitti jenkkifutiksen samaan aikaan Similän kanssa 2021.
– En tiedä, oliko se kolmenkympin kriisi, joka sai minut aloittamaan, mutta halusin haastaa ja kehittää itseäni. Uudessa lajissa jouduin oikeasti miettimään, mitä siinä tehdään. Tämäkin laji on kontaktilaji, eikä voi mennä vain höntsäilemään, sillä pelaan laitahyökkääjänä.
Näsi halusi myös vastapainoa elämälleen, sillä aloitusvuonna hän oli kotona pienen lapsen kanssa. Nyt Näsi on myyntityössä ja miettii tauon pitämistä jenkkifutiksesta.
– Pitää harkita, löytyykö motivaatiota ja halua jatkaa. Aika näyttää vai tuleeko saman tien ikävä, eroahdistus.
– Sekin motivoi, tuleeko EM- tai MM-kisoja eli on jokin tavoite, mitä tavoitella.
Toistaiseksi Näsi on ollut onnekas, sillä hän on välttynyt suurilta loukkaantumisilta.
Kaikki tuoreet Euroopan mestarit toivovat, että uudet naiset löytävät lajin, ja Wasa Royals järjestääkin amerikkalaisen jalkapallon alkeiskurssin Vaasassa syyskuussa.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Riikka Näsi , Ida Similä ja Anu-Riikka Vuorinen olivat mukana Suomen naisten jenkkifutiksen EM-kultajoukkueessa.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Laihialla on koettu urheiluhistoriaa, kun peräti kolme paikkakunnan omaa naista oli voittamassa Suomelle jenkkifutiksen naisten Euroopan mestaruutta.
Euroopan mestareita ovat nyt Ida Similä, 31, Anu-Riikka Vuorinen, 39, ja Riikka Näsi, 35.
– Harvinaista herkkua, Similä toteaa.
Pari viikkoa ennen Euroopan mestaruutta sama kolmikko juhli ykkösdivisioonan mestaruutta Wasa Royalsin joukkueessa. Vuorisella ja Similällä on tältä kaudelta myös naisten Vaahteraliigan SM-hopea Oulu Northern Lights -joukkueessa. Lisäksi Similä oli voittamassa etelän joukkueessa korkeakouluopiskelijoiden aluekultaa.
Vuoriselle tämä kausi oli jo viides jenkkifutiksen parissa.
– Ida hommasi minut kokeilemaan lajia ja sille tielle jäin.
Similä oli innostunut lajista vuotta aiemmin vuonna 2020, kun korona-aikana ei ollut muuta tekemistä.
– Piti keksiä tekemistä, hän sanoo nyt.
Kiireidensä vuoksi Similä ei pystynyt heti harrastusta aloittamaan, mutta tie Wasa Royalsin joukkueeseen kulki keväällä 2021.
Vuorinen tuli joukkueeseen seuraavana vuonna.
– Parasta lajissa on se, että pääsee hyvässä kaveripiirissä nauttimaan urheilusta ja vähän pistämään höyryjä pihalle, kun saa taklata turvallisessa ympäristössä. Se on hyvin virkistävää, ABB:llä globaalina tuotepäällikkönä työskentelevä Vuorinen kertoo.
Vuorinen pelaa uloimpana tukimiehenä eli tarkoituksena on puolustuksen puolella saada pysäytettyä pallon kantaja tai estettyä heitto.
Euroopan mestaruutta Vuorinen juhli maajoukkueen kanssa ensin Helsingissä. Vielä muita juhlia ei ole ollut.
– En vielä tiedä, oliko tämä kruunu jenkkifutisuralleni. Katsotaan, miten tarina jatkuu ja riittääkö vielä nälkää. Kun kausi on nyt loppunut, pitää antaa vähän aikaa palautumiselle, että voin miettiä. On vielä 0,001 prosentin mahdollisuus siihen, että jatkan.
Vuorinen suosittelee lajia myös muille naisille ja tytöille, koska maajoukkueessa ja Wasa Royalsin naisten ykkösdivarijoukkueessa on hyviä tyyppejä.
– Se on terapeuttista hommaa, kun menee harjoituksiin ja saa hölskyttää hetken ja samalla saa tosi hyvää liikuntaa. Rohkeasti vain mukaan ja ikää katsomatta kaikki ovat tervetulleita. Harjoituksissa saa olla oma itsensä, mikä on mielestäni parasta.
Vuorinen edusti Suomea yhdessä EM-sarjan pelissä Espanjassa tämän vuoden toukokuussa.
– Minulla oli huonoa tuuria, kun olin kahdella maajoukkueleirillä ja molemmissa tuli loukkaantuminen. Englantiin olisi ollut mahdollista päästä pelaamaan, mutta silloin meni polvi ja nyt finaalipeliin paukahti oikea polvi. Näin en päässyt taistelemaan rosteriin (kokoonpanoon) pääsystä, mikä jäi vähän harmittamaan.
Similä sanoo olevansa ylpeä koko EM-kultajoukkueesta, kun mestaruus tuli Saksaa vastaan tiukan taistelun jälkeen luvuin 6–0 (0-0).
– Ainakin minä vielä jatkan uraani, sillä nälkä on kova. Tietysti odotan kovasti, että pääsisin joskus pelaamaan myös maailmanmestaruuskisoissa.
Uusiutuvan energian projektipäällikkönä työskentelevä Similä haluaa yhä kehittyä entistä paremmaksi pelaajaksi.
– Aina omaa tekemistä pystyy parantamaan, pelinlukua ja peliälyä, sisempänä tukimiehenä pelaava Similä kertoo.
Euroopan mestaruutta hän on juhlinut maajoukkueen lisäksi tekemällä peltotöitä ajamalla traktoria.
– Kotona on kuitenkin kovasti kyselty, koska on mitalikahvit.
Myös Näsi vielä harkitsee jatkojuhlia.
– Anoppi on jo antanut minulle kukkapuskan, mutta muita juhlia ei ole ollut. En tiedä, onko tulossa, jos emme sitten yhdessä pelaajina järjestä jotain.
Näsi aloitti jenkkifutiksen samaan aikaan Similän kanssa 2021.
– En tiedä, oliko se kolmenkympin kriisi, joka sai minut aloittamaan, mutta halusin haastaa ja kehittää itseäni. Uudessa lajissa jouduin oikeasti miettimään, mitä siinä tehdään. Tämäkin laji on kontaktilaji, eikä voi mennä vain höntsäilemään, sillä pelaan laitahyökkääjänä.
Näsi halusi myös vastapainoa elämälleen, sillä aloitusvuonna hän oli kotona pienen lapsen kanssa. Nyt Näsi on myyntityössä ja miettii tauon pitämistä jenkkifutiksesta.
– Pitää harkita, löytyykö motivaatiota ja halua jatkaa. Aika näyttää vai tuleeko saman tien ikävä, eroahdistus.
– Sekin motivoi, tuleeko EM- tai MM-kisoja eli on jokin tavoite, mitä tavoitella.
Toistaiseksi Näsi on ollut onnekas, sillä hän on välttynyt suurilta loukkaantumisilta.
Kaikki tuoreet Euroopan mestarit toivovat, että uudet naiset löytävät lajin, ja Wasa Royals järjestääkin amerikkalaisen jalkapallon alkeiskurssin Vaasassa syyskuussa.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Riikka Näsi , Ida Similä ja Anu-Riikka Vuorinen olivat mukana Suomen naisten jenkkifutiksen EM-kultajoukkueessa.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Laihialla on koettu urheiluhistoriaa, kun peräti kolme paikkakunnan omaa naista oli voittamassa Suomelle jenkkifutiksen naisten Euroopan mestaruutta.
Euroopan mestareita ovat nyt Ida Similä, 31, Anu-Riikka Vuorinen, 39, ja Riikka Näsi, 35.
– Harvinaista herkkua, Similä toteaa.
Pari viikkoa ennen Euroopan mestaruutta sama kolmikko juhli ykkösdivisioonan mestaruutta Wasa Royalsin joukkueessa. Vuorisella ja Similällä on tältä kaudelta myös naisten Vaahteraliigan SM-hopea Oulu Northern Lights -joukkueessa. Lisäksi Similä oli voittamassa etelän joukkueessa korkeakouluopiskelijoiden aluekultaa.
Vuoriselle tämä kausi oli jo viides jenkkifutiksen parissa.
– Ida hommasi minut kokeilemaan lajia ja sille tielle jäin.
Similä oli innostunut lajista vuotta aiemmin vuonna 2020, kun korona-aikana ei ollut muuta tekemistä.
– Piti keksiä tekemistä, hän sanoo nyt.
Kiireidensä vuoksi Similä ei pystynyt heti harrastusta aloittamaan, mutta tie Wasa Royalsin joukkueeseen kulki keväällä 2021.
Vuorinen tuli joukkueeseen seuraavana vuonna.
– Parasta lajissa on se, että pääsee hyvässä kaveripiirissä nauttimaan urheilusta ja vähän pistämään höyryjä pihalle, kun saa taklata turvallisessa ympäristössä. Se on hyvin virkistävää, ABB:llä globaalina tuotepäällikkönä työskentelevä Vuorinen kertoo.
Vuorinen pelaa uloimpana tukimiehenä eli tarkoituksena on puolustuksen puolella saada pysäytettyä pallon kantaja tai estettyä heitto.
Euroopan mestaruutta Vuorinen juhli maajoukkueen kanssa ensin Helsingissä. Vielä muita juhlia ei ole ollut.
– En vielä tiedä, oliko tämä kruunu jenkkifutisuralleni. Katsotaan, miten tarina jatkuu ja riittääkö vielä nälkää. Kun kausi on nyt loppunut, pitää antaa vähän aikaa palautumiselle, että voin miettiä. On vielä 0,001 prosentin mahdollisuus siihen, että jatkan.
Vuorinen suosittelee lajia myös muille naisille ja tytöille, koska maajoukkueessa ja Wasa Royalsin naisten ykkösdivarijoukkueessa on hyviä tyyppejä.
– Se on terapeuttista hommaa, kun menee harjoituksiin ja saa hölskyttää hetken ja samalla saa tosi hyvää liikuntaa. Rohkeasti vain mukaan ja ikää katsomatta kaikki ovat tervetulleita. Harjoituksissa saa olla oma itsensä, mikä on mielestäni parasta.
Vuorinen edusti Suomea yhdessä EM-sarjan pelissä Espanjassa tämän vuoden toukokuussa.
– Minulla oli huonoa tuuria, kun olin kahdella maajoukkueleirillä ja molemmissa tuli loukkaantuminen. Englantiin olisi ollut mahdollista päästä pelaamaan, mutta silloin meni polvi ja nyt finaalipeliin paukahti oikea polvi. Näin en päässyt taistelemaan rosteriin (kokoonpanoon) pääsystä, mikä jäi vähän harmittamaan.
Similä sanoo olevansa ylpeä koko EM-kultajoukkueesta, kun mestaruus tuli Saksaa vastaan tiukan taistelun jälkeen luvuin 6–0 (0-0).
– Ainakin minä vielä jatkan uraani, sillä nälkä on kova. Tietysti odotan kovasti, että pääsisin joskus pelaamaan myös maailmanmestaruuskisoissa.
Uusiutuvan energian projektipäällikkönä työskentelevä Similä haluaa yhä kehittyä entistä paremmaksi pelaajaksi.
– Aina omaa tekemistä pystyy parantamaan, pelinlukua ja peliälyä, sisempänä tukimiehenä pelaava Similä kertoo.
Euroopan mestaruutta hän on juhlinut maajoukkueen lisäksi tekemällä peltotöitä ajamalla traktoria.
– Kotona on kuitenkin kovasti kyselty, koska on mitalikahvit.
Myös Näsi vielä harkitsee jatkojuhlia.
– Anoppi on jo antanut minulle kukkapuskan, mutta muita juhlia ei ole ollut. En tiedä, onko tulossa, jos emme sitten yhdessä pelaajina järjestä jotain.
Näsi aloitti jenkkifutiksen samaan aikaan Similän kanssa 2021.
– En tiedä, oliko se kolmenkympin kriisi, joka sai minut aloittamaan, mutta halusin haastaa ja kehittää itseäni. Uudessa lajissa jouduin oikeasti miettimään, mitä siinä tehdään. Tämäkin laji on kontaktilaji, eikä voi mennä vain höntsäilemään, sillä pelaan laitahyökkääjänä.
Näsi halusi myös vastapainoa elämälleen, sillä aloitusvuonna hän oli kotona pienen lapsen kanssa. Nyt Näsi on myyntityössä ja miettii tauon pitämistä jenkkifutiksesta.
– Pitää harkita, löytyykö motivaatiota ja halua jatkaa. Aika näyttää vai tuleeko saman tien ikävä, eroahdistus.
– Sekin motivoi, tuleeko EM- tai MM-kisoja eli on jokin tavoite, mitä tavoitella.
Toistaiseksi Näsi on ollut onnekas, sillä hän on välttynyt suurilta loukkaantumisilta.
Kaikki tuoreet Euroopan mestarit toivovat, että uudet naiset löytävät lajin, ja Wasa Royals järjestääkin amerikkalaisen jalkapallon alkeiskurssin Vaasassa syyskuussa.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide