A-
A+
Laihialla on kokeiltu kouluruokailua ilman tarjottimia. Laihian tekninen johtaja Anu Muurimäki (oik.) kävi yläkoulun ruokalassa siivoustyönjohtaja Helena Viitasalon ja ruokapalveluohjaaja Marika Kivimäen kanssa.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Laihian kouluruokailussa tarjottimista luopuminen voisi tuoda kunnalle merkittävät säästöt.
Laihian kunnan tekninen johtaja Anu Muurimäki laski toimitukselle, kuinka paljon tarjottimien käytön lopettaminen vaikuttaisi kouluruokailun kustannuksiin.
Laihian kouluissa on käytössä noin 1 100 tarjotinta. Tarjottimia käytetään 188 koulupäivänä vuodessa, ja niiden peseminen aiheuttaa kustannuksia sekä veden, pesuaineiden että energian kulutuksessa ja työajassa.
Tarjottimien pesusta luopuminen säästäisi vuosittain noin 300 euroa vesikuluissa ja noin 420 euroa pesuaineissa, sillä päivittäin pesuvettä säästyisi 366 litraa ja vuodessa lähes 69 000 litraa sekä pesuainetta 0,7 litraa päivittäin ja vuodessa yli 130 litraa.
Energiakuluissa säästöä syntyisi arviolta 640 euroa vuodessa. Tarjottimien peseminen edellyttää veden päivittäistä lämmittämistä 85-asteiseksi.
Selvästi suurin säästö syntyisi kuitenkin työajasta. Sivukuluineen työajan säästöksi on laskettu noin 30 300 euroa vuodessa, sillä kaikkien tarjottimien pesemiseen menee joka päivä yksi työpäivä eli vähän yli 1 500 tuntia vuodessa.
Kun kaikki säästöt lasketaan yhteen, tarjottimista luopuminen vähentäisi Laihian kouluruokailun vuosittaisia kustannuksia arviolta 31 660 eurolla.
Säästösumma vastaa suuruusluokaltaan yhden koulunkäynninohjaajan vuosipalkkaa.
Muurimäen tekemä laskelma todistaa konkreettisesti, kuinka pieneltä vaikuttava muutos kouluruokailun käytännöissä voi näkyä merkittävästi kunnan vuosittaisissa menoissa.
Rahasäästöjen lisäksi työntekijöiden terveellinen työskentely parantuisi, kun tarjottimien nostelu ja ylimääräinen kiertoliike jäisivät pois.
Tarjottimista luopumista kokeiltiin Laihian kaikissa kouluissa vuosi sitten syksyllä kahden viikon ajan.
Kokeilun jälkeen oppilaille ja opettajille tehtiin kysely. Siinä kysyttiin muun muassa, pystyikö ruokaa ottamaan riittävästi ilman tarjotinta, oliko ruokasalissa aiempaa enemmän melua tarjottimista luopumisen vuoksi, vaikuttiko tarjottimien puute siisteyteen ja aiheuttiko jotain muuta häiriötä. Myös kokeilun mahdollisia positiivisia kokemuksia sai kertoa.
Oppilailta ja opettajilta haluttiin myös tietää, oliko lautasten ja lasien koko sopiva ja onko tarjotin myös jatkossa tarpeellinen kouluruokailussa.
Muurimäen mukaan esimerkiksi Kirkonkylän koulussa yli 70 prosenttia vastaajista ilmoitti pystyvänsä ottamaan ruokaa riittävästi ilman tarjotinta, ja 76 koki, ettei melua ollut normaalia enempää. Suurin osa, eli 67 prosenttia, kuitenkin totesi, että tarjottimista luopuminen aiheutti sotkua aiempaa enemmän.
– Kun ensimmäistä kertaa tällaista kokeiltiin, totta kai siinä tulee vahinkoa ja muuta, Muurimäki painottaa.
Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tarjotin on myös jatkossa tarpeellinen kouluruokailussa. Osa haluaa itse päättää, milloin käyttää tarjotinta.
Hulmin koulussa lähes kaikki vastanneista pystyivät ottamaan ruokaa ilman tarjotinta, mutta enemmistö koki, että se vaikutti siisteyteen.
– Täälläkin esiin nousi se, että koululaiset haluavat itse päättää, käyttävätkö tarjotinta vai eivät.
Jos oppilaille ja opettajille kerrottaisiin konkreettisesti, kuinka paljon tarjottimista luopuminen säästäisi vettä, energiaa, pesuainetta, työtunteja ja työkuormaa, suhtautuminen tarjottimien käyttöön voisi muuttua merkittävästi.
Muurimäki sanoo, ettei tarjottimista luopuminen Laihialla mene ihan heittämällä toteutukseen.
– Olisi tosi tärkeää, että meidän linjastomme mahdollistaisivat sen, ettei ole tarjottimia. Pitäisi tehdä mahdolliseksi, että ruokailijat saavat ensin ottaa lautaselleen salaatin ja pääruuan ja sen jälkeen vasta ottaa lasin ja juoman sekä leivän ja levitteet.
Muurimäen mukaan myös ruokailuvälineiden olisi tällöin oltava lähellä istumapaikkoja ruokailun sujuvuuden turvaamiseksi.
Muurimäki uskoo, että asiaa kehitetään Laihialla tulevaisuudessa. Se vaatii hänen mukaansa lisäinvestointeja ruokailutiloissa.
– Voi olla, että sitä lähdetään toteuttamaan sitä mukaa, kun linjastot vaativat muutoksia tai täydennyksiä. Toivon, että tähän innostutaan laihialaisissa kouluissa.
Jo nyt tarjottimista on luovuttu esimerkiksi osittain Etelä-Pohjanmaalla, jossa viisi kuntaa eli Alavus, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua tekevät tiivistä yhteistyötä ja jakavat energiasäästöasioita tosilleen. Esimerkiksi Kurikan kaupungissa on luovuttu kouluruokailussa tarjottimista jo useita vuosia sitten.
– Omat lapseni eivät ole koskaan käyttäneet Kurikassa tarjotinta.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Laihialla on kokeiltu kouluruokailua ilman tarjottimia. Laihian tekninen johtaja Anu Muurimäki (oik.) kävi yläkoulun ruokalassa siivoustyönjohtaja Helena Viitasalon ja ruokapalveluohjaaja Marika Kivimäen kanssa.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Laihian kouluruokailussa tarjottimista luopuminen voisi tuoda kunnalle merkittävät säästöt.
Laihian kunnan tekninen johtaja Anu Muurimäki laski toimitukselle, kuinka paljon tarjottimien käytön lopettaminen vaikuttaisi kouluruokailun kustannuksiin.
Laihian kouluissa on käytössä noin 1 100 tarjotinta. Tarjottimia käytetään 188 koulupäivänä vuodessa, ja niiden peseminen aiheuttaa kustannuksia sekä veden, pesuaineiden että energian kulutuksessa ja työajassa.
Tarjottimien pesusta luopuminen säästäisi vuosittain noin 300 euroa vesikuluissa ja noin 420 euroa pesuaineissa, sillä päivittäin pesuvettä säästyisi 366 litraa ja vuodessa lähes 69 000 litraa sekä pesuainetta 0,7 litraa päivittäin ja vuodessa yli 130 litraa.
Energiakuluissa säästöä syntyisi arviolta 640 euroa vuodessa. Tarjottimien peseminen edellyttää veden päivittäistä lämmittämistä 85-asteiseksi.
Selvästi suurin säästö syntyisi kuitenkin työajasta. Sivukuluineen työajan säästöksi on laskettu noin 30 300 euroa vuodessa, sillä kaikkien tarjottimien pesemiseen menee joka päivä yksi työpäivä eli vähän yli 1 500 tuntia vuodessa.
Kun kaikki säästöt lasketaan yhteen, tarjottimista luopuminen vähentäisi Laihian kouluruokailun vuosittaisia kustannuksia arviolta 31 660 eurolla.
Säästösumma vastaa suuruusluokaltaan yhden koulunkäynninohjaajan vuosipalkkaa.
Muurimäen tekemä laskelma todistaa konkreettisesti, kuinka pieneltä vaikuttava muutos kouluruokailun käytännöissä voi näkyä merkittävästi kunnan vuosittaisissa menoissa.
Rahasäästöjen lisäksi työntekijöiden terveellinen työskentely parantuisi, kun tarjottimien nostelu ja ylimääräinen kiertoliike jäisivät pois.
Tarjottimista luopumista kokeiltiin Laihian kaikissa kouluissa vuosi sitten syksyllä kahden viikon ajan.
Kokeilun jälkeen oppilaille ja opettajille tehtiin kysely. Siinä kysyttiin muun muassa, pystyikö ruokaa ottamaan riittävästi ilman tarjotinta, oliko ruokasalissa aiempaa enemmän melua tarjottimista luopumisen vuoksi, vaikuttiko tarjottimien puute siisteyteen ja aiheuttiko jotain muuta häiriötä. Myös kokeilun mahdollisia positiivisia kokemuksia sai kertoa.
Oppilailta ja opettajilta haluttiin myös tietää, oliko lautasten ja lasien koko sopiva ja onko tarjotin myös jatkossa tarpeellinen kouluruokailussa.
Muurimäen mukaan esimerkiksi Kirkonkylän koulussa yli 70 prosenttia vastaajista ilmoitti pystyvänsä ottamaan ruokaa riittävästi ilman tarjotinta, ja 76 koki, ettei melua ollut normaalia enempää. Suurin osa, eli 67 prosenttia, kuitenkin totesi, että tarjottimista luopuminen aiheutti sotkua aiempaa enemmän.
– Kun ensimmäistä kertaa tällaista kokeiltiin, totta kai siinä tulee vahinkoa ja muuta, Muurimäki painottaa.
Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tarjotin on myös jatkossa tarpeellinen kouluruokailussa. Osa haluaa itse päättää, milloin käyttää tarjotinta.
Hulmin koulussa lähes kaikki vastanneista pystyivät ottamaan ruokaa ilman tarjotinta, mutta enemmistö koki, että se vaikutti siisteyteen.
– Täälläkin esiin nousi se, että koululaiset haluavat itse päättää, käyttävätkö tarjotinta vai eivät.
Jos oppilaille ja opettajille kerrottaisiin konkreettisesti, kuinka paljon tarjottimista luopuminen säästäisi vettä, energiaa, pesuainetta, työtunteja ja työkuormaa, suhtautuminen tarjottimien käyttöön voisi muuttua merkittävästi.
Muurimäki sanoo, ettei tarjottimista luopuminen Laihialla mene ihan heittämällä toteutukseen.
– Olisi tosi tärkeää, että meidän linjastomme mahdollistaisivat sen, ettei ole tarjottimia. Pitäisi tehdä mahdolliseksi, että ruokailijat saavat ensin ottaa lautaselleen salaatin ja pääruuan ja sen jälkeen vasta ottaa lasin ja juoman sekä leivän ja levitteet.
Muurimäen mukaan myös ruokailuvälineiden olisi tällöin oltava lähellä istumapaikkoja ruokailun sujuvuuden turvaamiseksi.
Muurimäki uskoo, että asiaa kehitetään Laihialla tulevaisuudessa. Se vaatii hänen mukaansa lisäinvestointeja ruokailutiloissa.
– Voi olla, että sitä lähdetään toteuttamaan sitä mukaa, kun linjastot vaativat muutoksia tai täydennyksiä. Toivon, että tähän innostutaan laihialaisissa kouluissa.
Jo nyt tarjottimista on luovuttu esimerkiksi osittain Etelä-Pohjanmaalla, jossa viisi kuntaa eli Alavus, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua tekevät tiivistä yhteistyötä ja jakavat energiasäästöasioita tosilleen. Esimerkiksi Kurikan kaupungissa on luovuttu kouluruokailussa tarjottimista jo useita vuosia sitten.
– Omat lapseni eivät ole koskaan käyttäneet Kurikassa tarjotinta.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Laihialla on kokeiltu kouluruokailua ilman tarjottimia. Laihian tekninen johtaja Anu Muurimäki (oik.) kävi yläkoulun ruokalassa siivoustyönjohtaja Helena Viitasalon ja ruokapalveluohjaaja Marika Kivimäen kanssa.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Laihian kouluruokailussa tarjottimista luopuminen voisi tuoda kunnalle merkittävät säästöt.
Laihian kunnan tekninen johtaja Anu Muurimäki laski toimitukselle, kuinka paljon tarjottimien käytön lopettaminen vaikuttaisi kouluruokailun kustannuksiin.
Laihian kouluissa on käytössä noin 1 100 tarjotinta. Tarjottimia käytetään 188 koulupäivänä vuodessa, ja niiden peseminen aiheuttaa kustannuksia sekä veden, pesuaineiden että energian kulutuksessa ja työajassa.
Tarjottimien pesusta luopuminen säästäisi vuosittain noin 300 euroa vesikuluissa ja noin 420 euroa pesuaineissa, sillä päivittäin pesuvettä säästyisi 366 litraa ja vuodessa lähes 69 000 litraa sekä pesuainetta 0,7 litraa päivittäin ja vuodessa yli 130 litraa.
Energiakuluissa säästöä syntyisi arviolta 640 euroa vuodessa. Tarjottimien peseminen edellyttää veden päivittäistä lämmittämistä 85-asteiseksi.
Selvästi suurin säästö syntyisi kuitenkin työajasta. Sivukuluineen työajan säästöksi on laskettu noin 30 300 euroa vuodessa, sillä kaikkien tarjottimien pesemiseen menee joka päivä yksi työpäivä eli vähän yli 1 500 tuntia vuodessa.
Kun kaikki säästöt lasketaan yhteen, tarjottimista luopuminen vähentäisi Laihian kouluruokailun vuosittaisia kustannuksia arviolta 31 660 eurolla.
Säästösumma vastaa suuruusluokaltaan yhden koulunkäynninohjaajan vuosipalkkaa.
Muurimäen tekemä laskelma todistaa konkreettisesti, kuinka pieneltä vaikuttava muutos kouluruokailun käytännöissä voi näkyä merkittävästi kunnan vuosittaisissa menoissa.
Rahasäästöjen lisäksi työntekijöiden terveellinen työskentely parantuisi, kun tarjottimien nostelu ja ylimääräinen kiertoliike jäisivät pois.
Tarjottimista luopumista kokeiltiin Laihian kaikissa kouluissa vuosi sitten syksyllä kahden viikon ajan.
Kokeilun jälkeen oppilaille ja opettajille tehtiin kysely. Siinä kysyttiin muun muassa, pystyikö ruokaa ottamaan riittävästi ilman tarjotinta, oliko ruokasalissa aiempaa enemmän melua tarjottimista luopumisen vuoksi, vaikuttiko tarjottimien puute siisteyteen ja aiheuttiko jotain muuta häiriötä. Myös kokeilun mahdollisia positiivisia kokemuksia sai kertoa.
Oppilailta ja opettajilta haluttiin myös tietää, oliko lautasten ja lasien koko sopiva ja onko tarjotin myös jatkossa tarpeellinen kouluruokailussa.
Muurimäen mukaan esimerkiksi Kirkonkylän koulussa yli 70 prosenttia vastaajista ilmoitti pystyvänsä ottamaan ruokaa riittävästi ilman tarjotinta, ja 76 koki, ettei melua ollut normaalia enempää. Suurin osa, eli 67 prosenttia, kuitenkin totesi, että tarjottimista luopuminen aiheutti sotkua aiempaa enemmän.
– Kun ensimmäistä kertaa tällaista kokeiltiin, totta kai siinä tulee vahinkoa ja muuta, Muurimäki painottaa.
Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tarjotin on myös jatkossa tarpeellinen kouluruokailussa. Osa haluaa itse päättää, milloin käyttää tarjotinta.
Hulmin koulussa lähes kaikki vastanneista pystyivät ottamaan ruokaa ilman tarjotinta, mutta enemmistö koki, että se vaikutti siisteyteen.
– Täälläkin esiin nousi se, että koululaiset haluavat itse päättää, käyttävätkö tarjotinta vai eivät.
Jos oppilaille ja opettajille kerrottaisiin konkreettisesti, kuinka paljon tarjottimista luopuminen säästäisi vettä, energiaa, pesuainetta, työtunteja ja työkuormaa, suhtautuminen tarjottimien käyttöön voisi muuttua merkittävästi.
Muurimäki sanoo, ettei tarjottimista luopuminen Laihialla mene ihan heittämällä toteutukseen.
– Olisi tosi tärkeää, että meidän linjastomme mahdollistaisivat sen, ettei ole tarjottimia. Pitäisi tehdä mahdolliseksi, että ruokailijat saavat ensin ottaa lautaselleen salaatin ja pääruuan ja sen jälkeen vasta ottaa lasin ja juoman sekä leivän ja levitteet.
Muurimäen mukaan myös ruokailuvälineiden olisi tällöin oltava lähellä istumapaikkoja ruokailun sujuvuuden turvaamiseksi.
Muurimäki uskoo, että asiaa kehitetään Laihialla tulevaisuudessa. Se vaatii hänen mukaansa lisäinvestointeja ruokailutiloissa.
– Voi olla, että sitä lähdetään toteuttamaan sitä mukaa, kun linjastot vaativat muutoksia tai täydennyksiä. Toivon, että tähän innostutaan laihialaisissa kouluissa.
Jo nyt tarjottimista on luovuttu esimerkiksi osittain Etelä-Pohjanmaalla, jossa viisi kuntaa eli Alavus, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua tekevät tiivistä yhteistyötä ja jakavat energiasäästöasioita tosilleen. Esimerkiksi Kurikan kaupungissa on luovuttu kouluruokailussa tarjottimista jo useita vuosia sitten.
– Omat lapseni eivät ole koskaan käyttäneet Kurikassa tarjotinta.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide