Keppihevoset laukkaavat Jokikylästä maailmalle

Mika Pukkinen

Keppihevonen on satoja vuosia vanha keksintö, mutta tämän vuosituhannen alussa siitä lähti muodostumaan käsityötä ja liikuntaa yhdistävä harrastus, kun asiasta kiinnostuneet löysivät toisensa nettifoorumeiden kautta.

Laihialaistunut ilmajokelaislähtöinen Jaana Tallgrén, 27, oli vuosituhannen alkupuolella ensimmäisen aallon keppihevosharrastajia, eli kansankielisesti keppariharrastajia. Hänellä oli jo hyvin pienenä puinen keppihevonen, mutta vauhtia harrastus sai vuonna 2005, kun hän sai kaveriltaan synttärilahjaksi kaupasta ostetun kepparin.

Tuosta lahjasta alkoi matka, joka on kestänyt tähän päivään saakka. Hiljalleen hän alkoi tehdä omia keppihevosia, joskin ensimmäiset luomukset eivät hänen mukaansa vielä häikäisseet.

– Vuonna 2013 löysin silloisen parhaan kaverini, joka opetti tekemään keppareita ja varusteita. Sitä kautta aloin tekemään niitä itsekin. Yksittäisiä sukkakeppareita tein jo aiemmin, mutta vasta myöhemmin mukaan tulivat kangaskepparit, Tallgrén kertoi.

Tallgrén on kasvanut keppariharrastuksen mukana, ja nykyään se on hänelle päätoimista käsityöläisyrittäjyyttä. Aluksi Tallgrénilla oli Ponilaakson keppihevostalli, sitten kotitilan nimestä tullut kht Kytömäki ja nykyään kht Chiaro sekä siitä johdettu kansainvälinen muoto Chiaro Hobbyhorses. Harrastuksen puitteissa kht tarkoittaa lyhennettä keppihevostallista.

Harrastus on kasvanut vuosien varrella kansainväliseksi ilmiöksi, joten myös nimen tulee olla kansainvälinen.

– Yritin keksiä omalle kepparille nimeä ja etsin sanoja netistä. Sieltä ponnahti jostain sana chiaro, joka on italiaa ja tarkoittaa jotakuinkin valoisaa. Ajattelin, että siinähän on tallille kiva nimi, hän hymyili.

Tallgrén on valmistanut keppareita käsityönä tutuille ja tuntemattomille jo reilu kymmenen vuotta, mutta virallisesti hän perusti tallinsa nimelle yrityksen vuosi sitten. Hän valmistaa kotonaan Jokikylässä keppihevosia tilaustyönä, mutta myy myös varusteita niin Suomeen kuin kansainvälisestikin.

Laihialaisyrittäjä laskeskelee, että hän on valmistanut vuosien varrella 627 kepparia, joiden lisäksi hän on entisöinyt vajaat sata aikaa nähnyttä keppihevosta. Lisäksi hän tekee harrastajille valmiita varusteita ja myy käsityötarvikkeita keppihevosten sekä varusteiden valmistukseen.

Harrastajapiireissä laihialaisyritys on tunnettu. Tallgrénin tekemiä keppihevosia ja varusteita on lähtenyt Laihialta 42 eri maahan Aasiasta Pohjois-Amerikkaan. Tallin nimissä olevalla YouTube-kanavalla on noin 19 500 tilaajaa, joten osa yrittäjän arkea on myös käsityövideoiden tekeminen.

Kanava on yksi Suomen suurimpia keppihevosaiheisia kanavia. Suosituimmalla videolla on jopa 270 000 katsojaa ja kaikki videot tekstitetään myös englanniksi.

Kaksi vuotta sitten kansainväliselle myyntialustalle perustettu kauppapaikka on vauhdittanut Tallgrénin yrityksen myyntiä maailmalle. Laihialaisen tekemiä keppareita vilahtelee tasaisesti myös alan tapahtumista julkaistuilla videoilla, vaikka hän ei itse tapahtumia kierrä.

– Julkaisin reilu kymmenen vuotta sitten ensimmäisen videon, ja sitä ennen minulla oli jo suosittu keppihevosblogi, jota pidän edelleen. Joskus 2018 taisi olla jo noin 10 000 tilaajaa. Siinä vaiheessa jouduin toteamaan, että kai olen itsekin tubettaja ja pitää vähän ruveta keskittymään siihen. Se räjähti niin sanotusti käsiin, hän naurahti.

Tallgrén kertoo, että keppihevoset ja niihin liittyvät varusteet tekevät kauppansa ympäri vuoden, mutta erityisesti pukinkonttiin lähtee reilusti tuotteita.

– Joulun alla tehdään käytännössä kahden ihmisen työt.

– Yhteen keppariin menee noin viisi tuntia, mutta pienempiin vähän vähemmän. Käytetty aika riippuu paljon siitä, kuinka paljon on yksityiskohtia ja kirjavuutta. Joskus voi mennä paljonkin kauemmin, mutta harvoin teen yhdeltä istumalta valmista. Keskimäärin noin kaksi viikkoa menee tilauksesta valmiiksi.

Myynti tapahtuu pääasiassa verkossa, mutta Tallgrén avasi hiljattain myös varastomyymälän, eli ajanvarauksella hänen tiloissaan voi vierailla myös katselemassa ja noutamassa keppihevosen tai tarvikkeita.

– Olen miettinyt myös pientä keppariputiikkia, mutta toistaiseksi on tämä varastomyymälä. Olen pitänyt aiemmin myös kepparileirejä, jotka olivat todella suosittuja. Niitä voisi varmasti jossain vaiheessa taas järjestää, kun piha-alue saadaan sopivaan kuntoon, Tallgrén pohti.

Yrittäjä on kotiutunut miehensä kanssa Jokikylään, missä on hänen puolisonsa kotitila. Pariskunta osti kylästä talon ja sai remontoitua sen reilu vuosi sitten. Agrologiksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa opiskellut Tallgrén on käynyt toisinaan avustamassa maitotilan töissä, mutta pääsääntöisesti aika kuluu keppareiden parissa.

– Suunnitelma on ollut pitkään, että mieluusti tästä joskus työn tekisi, ja en kyllä enää tästä luopuisi. Ajatus yrittäjyydestä tuli mukaan jossain kohtaa, kun olin jo alkanut tekemään keppareita myös muille. Rajatonta kasvu ei tietenkään voi olla, koska tätä tehdään tietylle kohderyhmälle, mutta totta kai aina jotain uutta pyrin suunnittelemaan, Tallgrén kertoi.