Laihialla tunteikas itsenäisyyspäiväjuhla

Teemu Kujala

Laihian perinteinen itsenäisyyspäiväjuhla keräsi nuorisoseuran täydeltä vieraita sinivalkoisen juhlan viettoon.

Kahvitilaisuuden jälkeen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Tuomela piti juhlan avauspuheen, jossa hän kunnioitti veteraaneja ja muistutti, että 106-vuotiaan Suomen menestystarinaa on ollut rakentamassa monta sukupolvea.

– Olkaamme ylpeitä Suomesta, suomalaisuudesta ja kansallisesta identiteetistämme. Kaikesta siitä, mitä olemme rakentaneet vuosikymmenten aikana ja vieneet muualle maailmaan. Suomea arvostetaan maailmalla äärettömän korkealle.

Tuomela myös muistutti, että kuudes joulukuuta olisi saattanut jäädä vain arkipäiväksi, ellemme olisi taistelleet vapautemme puolesta.

– Olemme ikuisessa kiitollisuuden velassa uroteoista ihmisille, jotka taistelivat kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Nyt viime aikoina olemme kiristyneen maailmantilanteen vuoksi saaneet taas huomata, miten tärkeää on itsenäisyys ja kansallinen puolustus. Mutta meitä on turha yrittää horjuttaa, sen sai naapuri todeta itärajan hybridioperaatiossa marraskuussa.

– Itsenäisyytemme nojaa vahvaan kansalliseen puolustukseen, tärkeänä osana on reserviläistoiminta, joka on täällä Laihialla erittäin aktiivista. Eikä sovi unohtaa laihialaisten poikkeuksellisen vahvaa isänmaallisuutta, josta osoituksena on muun muassa muutaman vuoden toiminnassa ollut Sotiemme veteraanit -museo.

Tuomela muistutti, että tämän ohella Suomen itsenäisyyden kannalta on välttämätöntä pitää yllä vahvoja läntisiä suhteita.

– Meillä on täällä levollista elää, koska olemme vihdoin ja viimein Naton jäsen. Emme ole enää koskaan yksin täällä pohjoisessa.

– Ollaan ylpeitä Suomesta ja suomalaisuudesta, itsenäisyydestämme. Pidetään toisistamme huolta näiden haastavien aikojen keskellä. Yhtenäisyys ja yhteisöllisyys ovat voimavaramme niin täällä Laihialla kuin koko maassa, jatkoi Tuomela ja kiitti lopuksi Laihian kuntaa, seurakuntaa sekä reserviläisiä juhlan järjestelyistä.

Tuomelan puheen jälkeen kuultiin Veteraanin kiitoslaulu, jonka jälkeen siirryttiin sotilaspappien työstä kertovan Pappina sodassa -kuvaelman pariin, joka muistuttaa meitä kriisiaikojen henkisestä ja hengellisestä kestävyydestä sekä olosuhteista, joita sodan ajan sukupolvet ovat joutuneet kokemaan. Kuvaelman yhteydessä kuultiin myös kuorojen voimakkaita musiikkiesityksiä.

Kuvaelman jälkeen hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Esa Kannelmaa otti omassa puheessaan kantaa muun muassa tämänhetkiseen maailmantilanteeseen ja muistutti puolustusvoimien sekä rajavartioston ja poliisin tärkeydestä. Puheen jälkeen Kannelmaa luovutti Laihian kunnan kulttuuripalkinnon Pappina sodassa -kuvaelman käsikirjoittajalle ja ohjaajalle Saila Kaajalle.

Kaaja otti palkinnon vastaan kiitollisena ja yllättyneenä.

– Kiitokset Olavi Koskiselle, joka otti minut mukaan tähän hankkeeseen käsikirjoittamaan ja ohjaamaan kuvaelman. Kiitokset myös Eino Rauhalle, joka on antanut paljon asiantuntijanäkökulmaa papin työstä, kertoi Kaaja jatkaen, että kuvaelmassa on neljä osaa, joista yksi on Heikki Peltomäen kirjoittama.

– Minä sain vapauden dramatisoida tämän kuvaelman. Tämä hanke on ollut todellista yhteen hiileen puhaltamista. Erityiskiitokset kaikille näytelmässä mukana olleille ja talkootyötä tehneille. Oli erittäin hienoa, että meidät pyydettiin tänne Laihian kunnan itsenäisyyspäiväjuhlaan. Tämä tilaisuus jää meidän kaikkien mieleen erityisenä hetkenä.

Kaajan puheen jälkeen hyvinvointilautakunta antoi huomionosoitukset myös Heikki Peltomäelle sekä Eino Rauhalle ja kuoronjohtaja Juha Runsalalle.

Huomionosoitusten jälkeen seurakunnan tervehdyksen lausui seurakuntapastori Johanna Tyynelä-Haapamäki. Hän muisteli jo alakouluaikoinaan kirkonkylän koulun ruokalassa istuneensa Pro Patria -taulun alla, joka kertoi talvi- ja jatkosodassa kaatuneista koulun entisistä oppilaista.

Tyynelä-Haapamäki muistutti, että tulevat sukupolvet ovat isänmaamme toivoja.

– Isänmaa on yhteistä historiaa, yhteisiä kokemuksia, yhteinen tavoite ja suunta, sekä yhteisiä arvoja. Sitä, että uudet sukupolvet nähdään toivoina ja heille halutaan taata mahdollisuuksia ja vapautta kulkea eteenpäin. Niistä syntyy se merkitys, joka isänmaalla on.

Loppuun Tyynelä-Haapamäki luki vielä marraskuussa menehtyneen sotaveteraani Martti Kallion runon Äidin odotus.

Seurakunnan tervehdyksen jälkeen itsenäisyysjuhla päättyi Finlandia-hymniin ja yhteiseen Maamme-lauluun.