A-
A+
Riku Hirsimäki
Juhani Laakso
Jarno Ranta
Laihian kunta on juuri saanut uuden kunnanjohtajan, kun kunnanvaltuusto valitsi Jari Rantalan tehtävään. Hän sai 17 ääntä ja Pilvi Österman 10.
– Odotan innolla tätä uutta tehtävää, mielelläni olisin jo Suomi Areenassa Laihian tulevana kunnanjohtajana näkyvillä, Rantala sanoo.
– Kiitos vielä Pilvi Östermanille panoksestasi kunnanjohtajahakuun ja kaikkea hyvää, sanoo valtuuston puheenjohtaja Antti Tuomela (kok.).
Kyrönmaa-lehden toimitus seurasi jännittävän illan tapahtumia tällä sivulla. Toimittajamme oli paikalla ja illan tapahtumia seurattiin myös toimituksessa.
Antti Tuomela avasi valtuuston varsinaisen kokouksen 19.30 jälkeen. Heti oli selvää, että kunnanjohtajasta äänestetään. Vaali suoritettiin suljetulla lippuäänestyksellä.
Tuomela luki kaikkien vaalikelpoisten ehdokkaiden nimet aakkosjärjestyksessä.
– Lappuun kirjoitetaan etunimi ja sukunimi. Vaalitoimitus alkaa, olkaa hyvät.
Valtuutetut kävivät aakkosjärjestyksessä laittamassa äänestyslappunsa uurnaan.
Kokous oli tauolla äänten laskennan ajan.
Ennen valtuuston kokousta valtuutetut kokoontuivat ryhmäkokouksiin.
– Meillä on hyvät ehdokkaat ja kyselytunti oli oikein onnistunut, Raimo O Kinnari (vas.) sanoi.
– Oli kiva että kaikki valtuutetut saivat nähdä ehdokkaat, tilaisuus oli onnistunut, katsotaan kuinka käy. Meillä on kaksi hyvää ehdokasta, Marja Vettenranta (kesk.) sanoo.
Kokousta edelsi kyselytunti, jonka Antti Tuomela avasi tasan kello 18. Valtuustosaliin oli saapunut myös kuntalaisia kuuntelemaan ehdokkaita.
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja Kaija Metsänranta kävi ennen kyselytuntia läpi kunnanjohtajan hakuprosessia.
Kunnanjohtajahakua jatkettiin keväällä kahdella viikolla. Tässä hyödynnettiin myös headhuntteria. Metsänrannan mukaan saatiin hyviä hakijoita. Ansiovertailussa soveltuvuustesteihin pääsivät Pilvi Österman ja Jari Rantala.
Ensin kysytään kysymyksiä molemmilta ja sen jälkeen kysymykset kohdistetaan jommallekummalle hakijalle.
Jenna Pääskynen (kesk.) kysyi mitkä asiat aiheuttavat stressiä tällä paikalla?
– On kahdenlaista stressiä, pieni stressi on hyvä, mutta huonoa stressiä on se jos sitä on liikaa, tuotantotaloudelliset syyt ja henkilöstövähnnykset toisivat tässä työssä stressiä varmasti, kiire tuo normaalia stressiä, Rantala vastaa.
Östermanin mukaan johtamistyöhön liittyy aina tietynlainen stressi.
– Irtisanomiset ovat olleet työelämässä stressaavia, nämä kuitenkin ovat tuoneet valmiuksia työelämään, itseäni stressaa muutoksen keskellä epäselvä suunta. Kun toimitaan yhdessä samaan suuntaan, niin tilanne on helpompi, paineen alla olen tottunut työskentelemään.
Raimo O Kinnari (vas.) kysyi ehdokkailta, miten edistää nuorten asiaa ja pitovoimaa.
– Vapaa-ajan palvelut ovat tosi keskeisiä, esimerkiksi harrastusmahdollisuudet. Nuoret odottavat työelämältä muuta kuin vanhemmat ihmiset, nuorille on luotava mahdollisuuksia Laihialla. Vapaa-aikaan ja sen palveluihin tulee panostaa. Nuorisovaltuustossakin on kunnanjohtajan hyvä olla läsnä, Österman vastaa.
Rantala sanoo, että on hyvä, että on monia väyliä kysyä nuorilta, sillä on tärkeää saada nuorilta tieto, että mitä he haluavat Laihialta.
– Kun ajelin täällä, niin näin nuoria istuskelemassa. Tämä toi mieleen sen, että oleskelupaikkoja tarvitaan lisää, kunnanjohtajana tulee myös tavata nuoria ja kuulla heidän ajatuksiaan.
Harry Back (kesk.) kysyi, miten Laihiaa saataisiin tunnetuksi ja miten tänne saataisiin lisää lapsiperheitä ja ihmisiä muuttamaan tänne?
– Laihialla on se etu, että Laihian tunnettuutta ei tarvitse tehdä tyhjästä. Vaasan läheisyys on mahdollisuus saada uusia asukkaita. Tulee kuitenkin tuoda esiin sitä, että täällä on hyvä asua ja että täällä on mahdollisuuksia, Rantala sanoo.
Hänen mukaansa markkinoinnissa tulee tuoda esiin asukkaiden tarinoita että täällä on hyvä asua ja elää.
Österman korostaa peruspalveluiden merkitystä ja niiden markkinointia.
– Arjen elämän sujuvuus on perusta sille miten valitsee asuinpaikkansa aina varhaiskasvatuksesta kouluun, peruspalveluiden markkinointi on todella keskeistä tässä. Kaikki on tehtävissä suunnitelmallisesti myös markkinoinnissa, kehyskuntien kasvua voidaan edistää markkinoinnilla, nuoria voi olla vaikeaa houkutella takaisin, se mikä ihmisen usein tuo takaisin on rakkaus.
Jussi K Niemistö (kesk.) kysyi, kumpi on parempi, matala veroprosentti vai matalat kustannukset?
– Oikein hyvä kysymys. En osaa vastata kumpaa kannattaisin, moni muuttaja valitsee asuinpaikkansa muun kuin veroprosentin takia. Sillä on vaikutusta, jos lähialueilla veroprosentin laskua aiheuttaa Laihialla epäsuhtaisan tilanteen. Kustannukset kasvavat. Ei voi törsätä rahaa liikaa, Österman sanoo.
Rantala sanoo kysymystä mielenkiintoiseksi ja erittäin vaikeaksi.
– Olisi hyvä jos voisi olla hyvin alhainen verotus, tulee kiinnittää huomiota miten saadaan veroprosentti pysymään aisoissa, mutta kuinka saadaan myös kustannukset pidettyä aisoissa, en näe että heti voitaisiin laskea veroa.
Tero Frondelius (ps.) kysyi kuinka pitkäaikainen kunnanjohtaja ehdokkaista saataisiin.
– Yleensä seitsemän vuoden kohdalla kunnanjohtaja tekee parhaan tuloksensa. Viiden vuoden kohdalla katsotaan, ollaanko tyytyväisiä ja jatketaanko. Seitsemän vuoden periodi on hyvä tarkastelujakso, Rantala vastasi.
– Suhtaudun virkaan niin, että se on pitkän tähtäimen asia, enkä siinä kohtaa mieti muita töitä jos minut tähän virkaan valitaan, Österman sanoo.
Sauli Tuomela (kok.) kysyi, minkälaisena näette tämän kokoisen kunnan roolin kuntakentällä.
– Jokaisen kunnan tulee rakentaa hyvät yhteistyösuhteet hyvinvointialueeseen. Palveluiden edunvalvominen on kuntien tehtävä, Österman vastasi.
– Työllisyysalueet luovat palveluita, joita laihialaiset tarvitsevat. Kunnan edunvalvonta hyvinvointialueelle ja työllisyysalueelle on keskeistä, hän jatkoi.
Rantalan mielestä on tärkeää, että kuntalaiset voivat hyvin ja tuotetaan tarvittavat palvelut ja infran.
– Siksi on tärkeää että kuntatalous on kunnossa. Työllisyyspuolella on tärkeää että pitkäaikaistyöttömyys pitää saada yhteistyöllä ja vaikuttamisella taitettua. Tämä onnistuu yhteistyöllä.
– Päiväkodista alakoulun kautta tulee tukea ihmisiä, että täällä on hyvä asua ja elää, Rantala sanoi.
Teemu Knuutti (kesk.) kysyi ruotsiksi kysymyksen, joka liittyi ruotsin kielen osaamiseen.
Rantala vastasi että osaa käyttää ruotsia, mutta se taito on ruosteessa. Hän sanoo opettelevansa sitä lisää vielä. Hänen mukaansa on tärkeää osata puhua ruotsia muiden kuntien edustajien kanssa.
Österman vastaa sujuvalla ruotsilla pitävänsä kysymyksestä. Hän kertoo taustastaan kaksikielisessä kunnassa. Hän viihtyy myös ruotsinkielisessä ympäristössä.
Raimo O Kinnari (vas.) kysyi ehdokkaiden tulevaisuuden suunnitelmista ja osaamisen kehittämisestä.
Österman viimeistelee valtiotieteiden maisterin tutkintoa, uutta tutkintoa ei ole tulossa.
– Olen pragmaatikko, olen sitoutunut siihen että tulevaisuudessa tieni veisi tänne Laihialle.
Rantala korosti, että haluaa hoitaa työnsä niin hyvin, että kuntalaiset haluavat hänestä kuvan kunnantalon seinälle.
Rantalan mukaan avoimuus ja yhteen hiileen puhaltaminen on todella tärkeää, yhteistyö on keskeistä ja sellaiset kunnat menestyvät joissa se toimii.
Östermanin mielestä kunnanjohtaja on oman orkesterinsa kapellimestari.
– Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa on keskeistä ja luottamus. Asukasosallisuuteen haluan panostaa ja kuulla mitä laihialaiset haluavat.
Lea Ranne (kesk.) kysyi, minkälaisia ehdokkaat ovat esimiehinä.
Östermanin mukaan kunnanjohtajaan pitää voida luottaa. Hänet omat kehittämiskohteensa liittyvät toimintaympäristön laajuuteen.
– Siinä on moneksi vuodeksi haltuunottamista. Uskon, että siinä ei tule koskaan valmiiksi.
– Kiire on paljon läsnä johtajan työssä.
Rantalan mukaan henkilöstöjohtaja ei tule koskaan valmiiksi. Yhtenä haasteena on se, että henkilöstössä on nuoria ja vanhempia ihmisiä. Hänelle on tärkeää pitää huoli alaisistaan.
Jukka Harju (sd.) kysyi, miten aiotte hoitaa kunnanjohtajan hallinnollisia tehtäviä.
Österman vastasi, että yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on jatkuvaa.
– Nykyisellään elinkeinoelämää tavataan liian vähän. Ajankäyttö on tärkeää priorisoida ja oman itsensä johtaminen on tärkeää.
– Näen että kunnanjohtaja on tärkeää olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa yrittäjien kanssa.
Rantala vastasi näin:
– Laihialla on pienet resurssit, mutta olen ollut pienemmissäkin kunnissa joissa on vielä pienemmät resurssit. Aloittaisin paikallisten yrittäjien kanssa tiiviin yhteydenpidon. Hallinnollisissa asioissa ei pidä yrittää tehdä itse kaikkea. Tulee delegoida tehtävät hyvin ja tehdä tehokkaasti.
Valtuutettu Erkki Aro (kok.) totesi, että Laihian naapurissa on paljon yrityksiä tulossa.
– Miten hoitaisitte kontaktoinnit nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin yrityksiin?
Rantala vastasi, että Laihialla on erinomaiset mahdollisuudet saada asukkaita.
– Tulee panostaa markkinointiin ja kuulla asukkaiden mielipiteitä, että joku kertoo miksi Laihialla on hyvä asua.
Hän painotti, että Giga Vaasasta tulee hyötyä myös Laihialle.
– Yhteistyö Giga Vaasan kanssa tulee aloittaa kunnanjohtajana heti.
– Tulee katsoa yhdessä paikallisten yrityksien kanssa että mitä voitaisiin kehittää ja tehdä paremmin, Rantala sanoo.
Östermanin mielestä asuminen on tärkeä kehittämiskohde.
– Tämä vaatii hyvän infrastruktuurin, että Laihialla on hyvä työskennellä ja asua. Vaasan seudun kehittämisen kannalta on keskeistä olla kehittämistyössä mukana.
Ennen kyselytuntia kunnanjohtajaehdokas Pilvi Österman sanoi lähtevänsä iltaan rauhallisin mielin.
– Tiukkoja kysymyksiä varmaan tulee. Hirveästi en ole ehtinyt jännittämään kun on ollut sen verran työntäyteistä viime viikot.
– Iltaan lähden rauhallisin mielin. Tiukkoja kysymyksiä varmaan tulee, kommentoi myös kunnanjohtajaehdokas Jari Rantala.
Valtuuston puheenjohtaja Antti Tuomela (kok.) sanoo, että jännittävä ilta tulossa. Äänestystulos voi olla tiukka.
Kahden ehdokkaan tasainen vahvuus korostuu valtuutettujen kommenteissa.
– Jännittävä ja tiukka äänestys varmaan tulee. Meillä on kaksi tasaisen vahvaa ehdokasta. Haastatteluryhmässä olimme hyvin yksimielisiä näistä kahdesta ehdokkaasta, että ketkä otetaan loppuhaastatteluun, toteaa SDP:n Jukka Harju.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Tero Frondelius kommentoi, että kisassa on kaksi tasavahvaa ehdokasta. Frondelius uskoo, että kokous etenee aikataulussa.
Kyselytunnin jälkeen poliittisilla ryhmillä on vielä neuvottelukokoukset.
– Mielenkiintoisilla ja osittain jännittävilläkin tunnelmilla lähdetään kokoukseen. Meillä on kaksi tasaisen vahvaa ehdokasta, sanoo Erkki Aro (kok.).
Toimittajamme ei päässyt heti 16.30 sisään, sillä kunnantalon ovi oli lukossa. Hän pääsi kunnantalolle kello 16.55. Kello 17.20 paikalle alkoi saapua ensimmäisiä valtuutettuja.
Kyrönmaa-lehti kysyi viime viikolla kunnanvaltuuston jäseniltä, ketä he aikovat äänestää kunnanjohtajaksi tänään maanantaina.
Lehti tavoitti perjantaihin kello 11 mennessä 27 valtuutetusta kaikki paitsi kolme.
Valtuutetut olivat salamyhkäisiä maanantain tärkeästä päätöksestä, sillä vain kolme tavoitetusta valtuutetusta tai varavaltuutetusta kertoi kantansa.
Jukka Harju (sd.), Raimo O Kinnari (vas.) ja Teemu Knuutti (kesk.) paljastivat, ketä he äänestävät tänään. Kaikki sanoivat antavansa äänensä Pilvi Östermanille.
Kunnanhallitus päätti viime viikolla, ettei se lähde neuvomaan valtuutettuja, kuka valitaan kunnanjohtajaksi. Kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajana olleen Sauli Tuomelan (kok.) mukaan kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto suorittaa tänään maanantaina kunnanjohtajavaalin. Eniten ääniä saanut valitaan Laihian kunnanjohtajaksi.
Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Niemi on lukijoiden ylivoimainen suosikki Laihian uudeksi kunnanjohtajaksi. Tämä ilmenee Kyrönmaa-lehden tekemästä nettikyselystä.
Kyselyyn tuli 46 vastausta, joista peräti 33:ssa kannatettiin Niemen valintaa.
Toiseksi eniten kannatusta sai Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman Espoosta. Hän sai kuusi ääntä.
Yhden äänen kannatuksen saivat suomalainen konkaripoliitikko Paavo Väyrynen, Pomarkun entinen kunnanjohtaja Jari Rantala, Vaasan kaupungin hankintapäällikkö Laura Susanna Himanen Laihian Haapalasta ja pitkän poliittisen uran Laihialla tehnyt Sauli Tuomela.
Yksi vastaajista toivoi Laihian kunnanjohtajaksi halvinta ja yksi Kanadaa.
Jatketun haun jälkeen hakijoita Laihian kunnanjohtajan virkaan oli kaikkiaan 20. Tuomelan mukaan hakijoista vaalikelpoisia ovat kaikki laihialaista putkiasentaja Marko Hankaa ja vantaalaista tradenomi Jesse Holmströmiä lukuun ottamatta.
Vaalikelpoisia kunnanvaltuuston kokouksessa on siis peräti kahdeksantoista: tutkija Aleksi Ahtola Helsingistä, projektipäällikkö Kaija Antrela Kontiolahdelta, production planner, technical Juha Hakala Kurikasta, projektinjohtaja Nina Kivi Hämeenlinnasta, kehityspäällikkö Marko Lahti Sulvasta, aluepäällikkö Janne-Petteri Lehtinen Seinäjoelta, IT-projektipäällikkö Ulla-Liisa Elina Nyqvist Jyväskylästä, varatoimitusjohtaja Ilkka Raatikainen Vaasasta, toiminnanjohtaja Jari Rantala Kirkkonummelta, muutosarkkitehti Marja Rantanen Somerolta, toimitusjohtaja Tommi Sundström Kouvolasta, rehtori Päivi Tuomi Juvalta, Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Isonkyrön Asuntovuokrauksen toimitusjohtaja Minna Niemi, terveystieteiden maisteri ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten palvelualuejohtaja Johanna Heino Kokkolasta, Master of Science with a major in Business Administration ja Vaasan kaupungin hankintapäällikkö Laura Susanna Himanen Laihian Haapalasta, kauppatieteiden maisteri ja Uudenkaarlepyyn kaupungin talousjohtaja Esa Högnäsbacka, liikuntatieteiden maisterin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut Ilomantsin kunnan liikuntasihteeri Joni Putkinen Rantasalmelta ja terveystieteiden maisteri ja valtiotieteiden maisteri ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman Espoosta.
Hakijoista soveltuvuustestissä olivat Jari Rantala ja Pilvi Österman, ja vain heidät on kutsuttu vaalikelpoisista kunnanvaltuuston kokoukseen. Heidät haastatteluryhmä on nostanut muiden edelle. Kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus haastatella heitä ennen varsinaisen kokouksen alkua.
Laihian kunnanjohtajan virka tuli tavoiteltavaksi, kun nykyinen kunnanjohtaja Juha Rikala irtisanoutui siten, että hänen viimeinen päivänsä virassa on 16. lokakuuta. Rikala on toiminut tehtävässään vuodesta 2011 lähtien.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
Toimituspäälliköltä: Laihia sai kunnanjohtajan, joka lupaa repäistä kunnolla
Laihian valtuutetut salamyhkäisiä maanantain tärkeästä päätöksestä – "Ei tällaista voi kysyä"
Kunnanhallitukselta odotettu päätös Laihian kunnanjohtajan valinnasta
Kyrönmaa-lehti kysyi – näin kunnanjohtajaehdokas Pilvi Österman lupaa johtaa Laihiaa
Laihia toivoo kunnanjohtajaksi useita hakijoita eri taustoista.
Neljätoista haluaa johtamaan kuntaa – Lue nimet ja heidän tittelinsä
Kuusi uutta nimeä ilmestyi Laihian kunnanjohtajapeliin
Kaksi hakijaa lähtee soveltuvuustestiin – "He erottuivat selkeästi edukseen"
Pääkirjoitus: Kuntalaisten pitäisi saada valita kunnanjohtaja
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Riku Hirsimäki
Juhani Laakso
Jarno Ranta
Laihian kunta on juuri saanut uuden kunnanjohtajan, kun kunnanvaltuusto valitsi Jari Rantalan tehtävään. Hän sai 17 ääntä ja Pilvi Österman 10.
– Odotan innolla tätä uutta tehtävää, mielelläni olisin jo Suomi Areenassa Laihian tulevana kunnanjohtajana näkyvillä, Rantala sanoo.
– Kiitos vielä Pilvi Östermanille panoksestasi kunnanjohtajahakuun ja kaikkea hyvää, sanoo valtuuston puheenjohtaja Antti Tuomela (kok.).
Kyrönmaa-lehden toimitus seurasi jännittävän illan tapahtumia tällä sivulla. Toimittajamme oli paikalla ja illan tapahtumia seurattiin myös toimituksessa.
Antti Tuomela avasi valtuuston varsinaisen kokouksen 19.30 jälkeen. Heti oli selvää, että kunnanjohtajasta äänestetään. Vaali suoritettiin suljetulla lippuäänestyksellä.
Tuomela luki kaikkien vaalikelpoisten ehdokkaiden nimet aakkosjärjestyksessä.
– Lappuun kirjoitetaan etunimi ja sukunimi. Vaalitoimitus alkaa, olkaa hyvät.
Valtuutetut kävivät aakkosjärjestyksessä laittamassa äänestyslappunsa uurnaan.
Kokous oli tauolla äänten laskennan ajan.
Ennen valtuuston kokousta valtuutetut kokoontuivat ryhmäkokouksiin.
– Meillä on hyvät ehdokkaat ja kyselytunti oli oikein onnistunut, Raimo O Kinnari (vas.) sanoi.
– Oli kiva että kaikki valtuutetut saivat nähdä ehdokkaat, tilaisuus oli onnistunut, katsotaan kuinka käy. Meillä on kaksi hyvää ehdokasta, Marja Vettenranta (kesk.) sanoo.
Kokousta edelsi kyselytunti, jonka Antti Tuomela avasi tasan kello 18. Valtuustosaliin oli saapunut myös kuntalaisia kuuntelemaan ehdokkaita.
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja Kaija Metsänranta kävi ennen kyselytuntia läpi kunnanjohtajan hakuprosessia.
Kunnanjohtajahakua jatkettiin keväällä kahdella viikolla. Tässä hyödynnettiin myös headhuntteria. Metsänrannan mukaan saatiin hyviä hakijoita. Ansiovertailussa soveltuvuustesteihin pääsivät Pilvi Österman ja Jari Rantala.
Ensin kysytään kysymyksiä molemmilta ja sen jälkeen kysymykset kohdistetaan jommallekummalle hakijalle.
Jenna Pääskynen (kesk.) kysyi mitkä asiat aiheuttavat stressiä tällä paikalla?
– On kahdenlaista stressiä, pieni stressi on hyvä, mutta huonoa stressiä on se jos sitä on liikaa, tuotantotaloudelliset syyt ja henkilöstövähnnykset toisivat tässä työssä stressiä varmasti, kiire tuo normaalia stressiä, Rantala vastaa.
Östermanin mukaan johtamistyöhön liittyy aina tietynlainen stressi.
– Irtisanomiset ovat olleet työelämässä stressaavia, nämä kuitenkin ovat tuoneet valmiuksia työelämään, itseäni stressaa muutoksen keskellä epäselvä suunta. Kun toimitaan yhdessä samaan suuntaan, niin tilanne on helpompi, paineen alla olen tottunut työskentelemään.
Raimo O Kinnari (vas.) kysyi ehdokkailta, miten edistää nuorten asiaa ja pitovoimaa.
– Vapaa-ajan palvelut ovat tosi keskeisiä, esimerkiksi harrastusmahdollisuudet. Nuoret odottavat työelämältä muuta kuin vanhemmat ihmiset, nuorille on luotava mahdollisuuksia Laihialla. Vapaa-aikaan ja sen palveluihin tulee panostaa. Nuorisovaltuustossakin on kunnanjohtajan hyvä olla läsnä, Österman vastaa.
Rantala sanoo, että on hyvä, että on monia väyliä kysyä nuorilta, sillä on tärkeää saada nuorilta tieto, että mitä he haluavat Laihialta.
– Kun ajelin täällä, niin näin nuoria istuskelemassa. Tämä toi mieleen sen, että oleskelupaikkoja tarvitaan lisää, kunnanjohtajana tulee myös tavata nuoria ja kuulla heidän ajatuksiaan.
Harry Back (kesk.) kysyi, miten Laihiaa saataisiin tunnetuksi ja miten tänne saataisiin lisää lapsiperheitä ja ihmisiä muuttamaan tänne?
– Laihialla on se etu, että Laihian tunnettuutta ei tarvitse tehdä tyhjästä. Vaasan läheisyys on mahdollisuus saada uusia asukkaita. Tulee kuitenkin tuoda esiin sitä, että täällä on hyvä asua ja että täällä on mahdollisuuksia, Rantala sanoo.
Hänen mukaansa markkinoinnissa tulee tuoda esiin asukkaiden tarinoita että täällä on hyvä asua ja elää.
Österman korostaa peruspalveluiden merkitystä ja niiden markkinointia.
– Arjen elämän sujuvuus on perusta sille miten valitsee asuinpaikkansa aina varhaiskasvatuksesta kouluun, peruspalveluiden markkinointi on todella keskeistä tässä. Kaikki on tehtävissä suunnitelmallisesti myös markkinoinnissa, kehyskuntien kasvua voidaan edistää markkinoinnilla, nuoria voi olla vaikeaa houkutella takaisin, se mikä ihmisen usein tuo takaisin on rakkaus.
Jussi K Niemistö (kesk.) kysyi, kumpi on parempi, matala veroprosentti vai matalat kustannukset?
– Oikein hyvä kysymys. En osaa vastata kumpaa kannattaisin, moni muuttaja valitsee asuinpaikkansa muun kuin veroprosentin takia. Sillä on vaikutusta, jos lähialueilla veroprosentin laskua aiheuttaa Laihialla epäsuhtaisan tilanteen. Kustannukset kasvavat. Ei voi törsätä rahaa liikaa, Österman sanoo.
Rantala sanoo kysymystä mielenkiintoiseksi ja erittäin vaikeaksi.
– Olisi hyvä jos voisi olla hyvin alhainen verotus, tulee kiinnittää huomiota miten saadaan veroprosentti pysymään aisoissa, mutta kuinka saadaan myös kustannukset pidettyä aisoissa, en näe että heti voitaisiin laskea veroa.
Tero Frondelius (ps.) kysyi kuinka pitkäaikainen kunnanjohtaja ehdokkaista saataisiin.
– Yleensä seitsemän vuoden kohdalla kunnanjohtaja tekee parhaan tuloksensa. Viiden vuoden kohdalla katsotaan, ollaanko tyytyväisiä ja jatketaanko. Seitsemän vuoden periodi on hyvä tarkastelujakso, Rantala vastasi.
– Suhtaudun virkaan niin, että se on pitkän tähtäimen asia, enkä siinä kohtaa mieti muita töitä jos minut tähän virkaan valitaan, Österman sanoo.
Sauli Tuomela (kok.) kysyi, minkälaisena näette tämän kokoisen kunnan roolin kuntakentällä.
– Jokaisen kunnan tulee rakentaa hyvät yhteistyösuhteet hyvinvointialueeseen. Palveluiden edunvalvominen on kuntien tehtävä, Österman vastasi.
– Työllisyysalueet luovat palveluita, joita laihialaiset tarvitsevat. Kunnan edunvalvonta hyvinvointialueelle ja työllisyysalueelle on keskeistä, hän jatkoi.
Rantalan mielestä on tärkeää, että kuntalaiset voivat hyvin ja tuotetaan tarvittavat palvelut ja infran.
– Siksi on tärkeää että kuntatalous on kunnossa. Työllisyyspuolella on tärkeää että pitkäaikaistyöttömyys pitää saada yhteistyöllä ja vaikuttamisella taitettua. Tämä onnistuu yhteistyöllä.
– Päiväkodista alakoulun kautta tulee tukea ihmisiä, että täällä on hyvä asua ja elää, Rantala sanoi.
Teemu Knuutti (kesk.) kysyi ruotsiksi kysymyksen, joka liittyi ruotsin kielen osaamiseen.
Rantala vastasi että osaa käyttää ruotsia, mutta se taito on ruosteessa. Hän sanoo opettelevansa sitä lisää vielä. Hänen mukaansa on tärkeää osata puhua ruotsia muiden kuntien edustajien kanssa.
Österman vastaa sujuvalla ruotsilla pitävänsä kysymyksestä. Hän kertoo taustastaan kaksikielisessä kunnassa. Hän viihtyy myös ruotsinkielisessä ympäristössä.
Raimo O Kinnari (vas.) kysyi ehdokkaiden tulevaisuuden suunnitelmista ja osaamisen kehittämisestä.
Österman viimeistelee valtiotieteiden maisterin tutkintoa, uutta tutkintoa ei ole tulossa.
– Olen pragmaatikko, olen sitoutunut siihen että tulevaisuudessa tieni veisi tänne Laihialle.
Rantala korosti, että haluaa hoitaa työnsä niin hyvin, että kuntalaiset haluavat hänestä kuvan kunnantalon seinälle.
Rantalan mukaan avoimuus ja yhteen hiileen puhaltaminen on todella tärkeää, yhteistyö on keskeistä ja sellaiset kunnat menestyvät joissa se toimii.
Östermanin mielestä kunnanjohtaja on oman orkesterinsa kapellimestari.
– Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa on keskeistä ja luottamus. Asukasosallisuuteen haluan panostaa ja kuulla mitä laihialaiset haluavat.
Lea Ranne (kesk.) kysyi, minkälaisia ehdokkaat ovat esimiehinä.
Östermanin mukaan kunnanjohtajaan pitää voida luottaa. Hänet omat kehittämiskohteensa liittyvät toimintaympäristön laajuuteen.
– Siinä on moneksi vuodeksi haltuunottamista. Uskon, että siinä ei tule koskaan valmiiksi.
– Kiire on paljon läsnä johtajan työssä.
Rantalan mukaan henkilöstöjohtaja ei tule koskaan valmiiksi. Yhtenä haasteena on se, että henkilöstössä on nuoria ja vanhempia ihmisiä. Hänelle on tärkeää pitää huoli alaisistaan.
Jukka Harju (sd.) kysyi, miten aiotte hoitaa kunnanjohtajan hallinnollisia tehtäviä.
Österman vastasi, että yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on jatkuvaa.
– Nykyisellään elinkeinoelämää tavataan liian vähän. Ajankäyttö on tärkeää priorisoida ja oman itsensä johtaminen on tärkeää.
– Näen että kunnanjohtaja on tärkeää olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa yrittäjien kanssa.
Rantala vastasi näin:
– Laihialla on pienet resurssit, mutta olen ollut pienemmissäkin kunnissa joissa on vielä pienemmät resurssit. Aloittaisin paikallisten yrittäjien kanssa tiiviin yhteydenpidon. Hallinnollisissa asioissa ei pidä yrittää tehdä itse kaikkea. Tulee delegoida tehtävät hyvin ja tehdä tehokkaasti.
Valtuutettu Erkki Aro (kok.) totesi, että Laihian naapurissa on paljon yrityksiä tulossa.
– Miten hoitaisitte kontaktoinnit nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin yrityksiin?
Rantala vastasi, että Laihialla on erinomaiset mahdollisuudet saada asukkaita.
– Tulee panostaa markkinointiin ja kuulla asukkaiden mielipiteitä, että joku kertoo miksi Laihialla on hyvä asua.
Hän painotti, että Giga Vaasasta tulee hyötyä myös Laihialle.
– Yhteistyö Giga Vaasan kanssa tulee aloittaa kunnanjohtajana heti.
– Tulee katsoa yhdessä paikallisten yrityksien kanssa että mitä voitaisiin kehittää ja tehdä paremmin, Rantala sanoo.
Östermanin mielestä asuminen on tärkeä kehittämiskohde.
– Tämä vaatii hyvän infrastruktuurin, että Laihialla on hyvä työskennellä ja asua. Vaasan seudun kehittämisen kannalta on keskeistä olla kehittämistyössä mukana.
Ennen kyselytuntia kunnanjohtajaehdokas Pilvi Österman sanoi lähtevänsä iltaan rauhallisin mielin.
– Tiukkoja kysymyksiä varmaan tulee. Hirveästi en ole ehtinyt jännittämään kun on ollut sen verran työntäyteistä viime viikot.
– Iltaan lähden rauhallisin mielin. Tiukkoja kysymyksiä varmaan tulee, kommentoi myös kunnanjohtajaehdokas Jari Rantala.
Valtuuston puheenjohtaja Antti Tuomela (kok.) sanoo, että jännittävä ilta tulossa. Äänestystulos voi olla tiukka.
Kahden ehdokkaan tasainen vahvuus korostuu valtuutettujen kommenteissa.
– Jännittävä ja tiukka äänestys varmaan tulee. Meillä on kaksi tasaisen vahvaa ehdokasta. Haastatteluryhmässä olimme hyvin yksimielisiä näistä kahdesta ehdokkaasta, että ketkä otetaan loppuhaastatteluun, toteaa SDP:n Jukka Harju.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Tero Frondelius kommentoi, että kisassa on kaksi tasavahvaa ehdokasta. Frondelius uskoo, että kokous etenee aikataulussa.
Kyselytunnin jälkeen poliittisilla ryhmillä on vielä neuvottelukokoukset.
– Mielenkiintoisilla ja osittain jännittävilläkin tunnelmilla lähdetään kokoukseen. Meillä on kaksi tasaisen vahvaa ehdokasta, sanoo Erkki Aro (kok.).
Toimittajamme ei päässyt heti 16.30 sisään, sillä kunnantalon ovi oli lukossa. Hän pääsi kunnantalolle kello 16.55. Kello 17.20 paikalle alkoi saapua ensimmäisiä valtuutettuja.
Kyrönmaa-lehti kysyi viime viikolla kunnanvaltuuston jäseniltä, ketä he aikovat äänestää kunnanjohtajaksi tänään maanantaina.
Lehti tavoitti perjantaihin kello 11 mennessä 27 valtuutetusta kaikki paitsi kolme.
Valtuutetut olivat salamyhkäisiä maanantain tärkeästä päätöksestä, sillä vain kolme tavoitetusta valtuutetusta tai varavaltuutetusta kertoi kantansa.
Jukka Harju (sd.), Raimo O Kinnari (vas.) ja Teemu Knuutti (kesk.) paljastivat, ketä he äänestävät tänään. Kaikki sanoivat antavansa äänensä Pilvi Östermanille.
Kunnanhallitus päätti viime viikolla, ettei se lähde neuvomaan valtuutettuja, kuka valitaan kunnanjohtajaksi. Kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajana olleen Sauli Tuomelan (kok.) mukaan kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto suorittaa tänään maanantaina kunnanjohtajavaalin. Eniten ääniä saanut valitaan Laihian kunnanjohtajaksi.
Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Niemi on lukijoiden ylivoimainen suosikki Laihian uudeksi kunnanjohtajaksi. Tämä ilmenee Kyrönmaa-lehden tekemästä nettikyselystä.
Kyselyyn tuli 46 vastausta, joista peräti 33:ssa kannatettiin Niemen valintaa.
Toiseksi eniten kannatusta sai Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman Espoosta. Hän sai kuusi ääntä.
Yhden äänen kannatuksen saivat suomalainen konkaripoliitikko Paavo Väyrynen, Pomarkun entinen kunnanjohtaja Jari Rantala, Vaasan kaupungin hankintapäällikkö Laura Susanna Himanen Laihian Haapalasta ja pitkän poliittisen uran Laihialla tehnyt Sauli Tuomela.
Yksi vastaajista toivoi Laihian kunnanjohtajaksi halvinta ja yksi Kanadaa.
Jatketun haun jälkeen hakijoita Laihian kunnanjohtajan virkaan oli kaikkiaan 20. Tuomelan mukaan hakijoista vaalikelpoisia ovat kaikki laihialaista putkiasentaja Marko Hankaa ja vantaalaista tradenomi Jesse Holmströmiä lukuun ottamatta.
Vaalikelpoisia kunnanvaltuuston kokouksessa on siis peräti kahdeksantoista: tutkija Aleksi Ahtola Helsingistä, projektipäällikkö Kaija Antrela Kontiolahdelta, production planner, technical Juha Hakala Kurikasta, projektinjohtaja Nina Kivi Hämeenlinnasta, kehityspäällikkö Marko Lahti Sulvasta, aluepäällikkö Janne-Petteri Lehtinen Seinäjoelta, IT-projektipäällikkö Ulla-Liisa Elina Nyqvist Jyväskylästä, varatoimitusjohtaja Ilkka Raatikainen Vaasasta, toiminnanjohtaja Jari Rantala Kirkkonummelta, muutosarkkitehti Marja Rantanen Somerolta, toimitusjohtaja Tommi Sundström Kouvolasta, rehtori Päivi Tuomi Juvalta, Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Isonkyrön Asuntovuokrauksen toimitusjohtaja Minna Niemi, terveystieteiden maisteri ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten palvelualuejohtaja Johanna Heino Kokkolasta, Master of Science with a major in Business Administration ja Vaasan kaupungin hankintapäällikkö Laura Susanna Himanen Laihian Haapalasta, kauppatieteiden maisteri ja Uudenkaarlepyyn kaupungin talousjohtaja Esa Högnäsbacka, liikuntatieteiden maisterin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut Ilomantsin kunnan liikuntasihteeri Joni Putkinen Rantasalmelta ja terveystieteiden maisteri ja valtiotieteiden maisteri ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman Espoosta.
Hakijoista soveltuvuustestissä olivat Jari Rantala ja Pilvi Österman, ja vain heidät on kutsuttu vaalikelpoisista kunnanvaltuuston kokoukseen. Heidät haastatteluryhmä on nostanut muiden edelle. Kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus haastatella heitä ennen varsinaisen kokouksen alkua.
Laihian kunnanjohtajan virka tuli tavoiteltavaksi, kun nykyinen kunnanjohtaja Juha Rikala irtisanoutui siten, että hänen viimeinen päivänsä virassa on 16. lokakuuta. Rikala on toiminut tehtävässään vuodesta 2011 lähtien.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
Toimituspäälliköltä: Laihia sai kunnanjohtajan, joka lupaa repäistä kunnolla
Laihian valtuutetut salamyhkäisiä maanantain tärkeästä päätöksestä – "Ei tällaista voi kysyä"
Kunnanhallitukselta odotettu päätös Laihian kunnanjohtajan valinnasta
Kyrönmaa-lehti kysyi – näin kunnanjohtajaehdokas Pilvi Österman lupaa johtaa Laihiaa
Laihia toivoo kunnanjohtajaksi useita hakijoita eri taustoista.
Neljätoista haluaa johtamaan kuntaa – Lue nimet ja heidän tittelinsä
Kuusi uutta nimeä ilmestyi Laihian kunnanjohtajapeliin
Kaksi hakijaa lähtee soveltuvuustestiin – "He erottuivat selkeästi edukseen"
Pääkirjoitus: Kuntalaisten pitäisi saada valita kunnanjohtaja
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Riku Hirsimäki
Juhani Laakso
Jarno Ranta
Laihian kunta on juuri saanut uuden kunnanjohtajan, kun kunnanvaltuusto valitsi Jari Rantalan tehtävään. Hän sai 17 ääntä ja Pilvi Österman 10.
– Odotan innolla tätä uutta tehtävää, mielelläni olisin jo Suomi Areenassa Laihian tulevana kunnanjohtajana näkyvillä, Rantala sanoo.
– Kiitos vielä Pilvi Östermanille panoksestasi kunnanjohtajahakuun ja kaikkea hyvää, sanoo valtuuston puheenjohtaja Antti Tuomela (kok.).
Kyrönmaa-lehden toimitus seurasi jännittävän illan tapahtumia tällä sivulla. Toimittajamme oli paikalla ja illan tapahtumia seurattiin myös toimituksessa.
Antti Tuomela avasi valtuuston varsinaisen kokouksen 19.30 jälkeen. Heti oli selvää, että kunnanjohtajasta äänestetään. Vaali suoritettiin suljetulla lippuäänestyksellä.
Tuomela luki kaikkien vaalikelpoisten ehdokkaiden nimet aakkosjärjestyksessä.
– Lappuun kirjoitetaan etunimi ja sukunimi. Vaalitoimitus alkaa, olkaa hyvät.
Valtuutetut kävivät aakkosjärjestyksessä laittamassa äänestyslappunsa uurnaan.
Kokous oli tauolla äänten laskennan ajan.
Ennen valtuuston kokousta valtuutetut kokoontuivat ryhmäkokouksiin.
– Meillä on hyvät ehdokkaat ja kyselytunti oli oikein onnistunut, Raimo O Kinnari (vas.) sanoi.
– Oli kiva että kaikki valtuutetut saivat nähdä ehdokkaat, tilaisuus oli onnistunut, katsotaan kuinka käy. Meillä on kaksi hyvää ehdokasta, Marja Vettenranta (kesk.) sanoo.
Kokousta edelsi kyselytunti, jonka Antti Tuomela avasi tasan kello 18. Valtuustosaliin oli saapunut myös kuntalaisia kuuntelemaan ehdokkaita.
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja Kaija Metsänranta kävi ennen kyselytuntia läpi kunnanjohtajan hakuprosessia.
Kunnanjohtajahakua jatkettiin keväällä kahdella viikolla. Tässä hyödynnettiin myös headhuntteria. Metsänrannan mukaan saatiin hyviä hakijoita. Ansiovertailussa soveltuvuustesteihin pääsivät Pilvi Österman ja Jari Rantala.
Ensin kysytään kysymyksiä molemmilta ja sen jälkeen kysymykset kohdistetaan jommallekummalle hakijalle.
Jenna Pääskynen (kesk.) kysyi mitkä asiat aiheuttavat stressiä tällä paikalla?
– On kahdenlaista stressiä, pieni stressi on hyvä, mutta huonoa stressiä on se jos sitä on liikaa, tuotantotaloudelliset syyt ja henkilöstövähnnykset toisivat tässä työssä stressiä varmasti, kiire tuo normaalia stressiä, Rantala vastaa.
Östermanin mukaan johtamistyöhön liittyy aina tietynlainen stressi.
– Irtisanomiset ovat olleet työelämässä stressaavia, nämä kuitenkin ovat tuoneet valmiuksia työelämään, itseäni stressaa muutoksen keskellä epäselvä suunta. Kun toimitaan yhdessä samaan suuntaan, niin tilanne on helpompi, paineen alla olen tottunut työskentelemään.
Raimo O Kinnari (vas.) kysyi ehdokkailta, miten edistää nuorten asiaa ja pitovoimaa.
– Vapaa-ajan palvelut ovat tosi keskeisiä, esimerkiksi harrastusmahdollisuudet. Nuoret odottavat työelämältä muuta kuin vanhemmat ihmiset, nuorille on luotava mahdollisuuksia Laihialla. Vapaa-aikaan ja sen palveluihin tulee panostaa. Nuorisovaltuustossakin on kunnanjohtajan hyvä olla läsnä, Österman vastaa.
Rantala sanoo, että on hyvä, että on monia väyliä kysyä nuorilta, sillä on tärkeää saada nuorilta tieto, että mitä he haluavat Laihialta.
– Kun ajelin täällä, niin näin nuoria istuskelemassa. Tämä toi mieleen sen, että oleskelupaikkoja tarvitaan lisää, kunnanjohtajana tulee myös tavata nuoria ja kuulla heidän ajatuksiaan.
Harry Back (kesk.) kysyi, miten Laihiaa saataisiin tunnetuksi ja miten tänne saataisiin lisää lapsiperheitä ja ihmisiä muuttamaan tänne?
– Laihialla on se etu, että Laihian tunnettuutta ei tarvitse tehdä tyhjästä. Vaasan läheisyys on mahdollisuus saada uusia asukkaita. Tulee kuitenkin tuoda esiin sitä, että täällä on hyvä asua ja että täällä on mahdollisuuksia, Rantala sanoo.
Hänen mukaansa markkinoinnissa tulee tuoda esiin asukkaiden tarinoita että täällä on hyvä asua ja elää.
Österman korostaa peruspalveluiden merkitystä ja niiden markkinointia.
– Arjen elämän sujuvuus on perusta sille miten valitsee asuinpaikkansa aina varhaiskasvatuksesta kouluun, peruspalveluiden markkinointi on todella keskeistä tässä. Kaikki on tehtävissä suunnitelmallisesti myös markkinoinnissa, kehyskuntien kasvua voidaan edistää markkinoinnilla, nuoria voi olla vaikeaa houkutella takaisin, se mikä ihmisen usein tuo takaisin on rakkaus.
Jussi K Niemistö (kesk.) kysyi, kumpi on parempi, matala veroprosentti vai matalat kustannukset?
– Oikein hyvä kysymys. En osaa vastata kumpaa kannattaisin, moni muuttaja valitsee asuinpaikkansa muun kuin veroprosentin takia. Sillä on vaikutusta, jos lähialueilla veroprosentin laskua aiheuttaa Laihialla epäsuhtaisan tilanteen. Kustannukset kasvavat. Ei voi törsätä rahaa liikaa, Österman sanoo.
Rantala sanoo kysymystä mielenkiintoiseksi ja erittäin vaikeaksi.
– Olisi hyvä jos voisi olla hyvin alhainen verotus, tulee kiinnittää huomiota miten saadaan veroprosentti pysymään aisoissa, mutta kuinka saadaan myös kustannukset pidettyä aisoissa, en näe että heti voitaisiin laskea veroa.
Tero Frondelius (ps.) kysyi kuinka pitkäaikainen kunnanjohtaja ehdokkaista saataisiin.
– Yleensä seitsemän vuoden kohdalla kunnanjohtaja tekee parhaan tuloksensa. Viiden vuoden kohdalla katsotaan, ollaanko tyytyväisiä ja jatketaanko. Seitsemän vuoden periodi on hyvä tarkastelujakso, Rantala vastasi.
– Suhtaudun virkaan niin, että se on pitkän tähtäimen asia, enkä siinä kohtaa mieti muita töitä jos minut tähän virkaan valitaan, Österman sanoo.
Sauli Tuomela (kok.) kysyi, minkälaisena näette tämän kokoisen kunnan roolin kuntakentällä.
– Jokaisen kunnan tulee rakentaa hyvät yhteistyösuhteet hyvinvointialueeseen. Palveluiden edunvalvominen on kuntien tehtävä, Österman vastasi.
– Työllisyysalueet luovat palveluita, joita laihialaiset tarvitsevat. Kunnan edunvalvonta hyvinvointialueelle ja työllisyysalueelle on keskeistä, hän jatkoi.
Rantalan mielestä on tärkeää, että kuntalaiset voivat hyvin ja tuotetaan tarvittavat palvelut ja infran.
– Siksi on tärkeää että kuntatalous on kunnossa. Työllisyyspuolella on tärkeää että pitkäaikaistyöttömyys pitää saada yhteistyöllä ja vaikuttamisella taitettua. Tämä onnistuu yhteistyöllä.
– Päiväkodista alakoulun kautta tulee tukea ihmisiä, että täällä on hyvä asua ja elää, Rantala sanoi.
Teemu Knuutti (kesk.) kysyi ruotsiksi kysymyksen, joka liittyi ruotsin kielen osaamiseen.
Rantala vastasi että osaa käyttää ruotsia, mutta se taito on ruosteessa. Hän sanoo opettelevansa sitä lisää vielä. Hänen mukaansa on tärkeää osata puhua ruotsia muiden kuntien edustajien kanssa.
Österman vastaa sujuvalla ruotsilla pitävänsä kysymyksestä. Hän kertoo taustastaan kaksikielisessä kunnassa. Hän viihtyy myös ruotsinkielisessä ympäristössä.
Raimo O Kinnari (vas.) kysyi ehdokkaiden tulevaisuuden suunnitelmista ja osaamisen kehittämisestä.
Österman viimeistelee valtiotieteiden maisterin tutkintoa, uutta tutkintoa ei ole tulossa.
– Olen pragmaatikko, olen sitoutunut siihen että tulevaisuudessa tieni veisi tänne Laihialle.
Rantala korosti, että haluaa hoitaa työnsä niin hyvin, että kuntalaiset haluavat hänestä kuvan kunnantalon seinälle.
Rantalan mukaan avoimuus ja yhteen hiileen puhaltaminen on todella tärkeää, yhteistyö on keskeistä ja sellaiset kunnat menestyvät joissa se toimii.
Östermanin mielestä kunnanjohtaja on oman orkesterinsa kapellimestari.
– Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa on keskeistä ja luottamus. Asukasosallisuuteen haluan panostaa ja kuulla mitä laihialaiset haluavat.
Lea Ranne (kesk.) kysyi, minkälaisia ehdokkaat ovat esimiehinä.
Östermanin mukaan kunnanjohtajaan pitää voida luottaa. Hänet omat kehittämiskohteensa liittyvät toimintaympäristön laajuuteen.
– Siinä on moneksi vuodeksi haltuunottamista. Uskon, että siinä ei tule koskaan valmiiksi.
– Kiire on paljon läsnä johtajan työssä.
Rantalan mukaan henkilöstöjohtaja ei tule koskaan valmiiksi. Yhtenä haasteena on se, että henkilöstössä on nuoria ja vanhempia ihmisiä. Hänelle on tärkeää pitää huoli alaisistaan.
Jukka Harju (sd.) kysyi, miten aiotte hoitaa kunnanjohtajan hallinnollisia tehtäviä.
Österman vastasi, että yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on jatkuvaa.
– Nykyisellään elinkeinoelämää tavataan liian vähän. Ajankäyttö on tärkeää priorisoida ja oman itsensä johtaminen on tärkeää.
– Näen että kunnanjohtaja on tärkeää olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa yrittäjien kanssa.
Rantala vastasi näin:
– Laihialla on pienet resurssit, mutta olen ollut pienemmissäkin kunnissa joissa on vielä pienemmät resurssit. Aloittaisin paikallisten yrittäjien kanssa tiiviin yhteydenpidon. Hallinnollisissa asioissa ei pidä yrittää tehdä itse kaikkea. Tulee delegoida tehtävät hyvin ja tehdä tehokkaasti.
Valtuutettu Erkki Aro (kok.) totesi, että Laihian naapurissa on paljon yrityksiä tulossa.
– Miten hoitaisitte kontaktoinnit nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin yrityksiin?
Rantala vastasi, että Laihialla on erinomaiset mahdollisuudet saada asukkaita.
– Tulee panostaa markkinointiin ja kuulla asukkaiden mielipiteitä, että joku kertoo miksi Laihialla on hyvä asua.
Hän painotti, että Giga Vaasasta tulee hyötyä myös Laihialle.
– Yhteistyö Giga Vaasan kanssa tulee aloittaa kunnanjohtajana heti.
– Tulee katsoa yhdessä paikallisten yrityksien kanssa että mitä voitaisiin kehittää ja tehdä paremmin, Rantala sanoo.
Östermanin mielestä asuminen on tärkeä kehittämiskohde.
– Tämä vaatii hyvän infrastruktuurin, että Laihialla on hyvä työskennellä ja asua. Vaasan seudun kehittämisen kannalta on keskeistä olla kehittämistyössä mukana.
Ennen kyselytuntia kunnanjohtajaehdokas Pilvi Österman sanoi lähtevänsä iltaan rauhallisin mielin.
– Tiukkoja kysymyksiä varmaan tulee. Hirveästi en ole ehtinyt jännittämään kun on ollut sen verran työntäyteistä viime viikot.
– Iltaan lähden rauhallisin mielin. Tiukkoja kysymyksiä varmaan tulee, kommentoi myös kunnanjohtajaehdokas Jari Rantala.
Valtuuston puheenjohtaja Antti Tuomela (kok.) sanoo, että jännittävä ilta tulossa. Äänestystulos voi olla tiukka.
Kahden ehdokkaan tasainen vahvuus korostuu valtuutettujen kommenteissa.
– Jännittävä ja tiukka äänestys varmaan tulee. Meillä on kaksi tasaisen vahvaa ehdokasta. Haastatteluryhmässä olimme hyvin yksimielisiä näistä kahdesta ehdokkaasta, että ketkä otetaan loppuhaastatteluun, toteaa SDP:n Jukka Harju.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Tero Frondelius kommentoi, että kisassa on kaksi tasavahvaa ehdokasta. Frondelius uskoo, että kokous etenee aikataulussa.
Kyselytunnin jälkeen poliittisilla ryhmillä on vielä neuvottelukokoukset.
– Mielenkiintoisilla ja osittain jännittävilläkin tunnelmilla lähdetään kokoukseen. Meillä on kaksi tasaisen vahvaa ehdokasta, sanoo Erkki Aro (kok.).
Toimittajamme ei päässyt heti 16.30 sisään, sillä kunnantalon ovi oli lukossa. Hän pääsi kunnantalolle kello 16.55. Kello 17.20 paikalle alkoi saapua ensimmäisiä valtuutettuja.
Kyrönmaa-lehti kysyi viime viikolla kunnanvaltuuston jäseniltä, ketä he aikovat äänestää kunnanjohtajaksi tänään maanantaina.
Lehti tavoitti perjantaihin kello 11 mennessä 27 valtuutetusta kaikki paitsi kolme.
Valtuutetut olivat salamyhkäisiä maanantain tärkeästä päätöksestä, sillä vain kolme tavoitetusta valtuutetusta tai varavaltuutetusta kertoi kantansa.
Jukka Harju (sd.), Raimo O Kinnari (vas.) ja Teemu Knuutti (kesk.) paljastivat, ketä he äänestävät tänään. Kaikki sanoivat antavansa äänensä Pilvi Östermanille.
Kunnanhallitus päätti viime viikolla, ettei se lähde neuvomaan valtuutettuja, kuka valitaan kunnanjohtajaksi. Kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajana olleen Sauli Tuomelan (kok.) mukaan kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto suorittaa tänään maanantaina kunnanjohtajavaalin. Eniten ääniä saanut valitaan Laihian kunnanjohtajaksi.
Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Niemi on lukijoiden ylivoimainen suosikki Laihian uudeksi kunnanjohtajaksi. Tämä ilmenee Kyrönmaa-lehden tekemästä nettikyselystä.
Kyselyyn tuli 46 vastausta, joista peräti 33:ssa kannatettiin Niemen valintaa.
Toiseksi eniten kannatusta sai Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman Espoosta. Hän sai kuusi ääntä.
Yhden äänen kannatuksen saivat suomalainen konkaripoliitikko Paavo Väyrynen, Pomarkun entinen kunnanjohtaja Jari Rantala, Vaasan kaupungin hankintapäällikkö Laura Susanna Himanen Laihian Haapalasta ja pitkän poliittisen uran Laihialla tehnyt Sauli Tuomela.
Yksi vastaajista toivoi Laihian kunnanjohtajaksi halvinta ja yksi Kanadaa.
Jatketun haun jälkeen hakijoita Laihian kunnanjohtajan virkaan oli kaikkiaan 20. Tuomelan mukaan hakijoista vaalikelpoisia ovat kaikki laihialaista putkiasentaja Marko Hankaa ja vantaalaista tradenomi Jesse Holmströmiä lukuun ottamatta.
Vaalikelpoisia kunnanvaltuuston kokouksessa on siis peräti kahdeksantoista: tutkija Aleksi Ahtola Helsingistä, projektipäällikkö Kaija Antrela Kontiolahdelta, production planner, technical Juha Hakala Kurikasta, projektinjohtaja Nina Kivi Hämeenlinnasta, kehityspäällikkö Marko Lahti Sulvasta, aluepäällikkö Janne-Petteri Lehtinen Seinäjoelta, IT-projektipäällikkö Ulla-Liisa Elina Nyqvist Jyväskylästä, varatoimitusjohtaja Ilkka Raatikainen Vaasasta, toiminnanjohtaja Jari Rantala Kirkkonummelta, muutosarkkitehti Marja Rantanen Somerolta, toimitusjohtaja Tommi Sundström Kouvolasta, rehtori Päivi Tuomi Juvalta, Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Isonkyrön Asuntovuokrauksen toimitusjohtaja Minna Niemi, terveystieteiden maisteri ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten palvelualuejohtaja Johanna Heino Kokkolasta, Master of Science with a major in Business Administration ja Vaasan kaupungin hankintapäällikkö Laura Susanna Himanen Laihian Haapalasta, kauppatieteiden maisteri ja Uudenkaarlepyyn kaupungin talousjohtaja Esa Högnäsbacka, liikuntatieteiden maisterin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut Ilomantsin kunnan liikuntasihteeri Joni Putkinen Rantasalmelta ja terveystieteiden maisteri ja valtiotieteiden maisteri ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman Espoosta.
Hakijoista soveltuvuustestissä olivat Jari Rantala ja Pilvi Österman, ja vain heidät on kutsuttu vaalikelpoisista kunnanvaltuuston kokoukseen. Heidät haastatteluryhmä on nostanut muiden edelle. Kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus haastatella heitä ennen varsinaisen kokouksen alkua.
Laihian kunnanjohtajan virka tuli tavoiteltavaksi, kun nykyinen kunnanjohtaja Juha Rikala irtisanoutui siten, että hänen viimeinen päivänsä virassa on 16. lokakuuta. Rikala on toiminut tehtävässään vuodesta 2011 lähtien.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
Toimituspäälliköltä: Laihia sai kunnanjohtajan, joka lupaa repäistä kunnolla
Laihian valtuutetut salamyhkäisiä maanantain tärkeästä päätöksestä – "Ei tällaista voi kysyä"
Kunnanhallitukselta odotettu päätös Laihian kunnanjohtajan valinnasta
Kyrönmaa-lehti kysyi – näin kunnanjohtajaehdokas Pilvi Österman lupaa johtaa Laihiaa
Laihia toivoo kunnanjohtajaksi useita hakijoita eri taustoista.
Neljätoista haluaa johtamaan kuntaa – Lue nimet ja heidän tittelinsä
Kuusi uutta nimeä ilmestyi Laihian kunnanjohtajapeliin
Kaksi hakijaa lähtee soveltuvuustestiin – "He erottuivat selkeästi edukseen"
Pääkirjoitus: Kuntalaisten pitäisi saada valita kunnanjohtaja
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide