Asiantuntija varoittaa: näin helposti nuori saa huumeita kotiovelle!

Jarno Ranta

Nuorten päihteidenkäyttö puhuttaa vanhempia, opettajia ja viranomaisia. Päihde- ja sotepalveluiden kehittäjä ja lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun erityisasiantuntija Tuula Sillanpään mukaan juuri siksi siitä pitäisi puhua enemmän ja ennen kaikkea aikaisemmin.

– Kun huoli herää kenelle tahansa nuoren ympärillä olevalle aikuiselle, se on aika ottaa puheeksi, Sillanpää painottaa Kyrönmaa-lehden haastattelussa.

Hänen mukaansa päihteidenkäytöstä puhuminen on monelle aikuiselle vaikeaa. Se herättää tunteita, pelkoa, vihaa, häpeää ja puolustusreaktioita. Moni reagoi tuttuun tapaan: “ei minun aikanani ollut tällaista”.

On tärkeää tulla tietoiseksi omista asenteistaan. Jos keskusteluun lähtee kiihkeästi tai syyllistäen, se ei auta nuorta, jolla on pulmia päihteiden kanssa. Sen sijaan tarvitaan neutraali ja kunnioittava asenne sekä aitoa kiinnostusta siitä, miten nuori voi ja miksi hän käyttää päihteitä.

Sillanpään mielestä nuorille pitää puhua päihteistä tietoon perustuen, ei kauhutarinoilla.

– On tärkeää keskustella esimerkiksi kannabiksen vaikutuksista ja haitoista faktojen pohjalta.

Pelottelupuhe ei toimi, se etäännyttää nuoret. Rehellinen, tietoperusteinen keskustelu taas rakentaa luottamusta.

Aikuisella pitäisi siis olla rohkeutta ottaa asia puheeksi ajoissa.

– Ei tarvitse odottaa kriisiä. Kun huoli herää, silloin on oikea aika.

Se on välittämistä, ei tuomitsemista.

Sillanpää tietää, että vanhempien ensimmäinen reaktio on usein raivo tai paniikki. Se on inhimillistä. Mutta jos halutaan saada aikaan aito keskustelu, tilanteen on oltava turvallinen sekä vanhemmalle että nuorelle.

– Kun haluaa puhua nuoren kanssa, pitäisi luoda asenteista vapaa tila, missä voi turvallisesti puhua ilman pelkoa tuomitsemisesta tai nolatuksi tulemisesta.

Sillanpää korostaa, ettei pelkkä päihteiden kieltäminen tai rajoitusten lisääminen ratkaise ongelmaa.

– Suomessa ei ole ollut kunnollisia alaikäisille suunnattuja päihdepalveluita. Kun hoitomalleja ei ole, on helposti menty rajoittamisen ja kurinpidon linjalle.

Yritykset puuttua päihteiden käyttöön ovat usein tapahtuneet lastensuojelun keinoin. Nuori on esimerkiksi voitu sijoittaa sijaishuoltoyksikköön, jossa voidaan käyttää erilaisia rajoitustoimenpiteitä. Näihin voi kuulua esimerkiksi puhelimen haltuunotto, yhteydenpidon rajoittaminen tai liikkumisen estäminen.

Tavoitteena on ollut suojata nuorta päihteiltä. Tällainen toiminta on sinänsä oikeansuuntaista, mutta usein siitä on puuttunut varsinainen hoito tai kiinnostus ymmärtää, miksi nuori turvautuu päihteisiin. Käytetyt menetelmät ovat olleet melko yksipuolisia eli samankaltaisia kuin ne, joihin vanhemmatkin helposti turvautuvat. He haluavat suojella lastaan päihteiden käytöltä ottamalla rahat pois tai kieltämällä nuorta liikkumasta ja tapaamasta kavereita.

Sitä on varmasti tehty hyvää tarkoittaen, mutta samalla on unohdettu kysyä: miksi nuori käyttää päihteitä? Tämä on myös Sillanpään pointti, ja hän perää tässä asiassa avointa vuorovaikutusta nuorten ja vanhempien välillä.

– Ei vain pitäisi yrittää estää päihteiden käyttöä.

Nykyään päihteitä ei tarvitse etsiä kaduilta, sillä ne löytyvät taskusta. Kännykkä on tämän päivän huumemarkkina.

Sillanpää sanoo, että huumeita on kaikkialla alaikäisten lasten saatavilla, ja he löytävät siihen rahoituksen ja keinot ja muut, jos he niitä haluavat käyttää.

– Sovelluksista voi tilata huumeita kotiovelle, ja siellä on myös rahoituskanavia. Ei tarvitse tuntea ketään, vaan kaiken voi hoitaa verkossa, Sillanpää kertoo.

Siksi hän kehottaa vanhempia seuraamaan tarkemmin lastensa netinkäyttöä ja keskustelemaan avoimesti siitä, mitä verkossa tapahtuu.

On hyvä tietää, millaisia sovelluksia lapsi käyttää ja millaisissa yhteisöissä hän liikkuu.

Sillanpää pitää esimerkiksi Laihialla käyttöön otettuja kotiintuloaikoja hyvänä ideana. Ne lisäävät vanhempien kiinnostusta ja yhteistä aikaa lasten kanssa. Mutta kännykkäkulttuuri tuo uuden haasteen.

– Nykyään lapsella ei tarvitse olla edes haitallisia kavereita käyttääkseen päihteitä. Myös yksin aikaa viettävä nuori voi ostaa huumeita verkosta.

Miksi nuori käyttää päihteitä?

Syyt ovat moninaiset. Taustalla voi olla psyykkisiä haasteita, koulukiusaamista, uteliaisuutta, vapauden kaipuuta tai halua kuulua joukkoon.

Se voi olla myös hätähuuto eli nuoren tapa sanoa: auttakaa minua. Jotain merkitystä päihteillä on aina.

– Siksi on tärkeää kuulla, mihin juuri tämä nuori niitä käyttää, Sillanpää sanoo.

Huolestuttavaa on, että päihteiden käyttö on levinnyt yhä nuorempiin ikäluokkiin.

– Näen tapauksia, joissa 9–11-vuotiaat lapset käyttävät huumeita. Vape-laitteet ovat tehneet päihteistä ”harmittoman” oloisia, ja lapset ihastuvat niiden väreihin ja tuoksuihin.

Sillanpää toivoo, että Suomeen saataisiin nuorille suunnattuja matalan kynnyksen hoitopalveluita, jotka toimivat “yhden luukun” periaatteella.

On ongelma, että nuoria pompotellaan palvelusta toiseen.

– Terveydenhoitaja voi lähettää psykiatrialle ja psykiatria päihdepalveluihin. Paljon tapahtuu siis sitä, että nuoria pompotellaan palvelusta toiseen ja oikein kukaan ei koe, että tämä on mun tontille kuuluva asia.

Moni nuori haluaisi apua, mutta ei jaksa käydä väärillä luukuilla kerta toisensa jälkeen. Lopulta nuori väsyy pompotteluun ja jää pois.

– Ei tarvitse kovin montaa kertaa nuorta kieputtaa eri palveluissa, kun hän jää niistä pois todeten, ettei häntä voida auttaa.

Ratkaisuna olisi lisätä ammattilaisten osaamista kaikilla tasoilla, jotta päihteistä osattaisiin puhua heti ensimmäisellä kohtaamisella.

Kun oma lapsi alkaa käyttää päihteitä, koko perhe joutuu kriisiin.

– Vanhempia ei saa jättää yksin. He tarvitsevat tukea, keskusteluapua ja vertaistukea.

Sillanpää sanoo, että on väärin, jos vanhempia syyllistetään. Hekin tarvitsevat kannustavaa ja ei-tuomitsevaa kohtaamista.

Tuula Sillanpää vieraili tänään torstaina Laihialla puhumassa nuorten päihteidenkäytöstä ammattilaisille ja kaikille asiasta kiinnostuneille.