Meijerille muuttaa laihialainen kuntokeskus – "Kaikki on vielä suunnitteluvaiheessa"

Juhani Laakso

Meijeri on ollut myynnissä kiinteistönvälityksessä loppukesästä alkaen, ja näyttöjä on pidetty noin kymmenkunta. Seurakunta on saanut meijeristä 25 000 euron ja 65 000 euron tarjoukset. Kiinteistörajat on määritelty tarjouksissa siten, että tontti rajaantuu rakennukseen, parkkialueeseen ja roskapisteeseen.

Kirkkovaltuusto päätti Meijerin myynnistä viime torstaina.

– Nyt on tultu tilanteeseen, että on oikea hetki tehdä kaupat ja luopua Meijeristä. Se on ollut aika kauan seurakunnan omistuksessa, eikä siitä ole ikinä tullut kultakaivosta. Meijeri ajautui meille, kun olimme rajanaapureita. Jonkinlaista tilatarvetta oli menneellä vuosituhannella. Nyt seurakunnan toiminta ja seurakuntalaisten tarpeen ovat muuttuneet, kirkkovaltuutettu Sauli Tuomela sanoi.

– Museovirasto on suojellut rakennuksen, eikä purku ole mahdollinen. Jos ostaja pystyy sen hyödyntämään niin OK, seurakunta toivottaa onnea ja menestystä, hän jatkoi.

Talouspäällikkö Eija-Maria Tuomela-Paulasaari kertoo, että Meijeriä on yritetty ensi kerran myydä jo vuonna 2016. Seurakuntatalon valmistumisen jälkeen kaikki toiminta tuli sen tiloihin.

Lähetyspuoti sijoitetaan myöhemmin mahdollisesti seurakuntatoimiston puolelle.

Talouspäällikön mukaan Meijerin tilojen yksi ongelma on, että ne ovat sokkeloiset, eivätkä ne ole esteettömät.

– On hyvä tilanne, että on saatu kaksi tarjousta, molemmat ovat tosissaan suunnitelleet Meijerille uusia toimintoja. Nyt olisi oikea aika tehdä päätös.

Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kirkkoneuvoston esityksen. Sen mukaan korkeampi tarjous Meijeristä hyväksytään ja rakennus myydään 2 625,5 neliömetrin kokoisella tontilla kauppahintaan 65 000 euroa Kipinä Wellness -kuntokeskuksen omistajalle Anne Gråholm-Maartoselle.

Kauppakirja allekirjoitetaan valitusajan umpeuduttua tammikuussa.

– Olen vuodesta 2008 ollut vuokralla J-P Karjalalla. Mielestäni se on aika hyvä rupiama olla vuokralla, ja voi omiakin tiloja lähteä etsimään. Meijeri oli myynnissä ja soveltuva meidän käyttöömme, Gråholm-Maartonen kertoo Kyrönmaa-lehdelle.

Hän siirtää ainakin osan kuntokeskuksensa toiminnoista ja hyvinvointipalveluista Topmannin alakerrasta Meijerille.

– En ole vielä päättänyt, siirretäänkö toiminta osittain vai kokonaisuudessaan. Se riippuu monesta eri seikasta.

Todennäköisintä hänen mukaansa on, että ainakin toinen kuntosaleista siirtyy Meijerille. Hän aikoo kysyä myös yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden mielipidettä asiasta.

Tiloissa tullaan tekemään remonttia, jotta sinne saadaan esimerkiksi pukuhuoneita.

– Kaikki on vielä suunnitteluvaiheessa.

Toiminta Meijerilla alkaa mahdollisesti kesän kynnyksellä, kun nykyisten vuokralaisten irtisanomisajat ovat päättyneet ja remontti on saatu tehtyä.

– Täytyy ajatella, että he saavat rauhassa etsiä uusia tiloja, eikä kenenkään tarvitsisi tehdä mitään paniikkiratkaisuja.

Partion tilat säilyvät Meijerillä.

Kirkkovaltuusto päätti kirkkoherranvaalin vaalitavasta. Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa kirkkoherra valitaan joko suorassa kansanvaalissa tai välillisesti. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on pyytänyt lausuntoa kirkkovaltuustolta, kumpaako vaalitapaa halutaan käyttää.

Välillisellä vaalilla voidaan paremmin varmistaa, että seurakunta saa seurakunnan viran erityisiä tarpeita parhaiten vastaavan kirkkoherran. Välillistä vaalia puoltaa sen luonne rekrytointiprosessina. Kirkkovaltuusto määrittää hakukriteerit, päättää hakuprosessista, saa kaiken tiedon kirkkoneuvoston toteuttamista haastatteluista ja mahdollisista soveltuvuustesteistä sekä tekee lopulta kokouksessaan päätöksen valinnasta. Tämä on lähellä tavanomaista rekrytointiprosessia ja tarjoaa paremmat mahdollisuudet ehdokkaiden tietojen ja taitojen arviointiin.

Välillisen vaalin prosessi on myös välitöntä vaalia kustannustehokkaampi ja nopeampi, eikä se sido niin paljon resursseja.

– Seurakuntalaiset aika laajasti toivovat, että he saisivat valita kirkkoherran. Kirkkoneuvosto on asiaa pohtinut, ja Suomessa on paljon menty tähän vaaliin, jossa seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto tekee valinnan, Sauli Tuomela sanoi.

Hän toteaa kirkkoherran roolin muuttuneen.

– Lainsäädäntö on mennyt joka sektorilla aina vain tarkemmaksi ja se on tullut myös seurakuntaan. Kirkkoherran tehtävä on johtaa seurakuntaa ja sen työntekijöitä. Ennen kirkkoherra oli paljon enemmän seurakuntalaisten kanssa päivittäisessä kontaktissa, mutta nykyään hallinto vie suuren osan hänen työstään. Siksi päädyttiin esittämään, että valinnan tekee valtuusto, kuten myös edelliskerralla.

Kirkkoherra Antti Yli-Opas totesi, että välillisessä vaalissa rekrytointi toteutuu kansanvaalia perusteellisemmin.

– Kaikki valitsijat eli valtuuston jäsenet voivat perehtyä kaikkiin hakupapereihin, he saavat kaiken tiedon haastatteluista ja heillä on parempi mahdollisuus arvioida asia perusteellisesti ja monelta taholta. Silloin hakuprosessin tavallaan merkitys on paljon todellisempi eikä se perustu vain mielikuviin, Yli-Opas sanoi.

Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti kirkkoneuvoston esityksen, jonka mukaan kirkkoherran vaali toteutetaan keväällä 2026 välillisenä vaalina.

Tuomiokapituli on pyytänyt lausuntoa kirkkovaltuustolta, mitä erityisiä tarpeita sovelletaan kirkkoherran valinnassa. Kirkkovaltuusto hyväksyi kirkkoneuvoston esittämät viisi erityistä tarvetta. Ne ovat:

Kyky johtaa seurakuntaa ja sen toimintaa kokonaisvaltaisesti, kokemus esihenkilönä toimimisesta ja näyttöä hyvistä esimiestaidoista, yhteistyötaidot ja verkostoituminen, kokemus seurakuntalaisten kohtaamisesta papin perustyössä sekä viestintä- ja mediataidot ja kyky kehittää vapaaehtoisten toimintamahdollisuuksia.

Haku laitetaan auki näillä perusteilla.