Kyrönmaalle haetaan kasvua aktiivisella kylätoiminnalla

Mika Pukkinen

KYRÖNMAA

Vähänkyrön Tervajoella Yhyres-kehittämisyhdistyksen tiloissa vietettiin Kyrönmaan kylät kasvuun -hankkeen avaustilaisuutta. Illan aikana keskusteltiin kylien tilanteesta niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Tapahtumassa puhui Suomen kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto. Vaasalaistunut ähtäriläislähtöinen Koivisto kertoo, että valtakunnallisen kyläjärjestön tehtävä on viedä viestiä kyliltä pääkaupunkiseudun päättäjille ja innostaa kyliä luomaan toimintaa.

– Ajatus Helsingissä on ollut vähän sellaista, että aluepolitiikka on hikistä ja 1970-luvulta. Maalaiset pumppaavat itselleen laajakaistoja ja isännät tarvitsevat maataloustukia tuliteriin traktoreihin, Koivisto luonnehtii.

Pääviesti maaseudun ongelmista on tiivistynyt viime aikoina Koiviston mukaan kylämummoihin ja mopopoikiin.

– Olemme kääntäneet tämän niin päin, että meillä on aktiivisia kylämummoja. Eikö heidänkin asioistaan pitäisi huolehtia? Ambulanssi tulisi ajoissa perille ja olisi kohtuullinen kyläkauppa. Tiedetään, että peruskoulujärjestelmä on kriisissä ja suurimmat oppimishaasteet ovat maaseudun pojilla. Sitä ei kuitenkaan hirveästi näy keskusteluissa, hän valaisee.

– Kun puhutaan näistä maaseudun ongelmista, olen huomannut vahvistuvaa nyökyttelyä myös helsinkiläisten päättäjien kohdalla. Ehkä espoolainen pärjääkin ihan hyvin, vaikka bussiyhteys on minuutin hitaampi. Maaseudulla on kylämummoja, joilla ei ole bussia koko päivänä, hän jatkaa.

Koronapandemia valtasi maailman vuoden 2020 alkupuolella, jonka jälkeen Suomessakin tehtiin lukuisia rajoitustoimia. Muuttoliike vaihtui hetkeksi kaupungeista maaseudulle, kun ihmiset halusivat tilaa ja pystyivät hoitamaan työnsä kotoa etänä. Muuttoliikennettä Koivisto luonnehtii ”landemiaksi”.

– Etätyö on iso mahdollisuus myös Kyrönmaan alueen kylissä. Joka päivä ei enää tarvitse ajaa töihin esimerkiksi Vaasaan, mutta ennen pandemiaa monilla työpaikoilla piti istua tuolissa kiinni kahdeksasta neljään. Nyt monia töitä voi tehdä kotoa myös maaseudun kylistä käsin, Koivisto sanoo.

Paljon kylän elinvoima on kiinni siitä, että kyläyhteisöllä on aktiivinen järjestö, esimerkiksi kyläyhdistys tai kylätalon toimikunta. Konkreettiseksi edistysaskeleeksi nykyisessä energiakriisissä Koivisto kertoo, että Suomen kylät sai läpi päättäjille ajatuksen 2,1 miljoonan euron sähkötuesta kylätaloille, joka tulee haettavaksi touko-kesäkuussa.

Viime vuonna Suomen vuoden kyläksi valittiin Raution kylä Kalajoelta, jossa esimerkiksi kyläkaupan poistuttua kyläläiset laittoivat pystyyn osuuskunnan ja alkoivat pyörittää Keskon kyläkauppaa itse. Kylän monitoimitalo palvelee kouluna, liikuntapaikkana ja terveydenhuollon toimipisteenä niin lapsille kuin varttuneemmallekin väelle.

Kaikenlaisia muitakin kyläyhdistysten välähdyksiä Koivisto kertoo kylillä pyöriessään nähneensä.

– Lantulan kylällä Sastamalassa kokoontuu joka keskiviikko miesten kokkikerho. Kysyin, että halusivatko miehet osallistua tähän. Kukaan ei halunnut, mutta se oli kyläyhdistyksen päätös. Kylällä miehet tekivät kuulemma niin huonoa ruokaa, että kyläyhdistyksen puheenjohtaja kampanjoi kokkikerhoa, Koivisto naureskelee.

Aktiivisten kylien keskiössä ovat erilaiset yhteiset toiminnat ja tapahtumat. Kyrönmaan kylät kasvuun -hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda kylille aktiivista elämää. Yhyres-kehittämisyhdistys sai tulevalle viisivuotiselle ohjelmakaudelleen 4,1 miljoonaa euroa, jonka kautta myös kylien aktivointia tuetaan.

Eteläpohjalaiset kylät ry:n toiminnanjohtaja (kyläasiamies) Heikki Peräaho kertoo, että yhdistyksen jäsenseurat voivat hakea hankkeisiinsa yhdistykseltä 5 000 euron hankevippiä, jolle saa kuuden kuukauden kuluttoman takaisinmaksuajan. Hankkeiden maksatukset kulkevat usein jälkijunassa, joten vippi madaltaa kynnystä lähteä hankkeen toteuttamiseen.

Eteläpohjalaisten kylien toiminta-alueena on tällä hetkellä Kyrönmaan kunnista vain Isokyrö, mutta myös Laihian ja Vähänkyrön kyläyhdistysten mahdollisuudesta liittyä eteläpohjalaisiin kyliin keskusteltiin. Vähänkyrön ja Laihian alueet kuuluvat tämän hetken kartalla Aktion Österbottenin piiriin, joka toimii Pohjanmaan kylien kattojärjestönä.

Aktion Österbotten on pääasiassa ruotsinkielinen järjestö, mutta Laihialla ja Vähässäkyrössä kylät ovat pääasiassa suomenkielisiä.

– Minuun voi olla yhteydessä, jos joku kylä haluaa liittyä meidän jäseneksemme. Jos kiinnostusta on, voimme miettiä sen jälkeen, voisiko kylät Laihialta ja Vähästäkyröstä kuulua eteläpohjalaisiin kyliin, Peräaho sanoi.

Kyrönmaan kylät kasvuun -hankkeen kyläaktivaattorina toimii Katri Hangas. Hän vinkkaa jalkautuvansa mielellään Kyrönmaan alueen kyliin keskustelemaan kylien kehittämisestä.

– Tämä lähtee siitä, että kartoitetaan kylien tilannetta: missä ollaan aktiivisia, missä ehkä nukutaan ja missä on uutta innostusta kylän kehittämiseen, Hangas kertoo.

– Jos halutaan Kyrönmaan kylät kasvamaan, yksi näkökulma on tarkastella asiaa myös potentiaalisen uuden asukkaan näkökulmasta. Mitä tietoa pitää olla saatavilla ja mitä kylältä pitää löytyä, että uusi asukas viihtyisi, hän jatkaa.