A-
A+
Laihian Lujan pesäpallojaoston puheenjohtaja Marika Törmä (vas.) pohtii Jakkulan pesishankkeen kuvioita yhdessä Yhyres-kehittämisyhdistyksen kehittämissuunnittelija Piritta Syrjälän kanssa. Keskellä asiaa todistamassa Laihian Lujan puheenjohtaja Jari Lönn.
Teijo Mäki
Jakkurokin pitopaikkana tutuksi tullut Nuorisoliiton vieressä oleva nurmettunut urheilukenttä herää uuteen eloon Jakkulassa. Kenttä kunnostetaan pesäpalloa pelaavien junioreiden harjoitus- ja pelikentäksi.
Asialla on Laihian Lujan pesäpallojaosto. Muutaman vuoden jaoston puheenjohtajana toiminut Marika Törmä luonnehtii alueen muuttuvan oikein vanhan kansan kyläkentäksi.
– Kenttä on edelleen Jakkurokin käytössä. Myös koiraharrastajien treenaus- ja kilpailupaikkana se tulee säilymään, Törmä kertoo.
Harrastajamäärän kasvun myötä pesäpallojoukkueiden määrä on lisääntynyt huimasti.
– Näimme tarpeelliseksi, että Laihialla pitää olla toinen kenttä. Ensi kesänä joukkueita on yhdeksän, kun niitä kolme vuotta sitten oli ainoastaan yksi. Suosion kasvu perustuu siihen, että lapset haluavat liikkua ja vanhemmat kannustavat siihen, Törmä hehkuttaa.
Hankkeen kustannusarvio on noin 52 000 euroa. Julkista tukea hanke saa noin 33 700 euroa, josta EU:lta ja valtiolta tulee noin 27 000 euroa, noin 6700 euron ollessa kuntaosuutta.
Oman työn osuudeksi jäävä noin 18 300 euroa katetaan pääosin talkootyönä. Sponsorirahoituksen etsiminen käynnistyy parhaillaan.
Lisää Kyrönmaa-lehdessä.
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Laihian Lujan pesäpallojaoston puheenjohtaja Marika Törmä (vas.) pohtii Jakkulan pesishankkeen kuvioita yhdessä Yhyres-kehittämisyhdistyksen kehittämissuunnittelija Piritta Syrjälän kanssa. Keskellä asiaa todistamassa Laihian Lujan puheenjohtaja Jari Lönn.
Teijo Mäki
Jakkurokin pitopaikkana tutuksi tullut Nuorisoliiton vieressä oleva nurmettunut urheilukenttä herää uuteen eloon Jakkulassa. Kenttä kunnostetaan pesäpalloa pelaavien junioreiden harjoitus- ja pelikentäksi.
Asialla on Laihian Lujan pesäpallojaosto. Muutaman vuoden jaoston puheenjohtajana toiminut Marika Törmä luonnehtii alueen muuttuvan oikein vanhan kansan kyläkentäksi.
– Kenttä on edelleen Jakkurokin käytössä. Myös koiraharrastajien treenaus- ja kilpailupaikkana se tulee säilymään, Törmä kertoo.
Harrastajamäärän kasvun myötä pesäpallojoukkueiden määrä on lisääntynyt huimasti.
– Näimme tarpeelliseksi, että Laihialla pitää olla toinen kenttä. Ensi kesänä joukkueita on yhdeksän, kun niitä kolme vuotta sitten oli ainoastaan yksi. Suosion kasvu perustuu siihen, että lapset haluavat liikkua ja vanhemmat kannustavat siihen, Törmä hehkuttaa.
Hankkeen kustannusarvio on noin 52 000 euroa. Julkista tukea hanke saa noin 33 700 euroa, josta EU:lta ja valtiolta tulee noin 27 000 euroa, noin 6700 euron ollessa kuntaosuutta.
Oman työn osuudeksi jäävä noin 18 300 euroa katetaan pääosin talkootyönä. Sponsorirahoituksen etsiminen käynnistyy parhaillaan.
Lisää Kyrönmaa-lehdessä.
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Laihian Lujan pesäpallojaoston puheenjohtaja Marika Törmä (vas.) pohtii Jakkulan pesishankkeen kuvioita yhdessä Yhyres-kehittämisyhdistyksen kehittämissuunnittelija Piritta Syrjälän kanssa. Keskellä asiaa todistamassa Laihian Lujan puheenjohtaja Jari Lönn.
Teijo Mäki
Jakkurokin pitopaikkana tutuksi tullut Nuorisoliiton vieressä oleva nurmettunut urheilukenttä herää uuteen eloon Jakkulassa. Kenttä kunnostetaan pesäpalloa pelaavien junioreiden harjoitus- ja pelikentäksi.
Asialla on Laihian Lujan pesäpallojaosto. Muutaman vuoden jaoston puheenjohtajana toiminut Marika Törmä luonnehtii alueen muuttuvan oikein vanhan kansan kyläkentäksi.
– Kenttä on edelleen Jakkurokin käytössä. Myös koiraharrastajien treenaus- ja kilpailupaikkana se tulee säilymään, Törmä kertoo.
Harrastajamäärän kasvun myötä pesäpallojoukkueiden määrä on lisääntynyt huimasti.
– Näimme tarpeelliseksi, että Laihialla pitää olla toinen kenttä. Ensi kesänä joukkueita on yhdeksän, kun niitä kolme vuotta sitten oli ainoastaan yksi. Suosion kasvu perustuu siihen, että lapset haluavat liikkua ja vanhemmat kannustavat siihen, Törmä hehkuttaa.
Hankkeen kustannusarvio on noin 52 000 euroa. Julkista tukea hanke saa noin 33 700 euroa, josta EU:lta ja valtiolta tulee noin 27 000 euroa, noin 6700 euron ollessa kuntaosuutta.
Oman työn osuudeksi jäävä noin 18 300 euroa katetaan pääosin talkootyönä. Sponsorirahoituksen etsiminen käynnistyy parhaillaan.
Lisää Kyrönmaa-lehdessä.
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide