Toimituspäälliköltä: Näin laihialaisen kaupan nurkalla syntyi iso valtakunnallinen kohuilmiö

Kävelen puolustusministeri Antti Häkkäsen kanssa hämärtyneessä Laihian torstai-illassa S-marketin sisäänkäynnin nurkalle. Matkalla meinaan liukastua, ja ministeri sitä vähän säikähtää. En kuitenkaan onneksi kaadu.

Kaupan luona olisi normaalisti tähän aikaan vilskettä ja vipinää, mutta nyt on lähes täysin hiljaista, sillä menossa on ay-liikkeen poliittinen lakko Häkkäsen edustamaa hallitusta vastaan. Häkkäseltä ei löydy ymmärrystä lakolle. Häkkänen toivoo, että laillisesti vaaleissa valittua hallitusta vastaan järjestetty poliittinen lakko lopetetaan. Ministeri katsoo, ettei nyt lakkoilla työehtojen puolesta, vaan osoitetaan mieltä vaalitulosta vastaan.

Kylmä tuuli puhaltaa kaupan oven edessä. Häkkänen toteaa, että olemme kuin tuulitunnelissa, joten siirrymme tuulelta suojaan muutaman metrin päähän.

Totean puolustusministerille, että viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että sodan todennäköisyys Suomessa kasvaa lähivuosina. Lämmittelykysymyksenä esitän ministerille, mihin meidän laihialaisten ja muiden suomalaisten pitää pahimmillaan oikeasti varautua lähivuosina. Häkkänen varoittaa, että Ukrainan sodan jälkeen Venäjä saattaa olla arvaamaton muitakin Euroopan maita kohtaan, ja sen takia Suomen pitää nyt omaa puolustusta sekä Nato- ja USA-yhteistyötä vahvistaa. Erityisen tärkeää on vahvistaa kriisinkestokykyä eli huoltovarmuutta ja rajaturvallisuutta sekä omavaraisuutta energiassa ja ruuassa ja lopettaa venäläisten kiinteistökaupat. Häkkänen arvioi, että tämä voi ennaltaehkäistä sitä, ettei Venäjä edes yritä mitään Suomea kohtaan.

Viiden lämmittelykysymyksen jälkeen esitän puolustusministerille koko haastattelun tärkeimmän kysymykseni. Olen sen etukäteen tarkasti miettinyt ja kirjoittanut paperille. Totean, että Ukrainassa alkaneen sodan jälkeen reservistä on siirtynyt yhä enemmän väkeä siviilipalvelukseen. Kysyn ministeriltä suoraan toimia, mitä pitää tehdä, että meillä riittää reservissä väkeä myös tulevaisuudessa. Faktahan on se, että Puolustusvoimien sodanajan vahvuus on 280 000 sotilasta. Tätä vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä, ja vuosittain Puolustusvoimat kouluttaa noin 20 000 uutta reserviin.

Ministeri sanoo itsevarmasti, että etsii tällä hetkellä oikeudellisia keinoja, jotta reservistä eroaminen ei olisi enää jatkossa mahdollista. Häkkänen kertoo, että yrittää löytää ”pykälät kuntoon” jo tänä keväänä. Äkkiseltään kuulostaa ratkaisulta ongelmaan.

Jo tässä kohtaa tiedän, että nyt on kova uutinen. Kun julkaisen uutisen Kyrönmaa-lehden nettisivustolla samana iltana, se leviää nopeasti myös muiden medioiden kautta suomalaisten tietoisuuteen, ja ilmiö on valmis. Ministeri saa tukea ja kritiikkiä, ja sadat suomalaiset eroavat reservistä.

Vain vajaa vuorokausi myöhemmin Häkkänen yrittää pehmitellä julkisuudessa lausuntojaan. Minulla on haastattelusta äänitallenne, joten puolustusministerin pehmentävät selitykset eivät nyt yksinkertaisesti muuta sanottua toiseksi. Maito on jo läikkynyt maahan: Häkkänen aikoi estää reserviläisten ”karkaamisen” siviilipalvelukseen, mutta lausunnoillaan hän aloitti reserviläisten joukkopaon.

Siviilipalvelukseen hakeminen on tehty liian helpoksi. Se on lähinnä pelkkä ilmoitusasia. Kun armeijan käyneet ovat saaneet koulutuksen ja ylläpidon, jonkinlaista arvostusta isänmaata kohtaan odottaisi. Velvollisuus on puolustaa omaa maata, jos pahin tapahtuu eli sota alkaa.

Jarno Ranta

Kyrönmaa-lehden toimituspäällikkö

LUE AIHEESTA LISÄÄ:

Puolustusministeri Antti Häkkänen Kyrönmaa-lehdelle: Aion estää reservistä karkaamisen

Reservistä eroaminen jatkuu hurjana – Maanantaina erosi 185 ja helmikuussa loikkaajia on jo 791