A-
A+
Kuvituskuva.
Olemme eläneet ensimmäistä vuotta Laihialla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osalta hyvinvointialueen vastatessa toiminnoista. Peruskunta ei vastaa kyseisistä toiminnoista enää, puutteellinen toiminta heijastuu vääjäämättömästi Laihian kuntaankin. Sote-ryhmä ja kunnanhallitus yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa on joutunut ratkomaan ongelmia.
Pohjanmaan hyvinvointialueen hallitus päätti ensimmäisistä sopeutustoimista aiemmin tänä syksynä osana alueen tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmaa. Toiminnan sopeutus on välttämätöntä menojen hillitsemiseksi. Sopeutusta tehtiin jo tässä vaiheessa keskittämällä toimintoja. Pieniä yksiköitä on alueellamme vielä paljon ja toimitiloissa on puutteita. Laihia selviytyi tässä vaiheessa leimakirveen iskuilta. Meillä toiminnot on keskitetty jo kunnan omilla päätöksillä hyvissä ajoin Vallinmäen alueelle.
Tässä hieman historiaa miten sotessa tähän on tultu. Vuonna 1972 säädettiin kansanterveyslaki. Kuntien tuli huolehtia terveyspalveluista joko itse tai perustamalla kuntayhtymä. Kyrönmaan kunnat perustivat kuntayhtymän, rakennettiin pääterveysasema Laihialle. Toiminta pyöri aluksi hyvin, kunnes 1980-luvulla kunnilla ja valtiolla meni hyvin, alkoi ote lipsua, kunnat alkoivat haikailemaan omiin yksiköihin laajentamaan toimintoja. Laihian pääterveysaseman vuodeosasto oli vajaakäytössä ja lääkäritilanne oli aika ajoin vajaa. Kustannukset pyörivät ja aiheuttivat ongelmia kuntayhtymän toimintaan. Vielä kun päälle iski 90-luvulla lama ja kuntien talous heikkeni, oltiin heikossa hapessa. Laihian kunta osti pääterveysaseman omistukseensa.
Vuonna 2007 säädettiin Paras-laki. Kunnat olivat jälleen uuden edessä. Perusterveydenhuollon ja osan sosiaalitoimen palveluista tuli järjestää vähintään 20 000 asukkaan alueella. Ennen Paras-lakia oli jo tehty erilaisia selvityksiä kuntaliitoksista työssäkäyntialueellamme Vaasan seudulla sekä Kyrönmaan kuntien kesken. Laihia päätti aloittaa yhdessä Vähänkyrön kanssa Paras-lain mukaisen yhteistoiminta-alueen perustamisen Vaasan kaupungin kanssa. Tämä toteutui, joskaan Laihian kunnanvaltuusto ei ollut asiasta täysin yksimielinen. Jotkut haikailivat Kyrönmaan alueen perään.
Laihian kunta oli jo hyvissä ajoin aloittanut toimintojen kehittämisen pääterveysaseman alueella. Esimerkiksi neuvolatoiminta keskitettiin sinne. Uudistukset herättivät aikanaan paljon keskustelua, ja näkyivät mm. vuonna 2008 kuntavaalien keskusteluissa ja vaaleja seuranneen valtuustokauden alussa. Voimme kuitenkin jälkeenpäin todeta olleemme historian oikealla puolella. Yhteistoiminta-alueen toiminta oli hyvää ja sopimuksen perusteella saimme kehittää omia toimintojamme, hyvä niin.
Nykyisten sote-lakien ensitahdit tulivat eteen vuonna 2015, epävarmuus tulevasta ratkaisusta kasvoi, miten kunta ja kuntalaiset selviävät mahdollisista muutoksista. Laihialla oli jo pitkään oltu ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköjen osalta pahasti puutteellisissa tiloissa. Kunta selvitti perusteellisesti asiaa ja päätti perustaa yhteisen yhtiön Pihlajalinnan kanssa, tästä syntyi Laihian Hyvinvointi Oy. Toiminta käsittää ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kehitysvammaisten yksiköt. Näiden lisäksi työterveyshuolto on terveysasemalla. Laihian kunnalla ei yksin olisi ollut varaa Pihlajalinnan kaltaisiin, erittäin merkittäviin kiinteistöinvestointeihin. Näillä päätöksillä turvasimme laihialaisille ikäihmisille ja kehitysvammaisille laadukkaat asumispalvelut omassa kotikunnassa.
Sitten katse tulevaan. Olen edelleen entistä vakuuttuneempi näistä päätöksistä, joita olemme vuosien varrella tehneet. Päätökset ovat olleet oikeita ja ennen kaikkea oikea-aikaisia. Joskus niistä on tullut aika rankkaakin arvostelua. Uskon vahvasti, että Laihian peruspalvelut pysyvät hyvällä tasolla, koska meillä puitteet ovat kunnossa. Kiinteistöissämme on tehty johdonmukaisesti parannuksia ja kaikki toiminnot on integroitu yhteen. Vaikka elämme hyvinvointialueiden aikaa ja kuulumme Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, Laihian kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat tekevät edelleen vahvaa vaikuttamistyötä sote-ryhmän ja kunnanhallituksen kautta hyvinvointialueelle.
Sauli Tuomela
Laihian sote-ryhmän puheenjohtaja
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kuvituskuva.
Olemme eläneet ensimmäistä vuotta Laihialla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osalta hyvinvointialueen vastatessa toiminnoista. Peruskunta ei vastaa kyseisistä toiminnoista enää, puutteellinen toiminta heijastuu vääjäämättömästi Laihian kuntaankin. Sote-ryhmä ja kunnanhallitus yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa on joutunut ratkomaan ongelmia.
Pohjanmaan hyvinvointialueen hallitus päätti ensimmäisistä sopeutustoimista aiemmin tänä syksynä osana alueen tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmaa. Toiminnan sopeutus on välttämätöntä menojen hillitsemiseksi. Sopeutusta tehtiin jo tässä vaiheessa keskittämällä toimintoja. Pieniä yksiköitä on alueellamme vielä paljon ja toimitiloissa on puutteita. Laihia selviytyi tässä vaiheessa leimakirveen iskuilta. Meillä toiminnot on keskitetty jo kunnan omilla päätöksillä hyvissä ajoin Vallinmäen alueelle.
Tässä hieman historiaa miten sotessa tähän on tultu. Vuonna 1972 säädettiin kansanterveyslaki. Kuntien tuli huolehtia terveyspalveluista joko itse tai perustamalla kuntayhtymä. Kyrönmaan kunnat perustivat kuntayhtymän, rakennettiin pääterveysasema Laihialle. Toiminta pyöri aluksi hyvin, kunnes 1980-luvulla kunnilla ja valtiolla meni hyvin, alkoi ote lipsua, kunnat alkoivat haikailemaan omiin yksiköihin laajentamaan toimintoja. Laihian pääterveysaseman vuodeosasto oli vajaakäytössä ja lääkäritilanne oli aika ajoin vajaa. Kustannukset pyörivät ja aiheuttivat ongelmia kuntayhtymän toimintaan. Vielä kun päälle iski 90-luvulla lama ja kuntien talous heikkeni, oltiin heikossa hapessa. Laihian kunta osti pääterveysaseman omistukseensa.
Vuonna 2007 säädettiin Paras-laki. Kunnat olivat jälleen uuden edessä. Perusterveydenhuollon ja osan sosiaalitoimen palveluista tuli järjestää vähintään 20 000 asukkaan alueella. Ennen Paras-lakia oli jo tehty erilaisia selvityksiä kuntaliitoksista työssäkäyntialueellamme Vaasan seudulla sekä Kyrönmaan kuntien kesken. Laihia päätti aloittaa yhdessä Vähänkyrön kanssa Paras-lain mukaisen yhteistoiminta-alueen perustamisen Vaasan kaupungin kanssa. Tämä toteutui, joskaan Laihian kunnanvaltuusto ei ollut asiasta täysin yksimielinen. Jotkut haikailivat Kyrönmaan alueen perään.
Laihian kunta oli jo hyvissä ajoin aloittanut toimintojen kehittämisen pääterveysaseman alueella. Esimerkiksi neuvolatoiminta keskitettiin sinne. Uudistukset herättivät aikanaan paljon keskustelua, ja näkyivät mm. vuonna 2008 kuntavaalien keskusteluissa ja vaaleja seuranneen valtuustokauden alussa. Voimme kuitenkin jälkeenpäin todeta olleemme historian oikealla puolella. Yhteistoiminta-alueen toiminta oli hyvää ja sopimuksen perusteella saimme kehittää omia toimintojamme, hyvä niin.
Nykyisten sote-lakien ensitahdit tulivat eteen vuonna 2015, epävarmuus tulevasta ratkaisusta kasvoi, miten kunta ja kuntalaiset selviävät mahdollisista muutoksista. Laihialla oli jo pitkään oltu ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköjen osalta pahasti puutteellisissa tiloissa. Kunta selvitti perusteellisesti asiaa ja päätti perustaa yhteisen yhtiön Pihlajalinnan kanssa, tästä syntyi Laihian Hyvinvointi Oy. Toiminta käsittää ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kehitysvammaisten yksiköt. Näiden lisäksi työterveyshuolto on terveysasemalla. Laihian kunnalla ei yksin olisi ollut varaa Pihlajalinnan kaltaisiin, erittäin merkittäviin kiinteistöinvestointeihin. Näillä päätöksillä turvasimme laihialaisille ikäihmisille ja kehitysvammaisille laadukkaat asumispalvelut omassa kotikunnassa.
Sitten katse tulevaan. Olen edelleen entistä vakuuttuneempi näistä päätöksistä, joita olemme vuosien varrella tehneet. Päätökset ovat olleet oikeita ja ennen kaikkea oikea-aikaisia. Joskus niistä on tullut aika rankkaakin arvostelua. Uskon vahvasti, että Laihian peruspalvelut pysyvät hyvällä tasolla, koska meillä puitteet ovat kunnossa. Kiinteistöissämme on tehty johdonmukaisesti parannuksia ja kaikki toiminnot on integroitu yhteen. Vaikka elämme hyvinvointialueiden aikaa ja kuulumme Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, Laihian kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat tekevät edelleen vahvaa vaikuttamistyötä sote-ryhmän ja kunnanhallituksen kautta hyvinvointialueelle.
Sauli Tuomela
Laihian sote-ryhmän puheenjohtaja
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kuvituskuva.
Olemme eläneet ensimmäistä vuotta Laihialla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osalta hyvinvointialueen vastatessa toiminnoista. Peruskunta ei vastaa kyseisistä toiminnoista enää, puutteellinen toiminta heijastuu vääjäämättömästi Laihian kuntaankin. Sote-ryhmä ja kunnanhallitus yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa on joutunut ratkomaan ongelmia.
Pohjanmaan hyvinvointialueen hallitus päätti ensimmäisistä sopeutustoimista aiemmin tänä syksynä osana alueen tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmaa. Toiminnan sopeutus on välttämätöntä menojen hillitsemiseksi. Sopeutusta tehtiin jo tässä vaiheessa keskittämällä toimintoja. Pieniä yksiköitä on alueellamme vielä paljon ja toimitiloissa on puutteita. Laihia selviytyi tässä vaiheessa leimakirveen iskuilta. Meillä toiminnot on keskitetty jo kunnan omilla päätöksillä hyvissä ajoin Vallinmäen alueelle.
Tässä hieman historiaa miten sotessa tähän on tultu. Vuonna 1972 säädettiin kansanterveyslaki. Kuntien tuli huolehtia terveyspalveluista joko itse tai perustamalla kuntayhtymä. Kyrönmaan kunnat perustivat kuntayhtymän, rakennettiin pääterveysasema Laihialle. Toiminta pyöri aluksi hyvin, kunnes 1980-luvulla kunnilla ja valtiolla meni hyvin, alkoi ote lipsua, kunnat alkoivat haikailemaan omiin yksiköihin laajentamaan toimintoja. Laihian pääterveysaseman vuodeosasto oli vajaakäytössä ja lääkäritilanne oli aika ajoin vajaa. Kustannukset pyörivät ja aiheuttivat ongelmia kuntayhtymän toimintaan. Vielä kun päälle iski 90-luvulla lama ja kuntien talous heikkeni, oltiin heikossa hapessa. Laihian kunta osti pääterveysaseman omistukseensa.
Vuonna 2007 säädettiin Paras-laki. Kunnat olivat jälleen uuden edessä. Perusterveydenhuollon ja osan sosiaalitoimen palveluista tuli järjestää vähintään 20 000 asukkaan alueella. Ennen Paras-lakia oli jo tehty erilaisia selvityksiä kuntaliitoksista työssäkäyntialueellamme Vaasan seudulla sekä Kyrönmaan kuntien kesken. Laihia päätti aloittaa yhdessä Vähänkyrön kanssa Paras-lain mukaisen yhteistoiminta-alueen perustamisen Vaasan kaupungin kanssa. Tämä toteutui, joskaan Laihian kunnanvaltuusto ei ollut asiasta täysin yksimielinen. Jotkut haikailivat Kyrönmaan alueen perään.
Laihian kunta oli jo hyvissä ajoin aloittanut toimintojen kehittämisen pääterveysaseman alueella. Esimerkiksi neuvolatoiminta keskitettiin sinne. Uudistukset herättivät aikanaan paljon keskustelua, ja näkyivät mm. vuonna 2008 kuntavaalien keskusteluissa ja vaaleja seuranneen valtuustokauden alussa. Voimme kuitenkin jälkeenpäin todeta olleemme historian oikealla puolella. Yhteistoiminta-alueen toiminta oli hyvää ja sopimuksen perusteella saimme kehittää omia toimintojamme, hyvä niin.
Nykyisten sote-lakien ensitahdit tulivat eteen vuonna 2015, epävarmuus tulevasta ratkaisusta kasvoi, miten kunta ja kuntalaiset selviävät mahdollisista muutoksista. Laihialla oli jo pitkään oltu ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköjen osalta pahasti puutteellisissa tiloissa. Kunta selvitti perusteellisesti asiaa ja päätti perustaa yhteisen yhtiön Pihlajalinnan kanssa, tästä syntyi Laihian Hyvinvointi Oy. Toiminta käsittää ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kehitysvammaisten yksiköt. Näiden lisäksi työterveyshuolto on terveysasemalla. Laihian kunnalla ei yksin olisi ollut varaa Pihlajalinnan kaltaisiin, erittäin merkittäviin kiinteistöinvestointeihin. Näillä päätöksillä turvasimme laihialaisille ikäihmisille ja kehitysvammaisille laadukkaat asumispalvelut omassa kotikunnassa.
Sitten katse tulevaan. Olen edelleen entistä vakuuttuneempi näistä päätöksistä, joita olemme vuosien varrella tehneet. Päätökset ovat olleet oikeita ja ennen kaikkea oikea-aikaisia. Joskus niistä on tullut aika rankkaakin arvostelua. Uskon vahvasti, että Laihian peruspalvelut pysyvät hyvällä tasolla, koska meillä puitteet ovat kunnossa. Kiinteistöissämme on tehty johdonmukaisesti parannuksia ja kaikki toiminnot on integroitu yhteen. Vaikka elämme hyvinvointialueiden aikaa ja kuulumme Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, Laihian kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat tekevät edelleen vahvaa vaikuttamistyötä sote-ryhmän ja kunnanhallituksen kautta hyvinvointialueelle.
Sauli Tuomela
Laihian sote-ryhmän puheenjohtaja
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide