Videot: Juhanille maistui ruoka tänään yrittäjän päivänä – Kyrönmaa-lehti seurasi alusta alkaen lihakeiton valmistumista historiallisessa kenttäkeittimessä

Riku Hirsimäki (teksti ja video)

Jarno Ranta (videot)

Juhani Mänty maistoi lihakeittoa tänään historiallisena hellepäivänä. Hellepäivä on historiallinen, koska Suomessa mitattiin jo tämän vuoden 66. hellepäivä. Vastaavaa ei ole koskaan aiemmin koettu.

Mänty oli helteestä huolimatta saapunut paikalle. Keitossa oli suola kohdallaan.

– Lihakeiton kuuluukin maistua vähän suolalta. Hieno homma, kun on järjestetty, Mänty kommentoi.

Männyn kotonakin syödään lihakeittoa silloin tällöin.

– Vaimo keittelee tätä.

Kyrönmaa-lehti seurasi keiton valmistumista vaihe vaiheelta. Keiton valmistaminen alkoi kello 13, jolloin keitin tuotiin paikalle ja paikkaa alettiin rakentaa.

Yrittäjän päivänä Laihian kunta ja yrittäjät tarjosivat lihakeittoa myös muille laihialaisille kirjaston edessä. Laihian reserviläiset vastasi keiton valmistuksesta. Vuosittain keittotarjoilu on ollut suosittua.

Yhtenä keittomestarina oli Laihian reserviläisten kunniajäsen Olavi Koskinen.

Jo ennen keiton valmistumista muutamat kyselivät, onko keittoa tarjolla. Silloin ei vielä ollut valmista.

– Olisi pitänyt antaa kuumaa vettä ja raaka porkkana, Koskinen sanoo.

Laihian vaakunastakin tuttu orava poikkesi paikalla haistelemassa keiton valmistumista. Koskisen pyynnöstä huolimatta orava jätti keiton ainakin tällä kertaa väliin.

Keitto ei itsestään paikalle ilmesty. Keitin tuodaan paikalle ja pystytetään ympärille tarvittavat pöydät ja tasot. Myös teltta pystytettiin keittimen luo.

Työtä riittää ennen tarjoilua, ja valmistamiseen on varattava runsaasti aikaa.

– Keittoaika on keitosta riippuvainen siitä, mitä tarjotaan. Perinteisen hernekeiton haudutus vie jopa kuusi tuntia.

Tällä kertaa tarjotaan lihakeittoa.

– Lihakeitossa menee noin kolme tuntia.

Keitintä voi käyttää usean ruuan valmistamiseen samaan aikaan. Kolmeakin eri ruokaa voi tehdä.

– Tällä pystytään tekemään niin monipuolista ruokaa, ettei uskoisikaan.

Keitot, puurot ja laatikkoruuat onnistuvat keittimellä. Yksi ruoka on haastavin.

– Kyllä se on lasagne.

Käytössä on vanha kenttäkeitin, joka on palvellut sotien aikana. Keitin on vuosimallia 1928, ja se on ollut käytössä esimerkiksi jatkosodassa.

– Tämä keitin on sotaveteraani. Keitin on meillä ollut käytössä noin 13 vuotta.

Sotaveteraanikeitin palvelee edelleen ja voi hyvin. Keitintä huolletaan jatkuvasti, ja se on korjattu perusteellisesti kaksi vuotta sitten.

Keitin lämpenee puilla ja sillä linjalla halutaan jatkaa. Koskisen mukaan Suomessa puuta riittää yllin kyllin.

– Tähän saisi myös kaasulämmityksen, mutta sitä ei ole laitettu, eikä laiteta.

Koskinen sanoo, että tämänkaltaisia keittimiä ei kannata hävittää koskaan. Koskisen mukaan kyseessä on laihialainen huoltovarmuus.

Ruuan raaka-aineet kulkevat kylminä mukana. Keitinveden lämmetessä ne laitetaan keittimeen kypsymään. Jokaisella keitosta vastaavalla henkilöllä on myös hygieniapassi.

– Meillä on autossa kylmälaitteet, joissa raaka-aineet kuljetetaan paikalle.

Tällaisia ovat esimerkiksi perunat, sipulit ja lihat.

Yrittäjien ja kunnan kanssa reserviläiset ovat tehneet yhteistyötä aikaisemminkin. Keitin on ollut näissä tilaisuuksissa myös aiemmin.

Laihian Yrittäjien puheenjohtaja Antti Holappa sanoo, että on mukava juhlistaa yrittäjän päivää tässä muodossa.

– On hyvä muistaa, että niin kauan meillä on yrittäjiä, kun heidän luonaan käy asiakkaita. Toivotaan, että mahdollisimman moni ostaa tuotteita ja palveluita laihialaisista yrityksistä.