A-
A+
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen vieraili Kyrönmaa-lehden toimituksessa tänään tiistaina.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Puolustusvoimien reservistä siirtyi viime vuonna 3 457 henkilöä siviilipalvelusvelvolliseksi täydennyspalvelukseen, mikä on kaikkien aikojen toiseksi suurin määrä. Naisia heistä oli noin 150. Tämä selviää Siviilipalveluskeskuksen Kyrönmaa-lehdelle antamista täydennyspalvelushakemusluvuista vuosilta 1998–2024.
– Naisia on naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikana suorittanut asepalveluksen vuosittain noin tuhat. Miesten tavoin heillä voivat vakaumus, arvot ja elämäntilanne muuttua, Laihialla tänään tiistaina vieraillut Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen sanoi Kyrönmaa-lehdelle.
Ennätys on vuodelta 2022, jolloin reservistä siirtyi siviilipalvelukseen 3 815, joista naisia oli noin 200. Tuon vuoden helmikuussa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
Täydennyspalvelukseen on haettu 15 512 kertaa vuosien 1998–2024 aikana. Hakemuksia on ollut alle sata vuosina 2006 (48), 2007 (58) 2013 (72) ja 1999 (81). Yli tuhat hakemusta on ollut vain kolmena viime vuonna, ja muina vuosina hakemusmäärät ovat olleet 48–985 välillä.
Reijosen mukaan tänä vuonna täydennyspalvelushakemuksia on tehty 28. tammikuuta mennessä 234 eli suurin piirtein samalla vilkkaudella kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Viime vuoden siirtomäärä reservistä siviilipalvelukseen on tilastollisesti huomattava, mutta Puolustusvoimien reservin koko huomioiden se on pieni. Puolustusvoimat on kertonut, että Suomen reservin koko on noin 870 000 henkilöä.
Täydennyspalvelusvelvollisuus on sen vuoden loppuun, kun henkilö täyttää 50 vuotta.
Viime vuoden siirtorallin aiheutti puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) Kyrönmaa-lehdelle helmikuun alussa antama haastattelu.
Häkkänen kertoi, että hän etsii oikeudellisia keinoja lain muuttamiseksi niin, ettei reservistä pystyisi enää eroamaan. Tämän jälkeen reserviläisten siirtyminen täydennyspalvelukseen lisääntyi huomattavasti. Sinne pyrki pelkästään viikossa noin 800 henkilöä, koska he tiettävästi pelkäsivät, ettei se enää myöhemmin ole mahdollista.
– Se oli sen viikon iso uutinen, ja asiaa pohdittiin monelta eri kantilta. Pikaistuksissaan täydennyspalvelukseen ei haeta, koska se vaatii pankkitunnuksilla tehtävän vahvan tunnistautumisen, kun täyttää hakemuksen, Reijonen tähdentää.
Kohun noustua Häkkänen pehmensi julkisuudessa lausuntoaan ja selitti, ettei hänen sananvalintansa "osunut lankulle".
Siviilipalveluskeskuksen Kyrönmaa-lehdelle antaman tilaston mukaan viime vuoden helmikuussa hakemuksia reservistä täydennyspalvelukseen tuli 1 175. Häkkäsen kohulausunto vaikutti myös maaliskuussa, jolloin täydennyspalvelukseen pyrki 567 eli helmi- ja maaliskuussa hakemuksia kertyi 1 742. Se on enemmän kuin kaikki vuoden 2023 hakemukset yhteensä. Tuolloin täydennyspalvelushakemuksia oli 1 651.
Viime vuoden muina kuukausina hakemuksia oli helmikuuta ja maaliskuuta huomattavasti vähemmän. Tammikuussa täydennyspalvelushakemuksia oli 213, huhtikuussa 219, toukokuussa 194, kesäkuussa 114, heinäkuussa 184, elokuussa 150, syyskuussa 115, lokakuussa 121, marraskuussa 251 ja joulukuussa 154.
Varusmiespalveluksen suorittaneet voivat siirtyä Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla täydennyspalveluun. Siviilipalvelukeskus ei kysy täydennyspalvelukseen hakeneiden syitä päätökselleen.
Viime vuonna 187 henkilöä halusi pyörtää hakeutumisensa täydennyspalvelukseen ja palasi takaisin reserviin.
Täydennyspalvelukseen hakeutunut voi hakea takaisin reserviin, jos hän ei ole aloittanut täydennyspalvelusta.
– Mutta vanhoihin tehtäviin ei reservissä pääse, jos on ollut joku poikkeusolojen tai sodan ajan sijoitus.
Lisäksi tehtiin kolme kielteistä päätöstä palaamisesta reserviin, koska henkilöt olivat jo aloittaneet täydennyspalveluksen suorittamisen.
Mikko Reijosen mukaan Siviilipalveluskeskus koulutti viime vuonna yhteensä 2 050 täydennyspalvelusvelvollista.
Porissa, Kuopiossa, Kokkolassa, Inarissa ja Lohjalla järjestettävät täydennyspalveluserät ovat vakioituneet noin 30–35 henkilöön. Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksessa on ollut isoimmillaan noin 120 hengen täydennyspalveluseriä, jotka on jaettu pienempiin joukkoihin.
Viime vuonna siviilipalvelusvelvollisten täydennyskoulutuspaikat täyttyivät niin nopeasti, että Siviilipalveluskeskus joutui lisäämään koulutuseriä lyhyellä varoitusajalla. Niitä oli viime vuonna 56, ja reservistä siviilipalvelukseen siirtyville järjestettävä täydennyspalveluskoulutus lyheni viidestä päivästä kolmeen päivään.
– Siitä on tullut kahdenlaista palautetta. Toiset ovat kokeneet, että on hyvä, kun he saavat tiiviissä paketissa riittävästi tietoa. Osa on myös toivonut, että se palautettaisiin viisipäiväiseksi, että he pystyisivät enemmän syventymään kokonaisturvallisuusasioihin. On ajateltu, että ensi keväänä kehysriihen jälkeen arvioidaan, jatketaanko kolmipäiväisellä mallilla vai onko resursseja palauttaa täydennyspalvelus viisipäiväiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa siviilipalveluslainsäädännöstä.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
Puolustusministeri Antti Häkkänen Kyrönmaa-lehdelle: Aion estää reservistä karkaamisen
Kyrönmaa-lehden uutinen pääsi arvostettuun kirjaan – "Hienoa, että meitä pieniäkin nostetaan esiin"
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen vieraili Kyrönmaa-lehden toimituksessa tänään tiistaina.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Puolustusvoimien reservistä siirtyi viime vuonna 3 457 henkilöä siviilipalvelusvelvolliseksi täydennyspalvelukseen, mikä on kaikkien aikojen toiseksi suurin määrä. Naisia heistä oli noin 150. Tämä selviää Siviilipalveluskeskuksen Kyrönmaa-lehdelle antamista täydennyspalvelushakemusluvuista vuosilta 1998–2024.
– Naisia on naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikana suorittanut asepalveluksen vuosittain noin tuhat. Miesten tavoin heillä voivat vakaumus, arvot ja elämäntilanne muuttua, Laihialla tänään tiistaina vieraillut Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen sanoi Kyrönmaa-lehdelle.
Ennätys on vuodelta 2022, jolloin reservistä siirtyi siviilipalvelukseen 3 815, joista naisia oli noin 200. Tuon vuoden helmikuussa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
Täydennyspalvelukseen on haettu 15 512 kertaa vuosien 1998–2024 aikana. Hakemuksia on ollut alle sata vuosina 2006 (48), 2007 (58) 2013 (72) ja 1999 (81). Yli tuhat hakemusta on ollut vain kolmena viime vuonna, ja muina vuosina hakemusmäärät ovat olleet 48–985 välillä.
Reijosen mukaan tänä vuonna täydennyspalvelushakemuksia on tehty 28. tammikuuta mennessä 234 eli suurin piirtein samalla vilkkaudella kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Viime vuoden siirtomäärä reservistä siviilipalvelukseen on tilastollisesti huomattava, mutta Puolustusvoimien reservin koko huomioiden se on pieni. Puolustusvoimat on kertonut, että Suomen reservin koko on noin 870 000 henkilöä.
Täydennyspalvelusvelvollisuus on sen vuoden loppuun, kun henkilö täyttää 50 vuotta.
Viime vuoden siirtorallin aiheutti puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) Kyrönmaa-lehdelle helmikuun alussa antama haastattelu.
Häkkänen kertoi, että hän etsii oikeudellisia keinoja lain muuttamiseksi niin, ettei reservistä pystyisi enää eroamaan. Tämän jälkeen reserviläisten siirtyminen täydennyspalvelukseen lisääntyi huomattavasti. Sinne pyrki pelkästään viikossa noin 800 henkilöä, koska he tiettävästi pelkäsivät, ettei se enää myöhemmin ole mahdollista.
– Se oli sen viikon iso uutinen, ja asiaa pohdittiin monelta eri kantilta. Pikaistuksissaan täydennyspalvelukseen ei haeta, koska se vaatii pankkitunnuksilla tehtävän vahvan tunnistautumisen, kun täyttää hakemuksen, Reijonen tähdentää.
Kohun noustua Häkkänen pehmensi julkisuudessa lausuntoaan ja selitti, ettei hänen sananvalintansa "osunut lankulle".
Siviilipalveluskeskuksen Kyrönmaa-lehdelle antaman tilaston mukaan viime vuoden helmikuussa hakemuksia reservistä täydennyspalvelukseen tuli 1 175. Häkkäsen kohulausunto vaikutti myös maaliskuussa, jolloin täydennyspalvelukseen pyrki 567 eli helmi- ja maaliskuussa hakemuksia kertyi 1 742. Se on enemmän kuin kaikki vuoden 2023 hakemukset yhteensä. Tuolloin täydennyspalvelushakemuksia oli 1 651.
Viime vuoden muina kuukausina hakemuksia oli helmikuuta ja maaliskuuta huomattavasti vähemmän. Tammikuussa täydennyspalvelushakemuksia oli 213, huhtikuussa 219, toukokuussa 194, kesäkuussa 114, heinäkuussa 184, elokuussa 150, syyskuussa 115, lokakuussa 121, marraskuussa 251 ja joulukuussa 154.
Varusmiespalveluksen suorittaneet voivat siirtyä Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla täydennyspalveluun. Siviilipalvelukeskus ei kysy täydennyspalvelukseen hakeneiden syitä päätökselleen.
Viime vuonna 187 henkilöä halusi pyörtää hakeutumisensa täydennyspalvelukseen ja palasi takaisin reserviin.
Täydennyspalvelukseen hakeutunut voi hakea takaisin reserviin, jos hän ei ole aloittanut täydennyspalvelusta.
– Mutta vanhoihin tehtäviin ei reservissä pääse, jos on ollut joku poikkeusolojen tai sodan ajan sijoitus.
Lisäksi tehtiin kolme kielteistä päätöstä palaamisesta reserviin, koska henkilöt olivat jo aloittaneet täydennyspalveluksen suorittamisen.
Mikko Reijosen mukaan Siviilipalveluskeskus koulutti viime vuonna yhteensä 2 050 täydennyspalvelusvelvollista.
Porissa, Kuopiossa, Kokkolassa, Inarissa ja Lohjalla järjestettävät täydennyspalveluserät ovat vakioituneet noin 30–35 henkilöön. Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksessa on ollut isoimmillaan noin 120 hengen täydennyspalveluseriä, jotka on jaettu pienempiin joukkoihin.
Viime vuonna siviilipalvelusvelvollisten täydennyskoulutuspaikat täyttyivät niin nopeasti, että Siviilipalveluskeskus joutui lisäämään koulutuseriä lyhyellä varoitusajalla. Niitä oli viime vuonna 56, ja reservistä siviilipalvelukseen siirtyville järjestettävä täydennyspalveluskoulutus lyheni viidestä päivästä kolmeen päivään.
– Siitä on tullut kahdenlaista palautetta. Toiset ovat kokeneet, että on hyvä, kun he saavat tiiviissä paketissa riittävästi tietoa. Osa on myös toivonut, että se palautettaisiin viisipäiväiseksi, että he pystyisivät enemmän syventymään kokonaisturvallisuusasioihin. On ajateltu, että ensi keväänä kehysriihen jälkeen arvioidaan, jatketaanko kolmipäiväisellä mallilla vai onko resursseja palauttaa täydennyspalvelus viisipäiväiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa siviilipalveluslainsäädännöstä.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
Puolustusministeri Antti Häkkänen Kyrönmaa-lehdelle: Aion estää reservistä karkaamisen
Kyrönmaa-lehden uutinen pääsi arvostettuun kirjaan – "Hienoa, että meitä pieniäkin nostetaan esiin"
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen vieraili Kyrönmaa-lehden toimituksessa tänään tiistaina.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Puolustusvoimien reservistä siirtyi viime vuonna 3 457 henkilöä siviilipalvelusvelvolliseksi täydennyspalvelukseen, mikä on kaikkien aikojen toiseksi suurin määrä. Naisia heistä oli noin 150. Tämä selviää Siviilipalveluskeskuksen Kyrönmaa-lehdelle antamista täydennyspalvelushakemusluvuista vuosilta 1998–2024.
– Naisia on naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikana suorittanut asepalveluksen vuosittain noin tuhat. Miesten tavoin heillä voivat vakaumus, arvot ja elämäntilanne muuttua, Laihialla tänään tiistaina vieraillut Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen sanoi Kyrönmaa-lehdelle.
Ennätys on vuodelta 2022, jolloin reservistä siirtyi siviilipalvelukseen 3 815, joista naisia oli noin 200. Tuon vuoden helmikuussa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
Täydennyspalvelukseen on haettu 15 512 kertaa vuosien 1998–2024 aikana. Hakemuksia on ollut alle sata vuosina 2006 (48), 2007 (58) 2013 (72) ja 1999 (81). Yli tuhat hakemusta on ollut vain kolmena viime vuonna, ja muina vuosina hakemusmäärät ovat olleet 48–985 välillä.
Reijosen mukaan tänä vuonna täydennyspalvelushakemuksia on tehty 28. tammikuuta mennessä 234 eli suurin piirtein samalla vilkkaudella kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Viime vuoden siirtomäärä reservistä siviilipalvelukseen on tilastollisesti huomattava, mutta Puolustusvoimien reservin koko huomioiden se on pieni. Puolustusvoimat on kertonut, että Suomen reservin koko on noin 870 000 henkilöä.
Täydennyspalvelusvelvollisuus on sen vuoden loppuun, kun henkilö täyttää 50 vuotta.
Viime vuoden siirtorallin aiheutti puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) Kyrönmaa-lehdelle helmikuun alussa antama haastattelu.
Häkkänen kertoi, että hän etsii oikeudellisia keinoja lain muuttamiseksi niin, ettei reservistä pystyisi enää eroamaan. Tämän jälkeen reserviläisten siirtyminen täydennyspalvelukseen lisääntyi huomattavasti. Sinne pyrki pelkästään viikossa noin 800 henkilöä, koska he tiettävästi pelkäsivät, ettei se enää myöhemmin ole mahdollista.
– Se oli sen viikon iso uutinen, ja asiaa pohdittiin monelta eri kantilta. Pikaistuksissaan täydennyspalvelukseen ei haeta, koska se vaatii pankkitunnuksilla tehtävän vahvan tunnistautumisen, kun täyttää hakemuksen, Reijonen tähdentää.
Kohun noustua Häkkänen pehmensi julkisuudessa lausuntoaan ja selitti, ettei hänen sananvalintansa "osunut lankulle".
Siviilipalveluskeskuksen Kyrönmaa-lehdelle antaman tilaston mukaan viime vuoden helmikuussa hakemuksia reservistä täydennyspalvelukseen tuli 1 175. Häkkäsen kohulausunto vaikutti myös maaliskuussa, jolloin täydennyspalvelukseen pyrki 567 eli helmi- ja maaliskuussa hakemuksia kertyi 1 742. Se on enemmän kuin kaikki vuoden 2023 hakemukset yhteensä. Tuolloin täydennyspalvelushakemuksia oli 1 651.
Viime vuoden muina kuukausina hakemuksia oli helmikuuta ja maaliskuuta huomattavasti vähemmän. Tammikuussa täydennyspalvelushakemuksia oli 213, huhtikuussa 219, toukokuussa 194, kesäkuussa 114, heinäkuussa 184, elokuussa 150, syyskuussa 115, lokakuussa 121, marraskuussa 251 ja joulukuussa 154.
Varusmiespalveluksen suorittaneet voivat siirtyä Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla täydennyspalveluun. Siviilipalvelukeskus ei kysy täydennyspalvelukseen hakeneiden syitä päätökselleen.
Viime vuonna 187 henkilöä halusi pyörtää hakeutumisensa täydennyspalvelukseen ja palasi takaisin reserviin.
Täydennyspalvelukseen hakeutunut voi hakea takaisin reserviin, jos hän ei ole aloittanut täydennyspalvelusta.
– Mutta vanhoihin tehtäviin ei reservissä pääse, jos on ollut joku poikkeusolojen tai sodan ajan sijoitus.
Lisäksi tehtiin kolme kielteistä päätöstä palaamisesta reserviin, koska henkilöt olivat jo aloittaneet täydennyspalveluksen suorittamisen.
Mikko Reijosen mukaan Siviilipalveluskeskus koulutti viime vuonna yhteensä 2 050 täydennyspalvelusvelvollista.
Porissa, Kuopiossa, Kokkolassa, Inarissa ja Lohjalla järjestettävät täydennyspalveluserät ovat vakioituneet noin 30–35 henkilöön. Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksessa on ollut isoimmillaan noin 120 hengen täydennyspalveluseriä, jotka on jaettu pienempiin joukkoihin.
Viime vuonna siviilipalvelusvelvollisten täydennyskoulutuspaikat täyttyivät niin nopeasti, että Siviilipalveluskeskus joutui lisäämään koulutuseriä lyhyellä varoitusajalla. Niitä oli viime vuonna 56, ja reservistä siviilipalvelukseen siirtyville järjestettävä täydennyspalveluskoulutus lyheni viidestä päivästä kolmeen päivään.
– Siitä on tullut kahdenlaista palautetta. Toiset ovat kokeneet, että on hyvä, kun he saavat tiiviissä paketissa riittävästi tietoa. Osa on myös toivonut, että se palautettaisiin viisipäiväiseksi, että he pystyisivät enemmän syventymään kokonaisturvallisuusasioihin. On ajateltu, että ensi keväänä kehysriihen jälkeen arvioidaan, jatketaanko kolmipäiväisellä mallilla vai onko resursseja palauttaa täydennyspalvelus viisipäiväiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa siviilipalveluslainsäädännöstä.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
Puolustusministeri Antti Häkkänen Kyrönmaa-lehdelle: Aion estää reservistä karkaamisen
Kyrönmaa-lehden uutinen pääsi arvostettuun kirjaan – "Hienoa, että meitä pieniäkin nostetaan esiin"
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide