Video: Ravitsemusterapeutti kertoo vinkit ruokailuun

Riku Hirsimäki

Ruoka herättää tunteita. Ruoka on myös välttämättömyys. Ravinnon vaikutus hyvinvointiin on kiistaton, mutta sitäkin on syötävä oikein.

Sosiaalinen media on pullollaan dieettejä ja kuureja, joilla ohjataan ihmisiä painonhallintaan vaikka todellisuudessa pitäisi puhua kestävästä elämäntapamuutoksesta.

Ravitsemusterapeutti Katarina Mäkynen sanoo, että liian tiukat ruokailusäännöt eivät edistä hyvinvointia. Ravitsemuksella on iso merkitys jaksamiselle. Kiireiseen arkeen hänellä on yksi neuvo.

– Jos pitää säännöllisyydestä kiinni on tärkeintä, että syö edes jotain, mielellään 3-4 tunnin välein. Se on tärkein asia.

Arjen kiireessä ei välttämättä tule katsottua, kuinka laadukkaasti syö. Tähän Mäkynen sanoo, että joskus voi myös oikaista ruokailussa.

– Einekset ja pikaruuat ovat ihan OK silloin tällöin. Kokonaisuus ja säännöllisyys on kaikkein tärkein.

Liian tiukka ja kontrolloitu ruokavalio saa Mäkyseltä kritiikkiä. Sosiaalisella medialla on vaikutusta siihen, että ihmiset tekevät omasta ruokavaliostaan hyvin armotonta.

– Näissä asioissa some hankaloittaa hirveästi ihmisten elämää. Liian tiukat säännöt ja musta-valko-ajattelu vääristää suhdettamme ruokaan.

Ruokaa ei tarvitse Mäkysen mukaan erikseen ansaita. Ruoka ja syöminen on ihmisen perustarve.

– Ruokaa ja syömistä ei pidä ansaita. Ruokaa saa ja pitää syödä vaikka ei tekisi mitään fyysistä.

Mäkysen mukaan ihmisen ei tarvitse moralisoida itseään ajoittaisesta herkuttelusta. Se on pikemminkin luonnollinen osa ihmisen toimintaa.

– Siitä tulee jopa surullinen olo, kun ihmiset moralisoivat itseään herkuttelusta. Herkut ovat meille luonnollinen asia ja syömisestä ei kuulu potea huonoa omaatuntoa tai syyllisyyttä.

Kaikessa on kuitenkin hyvä olla kohtuus, mutta syyllisyyttä ei Mäkysen mukaan pidä potea.

Elämäntapamuutoksissa moni haluaa tuloksia nopeasti, mutta liian nopeat tulokset eivät usein ole pysyviä. Pikadieetit ja liian rajoittavat keinot eivät Mäkysen mielestä toimi.

– Me ihmiset olemme usein "kaikki tai ei mitään" asenteella ja haluamme tulokset nopeasti. Maltti on aivan keskeinen asia.

Mäkynen sanoo, että tavallinen kotiruoka on toimiva ratkaisu syömisessä. Oli sitten kyseessä tavallinen arjen tilanne tai elämäntapamuutos. Tilaa on myös herkuille.

– Tulisi olla luottamus siihen, että tavallinen kotiruoka riittää. Jos haluaa ateriasta koostaa paremman, voi panostaa esimerkiksi kasvisten osuuden lisäämiseen.

Elämäntilanteet ovat erilaisia. Moni saattaa stressaantua ja kuormittua ruokavaliosta, kun sitä rajoittaa liikaa.

– Syömisen ei kuulu olla asia, joka kuormittaa mieltämme. Syöminen ja sen ajatteleminen ei saisi olla taakka.

Ruokaostoksille Mäkynen antaa vinkiksi klassisen lautasmallin. Sama ajatus pätee myös ruokakaupassa.

– Puolet olisi hyvä olla hedelmä- ja vihannespuolelta. Täysjyviljat ovat myös hyvä tuote. Liha-, kala tai kasviproteiinit tulee myös muistaa, unohtamatta maitotuotteet ja niitä korvaavat kasviperäiset vaihtoehdot.

Nälkäisenä ei kuitenkaan kannata kauppaan mennä.

– Nälkäisenä tulee sitten tehtyä heräteostoksia ja kori täyttyy yhtäkkiä kaikenlaisesta.

Uusien ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa olisi hyvä vähentää. Tähän Mäkysellä on myös neuvo.

– Punaisen lihan vähentäminen on toki hyväksi sekä ihmisen terveydelle että myös ympäristölle. Punaiselle lihalle löytyy paljon hyviä korvaajia.

Punaisen lihan sijaan voi syödä kalaa, kanaa tai lisätä liharuokiin kasviproteiinia.

– Jo pelkästään valitsemalla useammin kalaa ja kanaa vähenee jo punaisen lihan määrä. Kasviproteiininlähteistäkin on useita erilaisia hyviä vaihtoehtoja. Yhdellä aterialla voi punaisen lihan määrää vähentää ihan silläkin, että sekoittaa sekä lihaa että kasviproteiininlähdettä.

– Esimerkiksi makaronilaatikkoon tai jauhelihakastikkeeseen voi hyvin käyttää soijarouhetta ja jauhelihaa sekaisin. Siitä kiittää myös lompakko.

Mäkynen muistuttaa, että kun muistaa monipuolisuuden ja lautasmallin, ei lihankaan osuus pääse kasvamaan liian suureksi lautasella.