Video: 30 vuotta Laihian nuorisoseuran dramaattisista tapahtumista – Jorma Aro paljastaa julkisuudessa nyt ensimmäisen kerran, mitä tärkeää tapahtui ennen karmeaa yötä

Jarno Ranta

20. elokuuta 1994 kello 03.03 Laihian nuorisoseuratalo paloi savuna ilmaan.

Vuonna 1915 vihityssä seuratalossa oli tehty remontteja neljänä vuotena, ja remontti- ja entisöintityöt olivat lähes valmiit. Tiloihin piti tulla valtakunnallinen nuorisoseuramuseo.

Kolmostiellä olleet nuoret huomasivat kohtalokkaana lauantaiyönä, että Bertel Strömmerin suunnittelema Laihian hirsirakenteinen nuorisoseuratalo oli tulessa. He kiiruhtivat taksiin, joka teki hälytyksen kello 02.57.

Tuli levisi räjähdysmäisesti ja valtasi hetkessä koko rakennuksen. Kello 03.40 kaatui seuran ylpeys, Laihiaa voimakkaasti symbolisoinut maamerkki, torni. Se oli saanut viimeistelymaalipinnan juuri edellisenä päivänä.

Palo oli suuri järkytys Laihialla, sillä taloa oli peruskorjattu lähes kolmella miljoonalla markalla.

Vuonna 1994 palanut nuorisoseura oli jo toinen nuorisoseura, joka tuhoutui tulipalossa samalla tontilla. Ensimmäinen paloi vuonna 1913, ja sen nimi oli Laihian nuorisoseuran seurahuone.

Laihian nuorisoseuran johtokunnan jäsen Elina Laakso kuuli nuorisoseuran palosta radiouutisista juodessaan aamukahvia.

– Menin isäni ja äiti kanssa sinne heti tuhatta ja sataa. Vanhat nuorisoseuralaiset olivat ihan shokissa, kun näimme koko kaaoksen.

Laakson isä ja äiti olivat tavanneet toisensa juuri Laihian nuorisoseuralla.

Palaneesta talosta jäivät Laaksolle muistoksi vain ulko-oven kahvat.

– Ne ovat kellarissamme.

Nuorisoseuralla olivat menossa viimeistelytyöt. Vain sähkötyöt olivat hieman kesken. Valmiina asennettuna oli muun muassa automaattinen hälytyslaitteisto, joka olisi kytketty heti alkuviikosta aluehälytyskeskukseen. Uudet keittiökalusteet oli ehditty asentaa paikoilleen.

Kyrönmaa-lehti kertoi elokuussa 1994, että vain päivä ennen paloa seuralla oli ikkunoiden pesutalkoot ja sisällä oli lattiapintojen viimeistely. Siinä käytettiin muun muassa pellavaöljyä.

Viimeiset talkoolaiset poistuivat talosta vähän ennen kello 23:a. Kyrönmaa-lehden uutisen mukaan eräät talkoolaiset olivat haistaneet outoa hajua, mutta he olettivat sen lähteneen öljypolttimesta.

Avajaisjuhla piti olla marraskuun 1994 alussa, ja silloinen pääministeri Esko Aho oli tarkoitus kutsua paikalle. Rakennustöiden oli määrä päättyä palon jälkeisellä viikolla.

Laihian nuorisoseuran puheenjohtajana elokuussa 1994 oli Tiina Luhtala, ja hänen miehensä oli palokunnassa. Palohälytys tuli Luhtalan kotiin lankapuhelimeen, ja Luhtala kertoo juosseensa puhelimeen.

– Siellä rauhallinen naisääni sanoi, että Laihian nuorisoseura palaa.

Palohälytykseen heräsivät myös perheen pienet lapset. Yhdessä perhe katsoi surullisena talonsa ikkunasta liekkejä.

– Se oli iso järkytys.

Luhtala kertoo, että edellisiltana nuorisoseuran johtokunnalla oli kokous, jossa se suunnitteli avajaisia ja siivosi.

Johtokunnan rahastonhoitaja Tuula Kankaanpää oli tuonut anopin maitotonkalla lämmintä vettä, koska sitä ei vielä nuorisoseuralta saanut.

– Sitä piti olla, että saimme vahtimestarin huoneen ikkunat siivottua. Sitten murehdin illalla, pitääkö se ottaa mukaan, mutta ajattelin, ettei se häviä täältä mihinkään. Aamulla se oli rauniokasan alla.

Luhtala muistelee, että aamulla paloa oli katsomassa useita ihmisiä. Pieni lohtu oli se, että palo oli lähtenyt pääoven tuntumasta.

– Ajattelin, oliko meiltä jäänyt jokin päälle. Nyt saimme pitää puhtaan omantunnon, mutta palo oli aikamoinen shokki ja jälkipuinti oli vielä isompi. Yritimme saada syyllistä kiinni.

Palon syttymissyystä levisi ympäri Laihiaa erilaisia huhuja. Alueella oli nähty liikkuvan esimerkiksi nuorisoa, koska tuolloin vietettiin huvilakauden päättäjäisiä. Luhtala ei ota kantaa siihen, lähtikö tulipalo lattian lakkaamisesta.

– Petyin siihen, kun tutkinta lopetettiin, eikä meille ilmoitettu siitä mitään. Olisin halunnut puhdistaa työntekijän maineen.

Laihian nuorisoseuran syttymissyy on yhä mysteeri.

– Tulipaloa ei pystytä ikinä selvittämään, ja turha on ketään syyllistää. Ei missään nimessä sitä ihmistä, joka teki homman täällä, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran silloinen toiminnanjohtaja Jorma Aro sanoo.

Syksyllä 1988 heräsi ajatus, että Laihian nuorisoseuraan tehdään valtakunnallinen nuorisoseuramuseo. Jorma Aro oli nuorisoseuramuseohankkeen projektipäällikkönä alusta asti. Suunnitelman vanhaan nuorisoseurataloon teki arkkitehti Anna-Maija Salo, jonka piirustusten perusteella vanhaa taloa korjattiin.

Aro kävi Laihialla vain päivä ennen tulipaloa.

– Pojat sanoivat, ettei taloon voi mennä, koska siellä on niin hirveä kaasu. Sovimme, että maanantaina otan yhteyttä pääministeriin, että hän tulee juhlapuhujaksi vihkiäisiin.

Aro heräsi seuraavana yönä Kyrönmaa-lehden silloisen toimituspäällikkö Olavi Ala-Rantalan puhelinsoittoon kello 02.57. Ala-Rantala ilmoitti, että nuorisoseura palaa kokonaan.

– Sanoin, että mitä. Justiinhan tulin sieltä.

Aro oli ymmärrettävästi harmissaan, sillä neljän vuoden työ paloi savuna ilmaan.

Nyt Aro paljastaa ensimmäistä kertaa julkisuudessa, että vain noin vuosi ennen tulipaloa hän sai puhelinsoiton Sakari Finnilältä, joka kyseli, minkälainen vakuutus on nuorisoseuralla. Finnilä myös sanoi, mikä on riittävä vakuutus, jos nuorisoseura palaa.

– Katsoin, että se oli vakuutettu miljoonasta markasta. Hän tuli käymään täällä, ja korotimme vakuutuksen kolmeen miljoonaan markkaan. Jos Sakari ei olisi soittanut, en olisi sitä tehnyt. En ole sanonut tätä ennen kuin jossain riihen takana. Nyt jälkikäteen on hyvä sanoa, että jos tuota vakuutusta ei olisi ollut, kaikki olisi saanut haudata. Tässä olisi nyt pieni kioski, jossa myytäisiin limsaa, Aro pohtii.

– Jos vakuutusta ei olisi tehty, luulen, että Laihian nuorisoseuran toiminta olisi loppunut siihen, Tiina Luhtala jatkaa.

Palon jälkeen Laihialla tehtiin nopeasti päätös, että samalle tontille rakennetaan uusi nuorisoseura. Joidenkin mielestä uusi nuorisoseura olisi pitänyt olla samanlainen kuin palanut. Rakennussuunnittelu Heikki Lapiolahti Laihialta esitti kaksi suunnitelmaa, joista toinen hyväksyttiin.

Uuden nuorisoseuran rakentaminen alkoi kesällä 1995 ja vihittiin käyttöön 15. marraskuuta 1997. Nuorisoseuramuseo vihittiin kolme vuotta myöhemmin.

– Tämä talo maksoi vähän yli kuusi miljoonaa markkaa, Aro kertoo.

LUE AIHEESTA LISÄÄ:

Eskoa odotti lohduton näky

Laihialla muistellaan palanutta nuorisoseuraa