A-
A+
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen vieraili Laihialla tiistaina.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Siviilipalveluskeskus on joutunut tekemään suomalaisista muutamia kymmeniä rikosilmoituksia vuosittain.
Syynä on ollut siviilipalveluksesta ja määrätystä täydennyspalveluksesta kieltäytyminen.
Tällä hetkellä siviilipalveluksesta kieltäytymisen rangaistus on ehdoton vankeustuomio puolet jäljellä olevasta palvelusajasta, mikä tyypillisesti suoritetaan valvontarangaistuksena. Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta.
Viime vuonna Siviilipalveluskeskus teki kuusitoista rikosilmoitusta siitä, että henkilö oli kieltäytynyt siviilipalveluksen suorittamisesta.
– Se oli alhaisin, mitä on hetkeen ollut. Menneinä vuosina niitä on ollut kolmenkymmenen ympärillä, Laihialla vieraillut Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen sanoi Kyrönmaa-lehdelle.
Esimerkiksi vuonna 2023 niitä oli 30 ja vuotta aiemmin 32. Poikkeusvuosi oli 2019, jolloin Jehovan todistajat tuli asevelvollisuusjärjestelmän piiriin. Silloin kieltäytymisilmoituksia oli 89, mikä on ennätys.
Tänä vuonna Siviilipalveluskeskus on tehnyt toistaiseksi yhden rikosilmoituksen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä.
Kun Siviilipalveluskeskus saa kirjallisen kieltäytymisilmoituksen, se on yhteydessä velvolliseen ja kartoittaa tilannetta, onko esimerkiksi terveydellisiä seikkoja, mitkä puoltaisivat vapautusta.
– Se tiputtaa jonkin verran lukemia niin, ettemme tee rikosilmoitusta, vaan henkilö saa terveydellisin seikoin vapautuksen.
Mikko Reijonen näkee epäkohdan siviilipalveluksen ehdottomassa vankeustuomiossa. Hän kuvailee prosessia kohtuullisen raskaaksi.
Ensin poliisi suorittaa esitutkinnan ja syyttäjä nostaa syytteen. Sitten tehdään valvontarangaistusselvitys siitä, soveltuuko henkilö valvontarangaistuksen suorittamiseen. Sen jälkeen tuomioistuin antaa ratkaisun.
– Henkilön ei tarvitse olla itse läsnä, sillä ne voidaan antaa kansliatuomioina, mutta ne helposti venyvät lähelle vuottakin. Nuoren ihmisen elämässä se on aika pitkä aika odottaa tuomiota ja vielä suorittaa se melkein puoli vuotta. Sitä voi vähän miettiä, onko se kansantaloudellisestikaan järkevin tapa.
Rikosrekisteriä ei kuitenkaan synny.
– Se on erikoinen ehdoton vankeustuomio, ettei se jää vuosiksi eteenpäin näkymään. Se ei palvelisi kenenkään tulevaisuutta, jos siitä jäisi merkintä rikosrekisteriin.
Aina kun siviilipalvelus keskeytyy, henkilö vapautetaan määräajaksi tai kokonaan rauhan aikana, siviilipalvelusvelvollisista tehdään etsivän nuorisotyön -ilmoitus hänen kotikuntaansa.
– Pyyntönä on, että etsivä nuorisotyö ottaa kontaktia nuoreen ja käy keskustelua, mikä on tulevaisuuden suunta: työtä, opiskelua tai kuntouttavaa toimintaa. Se on nuorten tulevaisuuden kannalta tosi tärkeä palvelu.
Myös määrätystä täydennyspalveluksesta on kieltäydytty Suomessa. Jos siitä kieltäytyy tai sen lopettaa, se on rangaistavaa. Siviilipalveluskeskus teki viime vuonna kolmetoista rikosilmoitusta tällaisesta kieltäytymisestä, kun niitä vuosittain on noin kymmenen.
Määrätystä täydennyspalveluksesta kieltäytymisestä ei saa vankeutta, vaan poliisi antaa 20 päivän sakkotuomion.
– Vaikka maksaa sakot, se ei vapauta velvollisuudesta, vaan annetaan uusi määräys suorittaa täydennyspalvelus. Ne määrät eivät ole kauhean suuria, ja täydennyspalvelusaika on lyhyempi kuin siviilipalvelusaika, mutta siinä on epäsuhta, kun toisesta kieltäytymisestä saa sakkoja ja toisesta ehdotonta vankeutta.
Täydennyspalvelusaika on enintään 40 päivää, mutta käytännössä sitä on aiemmin toteutettu viiden päivän jaksona ja tällä hetkellä kolmen.
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijosen mukaan vuodelta 2008 peräisin olevaa siviilipalveluslakia aiotaan päivittää tänä keväänä. Reijonen sanoo, että silloin olisi hyvä arvioida, onko siviilipalveluksesta kieltäytymisestä saatu ehdoton vankeusrangaistus oikeassa suhteessa tekoon. Siviilipalvelusjohtaja ei pidä rangaistusta kohtuullisena.
– Tiedämme, että aika moni saa terveydellisin perustein vapautuksen palveluksesta. Raja saattaa olla aika hiuksenhieno, onko olemassa sellaisia terveydellisiä perusteita, jotka oikeuttavat vapautukseen vai onko se palveluksesta kieltäytyminen. Jonkinnäköinen sanktiointi on varmasti paikallaan, jos puhtaasti ilmoittaa, että pystyisi palveluksen suorittamaan, mutta ei sitä suorita. Tässä maailman ajassa 172 päivän vankeusrangaistus kuulostaa kohtuullisen kovalta rangaistukselta, vaikka se pääsääntöisesti suoritetaan valvontarangaistuksena. Siinä rajoitetaan henkilön vapautta.
Pitäisikö vankeusrangaistuksesta luopua kokonaan?
– Vähintäänkin tarkastella sitä, mikä siinä on kohtuus. Ei se ihan tämän päivän ajatuksissa kauhean kohtuulliselta kuulosta varsinkin kun, henkilö itse ilmoittaa, että aikoo nyt syyllistyä sellaiseen rikokseen, mistä saa ehdotonta vankeutta kieltäytymällä siviilipalveluksen suorittamisesta. Yleensä sille on jokin painava vakaumuksellinen peruste.
Jos teon rangaistavuus poistettaisiin täysin, Reijonen arvioi, että se ajaisi täysin vapaaehtoiseen palvelusjärjestelmään nykyistä enemmän.
Reijosen mielestä siviilipalveluslaissa on myös muuta päivitettävää. Tällä hetkellä siviilipalvelusjärjestelmän kautta kenellekään ei osoiteta mitään poikkeusolojen tiettyä tehtävää.
– Jos mietittäisiin joitain erityisiä tehtäviä, se todennäköisesti vaatisi vielä täydentävää koulutusta. Olisiko se enemmän vapaaehtoisuuteen perustuvaa vai velvoittavaa? Se on myös aika iso kysymys.
– Tällä hetkellä meillä on lainsäädäntö vain siitä, että voidaan määrätä kriisitilanteissa ylimääräiseen palvelukseen ja liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen. Ylimalkaisesti on kerrottu paikat, missä tätä liikekannallepanon aikaista palvelusta suoritettaisiin.
Reijonen mainitsee esimerkkeinä muun muassa kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet, yliopistot, ammatilliset koulutuksen järjestäjät
– Mutta yhteenkään organisaatioon ei ole luotu, mitä ne konkreettiset tehtävät olisivat.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen vieraili Laihialla tiistaina.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Siviilipalveluskeskus on joutunut tekemään suomalaisista muutamia kymmeniä rikosilmoituksia vuosittain.
Syynä on ollut siviilipalveluksesta ja määrätystä täydennyspalveluksesta kieltäytyminen.
Tällä hetkellä siviilipalveluksesta kieltäytymisen rangaistus on ehdoton vankeustuomio puolet jäljellä olevasta palvelusajasta, mikä tyypillisesti suoritetaan valvontarangaistuksena. Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta.
Viime vuonna Siviilipalveluskeskus teki kuusitoista rikosilmoitusta siitä, että henkilö oli kieltäytynyt siviilipalveluksen suorittamisesta.
– Se oli alhaisin, mitä on hetkeen ollut. Menneinä vuosina niitä on ollut kolmenkymmenen ympärillä, Laihialla vieraillut Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen sanoi Kyrönmaa-lehdelle.
Esimerkiksi vuonna 2023 niitä oli 30 ja vuotta aiemmin 32. Poikkeusvuosi oli 2019, jolloin Jehovan todistajat tuli asevelvollisuusjärjestelmän piiriin. Silloin kieltäytymisilmoituksia oli 89, mikä on ennätys.
Tänä vuonna Siviilipalveluskeskus on tehnyt toistaiseksi yhden rikosilmoituksen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä.
Kun Siviilipalveluskeskus saa kirjallisen kieltäytymisilmoituksen, se on yhteydessä velvolliseen ja kartoittaa tilannetta, onko esimerkiksi terveydellisiä seikkoja, mitkä puoltaisivat vapautusta.
– Se tiputtaa jonkin verran lukemia niin, ettemme tee rikosilmoitusta, vaan henkilö saa terveydellisin seikoin vapautuksen.
Mikko Reijonen näkee epäkohdan siviilipalveluksen ehdottomassa vankeustuomiossa. Hän kuvailee prosessia kohtuullisen raskaaksi.
Ensin poliisi suorittaa esitutkinnan ja syyttäjä nostaa syytteen. Sitten tehdään valvontarangaistusselvitys siitä, soveltuuko henkilö valvontarangaistuksen suorittamiseen. Sen jälkeen tuomioistuin antaa ratkaisun.
– Henkilön ei tarvitse olla itse läsnä, sillä ne voidaan antaa kansliatuomioina, mutta ne helposti venyvät lähelle vuottakin. Nuoren ihmisen elämässä se on aika pitkä aika odottaa tuomiota ja vielä suorittaa se melkein puoli vuotta. Sitä voi vähän miettiä, onko se kansantaloudellisestikaan järkevin tapa.
Rikosrekisteriä ei kuitenkaan synny.
– Se on erikoinen ehdoton vankeustuomio, ettei se jää vuosiksi eteenpäin näkymään. Se ei palvelisi kenenkään tulevaisuutta, jos siitä jäisi merkintä rikosrekisteriin.
Aina kun siviilipalvelus keskeytyy, henkilö vapautetaan määräajaksi tai kokonaan rauhan aikana, siviilipalvelusvelvollisista tehdään etsivän nuorisotyön -ilmoitus hänen kotikuntaansa.
– Pyyntönä on, että etsivä nuorisotyö ottaa kontaktia nuoreen ja käy keskustelua, mikä on tulevaisuuden suunta: työtä, opiskelua tai kuntouttavaa toimintaa. Se on nuorten tulevaisuuden kannalta tosi tärkeä palvelu.
Myös määrätystä täydennyspalveluksesta on kieltäydytty Suomessa. Jos siitä kieltäytyy tai sen lopettaa, se on rangaistavaa. Siviilipalveluskeskus teki viime vuonna kolmetoista rikosilmoitusta tällaisesta kieltäytymisestä, kun niitä vuosittain on noin kymmenen.
Määrätystä täydennyspalveluksesta kieltäytymisestä ei saa vankeutta, vaan poliisi antaa 20 päivän sakkotuomion.
– Vaikka maksaa sakot, se ei vapauta velvollisuudesta, vaan annetaan uusi määräys suorittaa täydennyspalvelus. Ne määrät eivät ole kauhean suuria, ja täydennyspalvelusaika on lyhyempi kuin siviilipalvelusaika, mutta siinä on epäsuhta, kun toisesta kieltäytymisestä saa sakkoja ja toisesta ehdotonta vankeutta.
Täydennyspalvelusaika on enintään 40 päivää, mutta käytännössä sitä on aiemmin toteutettu viiden päivän jaksona ja tällä hetkellä kolmen.
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijosen mukaan vuodelta 2008 peräisin olevaa siviilipalveluslakia aiotaan päivittää tänä keväänä. Reijonen sanoo, että silloin olisi hyvä arvioida, onko siviilipalveluksesta kieltäytymisestä saatu ehdoton vankeusrangaistus oikeassa suhteessa tekoon. Siviilipalvelusjohtaja ei pidä rangaistusta kohtuullisena.
– Tiedämme, että aika moni saa terveydellisin perustein vapautuksen palveluksesta. Raja saattaa olla aika hiuksenhieno, onko olemassa sellaisia terveydellisiä perusteita, jotka oikeuttavat vapautukseen vai onko se palveluksesta kieltäytyminen. Jonkinnäköinen sanktiointi on varmasti paikallaan, jos puhtaasti ilmoittaa, että pystyisi palveluksen suorittamaan, mutta ei sitä suorita. Tässä maailman ajassa 172 päivän vankeusrangaistus kuulostaa kohtuullisen kovalta rangaistukselta, vaikka se pääsääntöisesti suoritetaan valvontarangaistuksena. Siinä rajoitetaan henkilön vapautta.
Pitäisikö vankeusrangaistuksesta luopua kokonaan?
– Vähintäänkin tarkastella sitä, mikä siinä on kohtuus. Ei se ihan tämän päivän ajatuksissa kauhean kohtuulliselta kuulosta varsinkin kun, henkilö itse ilmoittaa, että aikoo nyt syyllistyä sellaiseen rikokseen, mistä saa ehdotonta vankeutta kieltäytymällä siviilipalveluksen suorittamisesta. Yleensä sille on jokin painava vakaumuksellinen peruste.
Jos teon rangaistavuus poistettaisiin täysin, Reijonen arvioi, että se ajaisi täysin vapaaehtoiseen palvelusjärjestelmään nykyistä enemmän.
Reijosen mielestä siviilipalveluslaissa on myös muuta päivitettävää. Tällä hetkellä siviilipalvelusjärjestelmän kautta kenellekään ei osoiteta mitään poikkeusolojen tiettyä tehtävää.
– Jos mietittäisiin joitain erityisiä tehtäviä, se todennäköisesti vaatisi vielä täydentävää koulutusta. Olisiko se enemmän vapaaehtoisuuteen perustuvaa vai velvoittavaa? Se on myös aika iso kysymys.
– Tällä hetkellä meillä on lainsäädäntö vain siitä, että voidaan määrätä kriisitilanteissa ylimääräiseen palvelukseen ja liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen. Ylimalkaisesti on kerrottu paikat, missä tätä liikekannallepanon aikaista palvelusta suoritettaisiin.
Reijonen mainitsee esimerkkeinä muun muassa kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet, yliopistot, ammatilliset koulutuksen järjestäjät
– Mutta yhteenkään organisaatioon ei ole luotu, mitä ne konkreettiset tehtävät olisivat.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen vieraili Laihialla tiistaina.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Siviilipalveluskeskus on joutunut tekemään suomalaisista muutamia kymmeniä rikosilmoituksia vuosittain.
Syynä on ollut siviilipalveluksesta ja määrätystä täydennyspalveluksesta kieltäytyminen.
Tällä hetkellä siviilipalveluksesta kieltäytymisen rangaistus on ehdoton vankeustuomio puolet jäljellä olevasta palvelusajasta, mikä tyypillisesti suoritetaan valvontarangaistuksena. Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta.
Viime vuonna Siviilipalveluskeskus teki kuusitoista rikosilmoitusta siitä, että henkilö oli kieltäytynyt siviilipalveluksen suorittamisesta.
– Se oli alhaisin, mitä on hetkeen ollut. Menneinä vuosina niitä on ollut kolmenkymmenen ympärillä, Laihialla vieraillut Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen sanoi Kyrönmaa-lehdelle.
Esimerkiksi vuonna 2023 niitä oli 30 ja vuotta aiemmin 32. Poikkeusvuosi oli 2019, jolloin Jehovan todistajat tuli asevelvollisuusjärjestelmän piiriin. Silloin kieltäytymisilmoituksia oli 89, mikä on ennätys.
Tänä vuonna Siviilipalveluskeskus on tehnyt toistaiseksi yhden rikosilmoituksen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä.
Kun Siviilipalveluskeskus saa kirjallisen kieltäytymisilmoituksen, se on yhteydessä velvolliseen ja kartoittaa tilannetta, onko esimerkiksi terveydellisiä seikkoja, mitkä puoltaisivat vapautusta.
– Se tiputtaa jonkin verran lukemia niin, ettemme tee rikosilmoitusta, vaan henkilö saa terveydellisin seikoin vapautuksen.
Mikko Reijonen näkee epäkohdan siviilipalveluksen ehdottomassa vankeustuomiossa. Hän kuvailee prosessia kohtuullisen raskaaksi.
Ensin poliisi suorittaa esitutkinnan ja syyttäjä nostaa syytteen. Sitten tehdään valvontarangaistusselvitys siitä, soveltuuko henkilö valvontarangaistuksen suorittamiseen. Sen jälkeen tuomioistuin antaa ratkaisun.
– Henkilön ei tarvitse olla itse läsnä, sillä ne voidaan antaa kansliatuomioina, mutta ne helposti venyvät lähelle vuottakin. Nuoren ihmisen elämässä se on aika pitkä aika odottaa tuomiota ja vielä suorittaa se melkein puoli vuotta. Sitä voi vähän miettiä, onko se kansantaloudellisestikaan järkevin tapa.
Rikosrekisteriä ei kuitenkaan synny.
– Se on erikoinen ehdoton vankeustuomio, ettei se jää vuosiksi eteenpäin näkymään. Se ei palvelisi kenenkään tulevaisuutta, jos siitä jäisi merkintä rikosrekisteriin.
Aina kun siviilipalvelus keskeytyy, henkilö vapautetaan määräajaksi tai kokonaan rauhan aikana, siviilipalvelusvelvollisista tehdään etsivän nuorisotyön -ilmoitus hänen kotikuntaansa.
– Pyyntönä on, että etsivä nuorisotyö ottaa kontaktia nuoreen ja käy keskustelua, mikä on tulevaisuuden suunta: työtä, opiskelua tai kuntouttavaa toimintaa. Se on nuorten tulevaisuuden kannalta tosi tärkeä palvelu.
Myös määrätystä täydennyspalveluksesta on kieltäydytty Suomessa. Jos siitä kieltäytyy tai sen lopettaa, se on rangaistavaa. Siviilipalveluskeskus teki viime vuonna kolmetoista rikosilmoitusta tällaisesta kieltäytymisestä, kun niitä vuosittain on noin kymmenen.
Määrätystä täydennyspalveluksesta kieltäytymisestä ei saa vankeutta, vaan poliisi antaa 20 päivän sakkotuomion.
– Vaikka maksaa sakot, se ei vapauta velvollisuudesta, vaan annetaan uusi määräys suorittaa täydennyspalvelus. Ne määrät eivät ole kauhean suuria, ja täydennyspalvelusaika on lyhyempi kuin siviilipalvelusaika, mutta siinä on epäsuhta, kun toisesta kieltäytymisestä saa sakkoja ja toisesta ehdotonta vankeutta.
Täydennyspalvelusaika on enintään 40 päivää, mutta käytännössä sitä on aiemmin toteutettu viiden päivän jaksona ja tällä hetkellä kolmen.
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijosen mukaan vuodelta 2008 peräisin olevaa siviilipalveluslakia aiotaan päivittää tänä keväänä. Reijonen sanoo, että silloin olisi hyvä arvioida, onko siviilipalveluksesta kieltäytymisestä saatu ehdoton vankeusrangaistus oikeassa suhteessa tekoon. Siviilipalvelusjohtaja ei pidä rangaistusta kohtuullisena.
– Tiedämme, että aika moni saa terveydellisin perustein vapautuksen palveluksesta. Raja saattaa olla aika hiuksenhieno, onko olemassa sellaisia terveydellisiä perusteita, jotka oikeuttavat vapautukseen vai onko se palveluksesta kieltäytyminen. Jonkinnäköinen sanktiointi on varmasti paikallaan, jos puhtaasti ilmoittaa, että pystyisi palveluksen suorittamaan, mutta ei sitä suorita. Tässä maailman ajassa 172 päivän vankeusrangaistus kuulostaa kohtuullisen kovalta rangaistukselta, vaikka se pääsääntöisesti suoritetaan valvontarangaistuksena. Siinä rajoitetaan henkilön vapautta.
Pitäisikö vankeusrangaistuksesta luopua kokonaan?
– Vähintäänkin tarkastella sitä, mikä siinä on kohtuus. Ei se ihan tämän päivän ajatuksissa kauhean kohtuulliselta kuulosta varsinkin kun, henkilö itse ilmoittaa, että aikoo nyt syyllistyä sellaiseen rikokseen, mistä saa ehdotonta vankeutta kieltäytymällä siviilipalveluksen suorittamisesta. Yleensä sille on jokin painava vakaumuksellinen peruste.
Jos teon rangaistavuus poistettaisiin täysin, Reijonen arvioi, että se ajaisi täysin vapaaehtoiseen palvelusjärjestelmään nykyistä enemmän.
Reijosen mielestä siviilipalveluslaissa on myös muuta päivitettävää. Tällä hetkellä siviilipalvelusjärjestelmän kautta kenellekään ei osoiteta mitään poikkeusolojen tiettyä tehtävää.
– Jos mietittäisiin joitain erityisiä tehtäviä, se todennäköisesti vaatisi vielä täydentävää koulutusta. Olisiko se enemmän vapaaehtoisuuteen perustuvaa vai velvoittavaa? Se on myös aika iso kysymys.
– Tällä hetkellä meillä on lainsäädäntö vain siitä, että voidaan määrätä kriisitilanteissa ylimääräiseen palvelukseen ja liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen. Ylimalkaisesti on kerrottu paikat, missä tätä liikekannallepanon aikaista palvelusta suoritettaisiin.
Reijonen mainitsee esimerkkeinä muun muassa kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet, yliopistot, ammatilliset koulutuksen järjestäjät
– Mutta yhteenkään organisaatioon ei ole luotu, mitä ne konkreettiset tehtävät olisivat.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide