A-
A+
LAIHIA Nuuka Group valittiin jo toista kertaa Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku-sparraukseen. Mukaan valitut yritykset saavat maksutonta sparrausta useana tapahtumapäivänä sekä verkostoituvat alan tai alueen toimijoiden kanssa.
Vaatteita ja asusteita myyvää Nuuka Clothingia pyörittävät sivutoimisesti toimitusjohtaja Sanna-Kaisa Mäkelä, hänen veljensä, hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Mäkelä sekä toimitusjohtajan sijainen Atte Lyyski.
Kolmikolla oli yrittäjyystaustaa jo entuudestaan, Sanna-Kaisa Mäkelällä on päätoiminen markkinointiyritys ja miehillä sivutoiminen asuntojen vuokrausyritys.
Yrityksen tarina alkoi logosta.
– Suunnittelin Nuuka-logon alunperin Jukka-Pekan ja hänen kaverinsa Aten firmalle. He teettivät itselleen lippikset. Niistä tuli yhden kesän aikana niin paljon kyselyitä, että aloimme miettimään, pitäisikö lippiksestä teettää joku isompi erä. Siitä se lähti, Sanna-Kaisa Mäkelä kertoo.
Myöhemmin he alkoivat laatia Nuukalle omaa brändiä. Nuuka Clothing perustettiin kesällä 2020. Syksy meni asioiden selvittelyyn ja taustatyöhön. Verkkokauppa avattiin saman vuoden marraskuussa.
Yrityksen ensimmäiset vajaat kaksi vuotta ovat menneet Mäkelän mukaan yli odotusten.
– Viime vuosi oli aivan hurja. Olimme paljon mukana erilaisissa tapahtumissa ja se näkyi.
Tämä vuosi on lähtenyt verkkaisemmin liikkeelle.
– Monilla verkkokaupoilla on ollut aiempaa enemmän haasteita. Siihen vaikuttaa kansainvälinen tilanne ja Ukrainan tilanne. Ihmiset ovat lahjoittaneet paljon hyväntekeväisyyteen.
– Koronan loppuessa ihmiset alkavat varmaan säästää rahaa vaikka matkusteluun, eikä ole enää niin paljon varaa käyttää kotimaisiin tuotteisiin kuin korona-aikana.
Yritys on tänä vuonna vähentänyt tapahtumiin osallistumista ja pop upeja. Se on keskittynyt verkkokauppaan.
Mäkelä arvioi, että yhtiö ei pääse tänä vuonna ihan samaan tulokseen kuin viime vuonna. Yhtiö on myös investoinut.
Alkuvuosi on ollut Mäkelän mukaan kolmikolle aika raskas.
– Sivutoimisina yrittäjinä olemme nyt tehneet enemmän omia töitä, kun taas viime vuonna halusimme panostaa enemmän lanseeraamiseen. Meillä on kova tahto kehittää toimintaa ja siksi haimme uudestaan kasvu-ohjelmaan.
Ensimmäisen vuoden kokemukset sparrauksesta olivat hyvät.
– Halusimme panostaa markkinoinnin kehittämiseen. Vaatetusala oli uutta meille kaikille. Haimme apua yritystoiminnan ja liiketoiminnan kasvattamiseen.
Jokaiselle yritykselle valikoitui kolme mentoria, jotka kävivät läpi yrityksen toimintaa ja sen edistämistä, kukin heistä yhden puolen päivän session aikana.
– Se oli tosi insiproivaa, olin aina ihan täpinässä kun pääsin kokouksesta pois, minulla olisi ollut virtaa vaikka mihin.
Yritys on ottanut oppeja käyttöön tälle vuodelle. He esimerkiksi pitävät säännöllisesti virallisen hallituksen palaverin kerran kuukaudessa.
– Aikaisemmin meillä oli WhatsApp-ryhmä, jossa kyseltiin niitä näitä ja välillä heitettiin vitsejä. Se on edelleen käytössä epävirallisia asioita varten.
– Liiketoiminnan ammattimaiseksi saaminen lähtee aika pienten asioiden oivaltamisesta.
Viime vuoden mentorit kannustivat olemaan yhteydessä myöhemminkin.
– On mahtavaa huomata, että menestyneet yrittäjät ovat innokkaita auttamaan uusia potentiaalisia yrittäjiä.
Mentoroinnit ovat tänäkin vuonna etänä, koska sparraajat ovat eri puolilla Suomea. Tälle vuodelle he vaihtuvat.
– On hyvä, että saamme taas vähän eri näkökulmaa tekemiseen, kun yrityksen toiminta on kehittynyt viime vuodesta.
Tämän vuoden sparrauksesta Sanna-Kaisa Mäkelä toivoo apua etenkin yhteen asiaan.
– Ehkä siihen, miten löytäisimme lisää myyntikanavia, mitkä ne olisivat ja miten kehitettäisimme niitä, jotta yhden ihmisen palkkaaminen olisi mahdollista. Se on yksi tavoitteistamme pitkällä tähtäimellä. Sitä kohti mennään ja se helpottaisi meidän kaikkien työtaakkaa.
Viime vuonna kolmikko etsi ja löysi muutaman jälleenmyyjän ja pyrki kasvattamaan toimintaa sitä kautta.
JUHANI LAAKSO
LAIHIA Nuukalla on kaksi kohderymää.
– Ensimmäisessä ovat laihialaiset tai ex-laihialaiset ja he, jotka haluavat kokea olevansa laihialaisia. He tykkäävät nuuka-sanan merkityksellisyydestä, Sanna-Kaisa Mäkelä sanoo.
– Toinen ryhmä ovat muut, joista osa tykkää vaatteen logosta tai ulkonäöstä. Heille ei ole samanlaista merkitystä nuuka-sanalle.
Verkkokaupan myynnistä suurin osa menee Laihian ulkopuolelle. Tapahtumamyynti painottuu laihialaisiin ja lähialueelle.
Myyntiä on tarkoitus siirtää entisestään verkkokaupan puolelle.
– Sivutoimisena yrittäjänä verkkokauppa on helpompi kuin se, että joka viikonloppu oltaisiin jossain tapahtumassa, johon pitää itse viedä tavarat, olla myymässä ja purkaa tavarat varastoon paikoilleen.
Vaatteet valmistetaan kierrätysmateriaaleista kuten kierrätyskankaasta. Valmistusprosessissa käytetään muun muassa muovipulloja.
– Kierrätysmateriaalien käyttäminen on meille tosi tärkeä arvo. Halusimme, että vaatteemme ovat eettisesti ja ekologisesti valmistettuja, ja että voimme seistä niiden takana sataprosenttisesti.
Merinovillapipot tehdään Kokkolassa ja korut Seinäjoella suomalaisesta koivuvanerista.
Paidat valmistaa suomalainen yritys, jolla on oma tehdas Bangladeshissa ja Intiassa.
– Heillä on täysi valta esimerkiksi työoloihin ja tuotanto on omissa käsissä. Työntekijöille maksetaan se mikä heidän kuuluu saada eikä siellä käytetä lapsityövoimaa. Myös valvonta on kunnossa. Tämä on meille tosi tärkeää.
– Suomessa on vaatetehtaita, mutta niissä kustannukset nousevat valtaviksi, koska volyymit ovat vielä pienet.
Paidat ja pipot ovat liikevaihdollisesti paras tuote. Paitoja myytiin viime vuonna yli tuhat ja pipoja lähes yhtä paljon.
– Kysyntä oli aivan valtavaa sivutoimiselle yritykselle, osaksi paikalliselle brändille.
Nettisivujen kautta myydään kappalemääräisesti eniten pipoja.
– Pipo on helppo ostaa, koska ne ovat kaikki samankokoisia, Jukka-Pekka Mäkelä sanoo.
Yrityksen varastotilat ovat Laihian Käyppälässä, josta pystyy noutamaan verkkokaupan kautta tilattuja tuotteita ajan sopimalla. Käyppälän tilaa käytetään tarvittaessa pop up -myymälänä.
JUHANI LAAKSO
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
LAIHIA Nuuka Group valittiin jo toista kertaa Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku-sparraukseen. Mukaan valitut yritykset saavat maksutonta sparrausta useana tapahtumapäivänä sekä verkostoituvat alan tai alueen toimijoiden kanssa.
Vaatteita ja asusteita myyvää Nuuka Clothingia pyörittävät sivutoimisesti toimitusjohtaja Sanna-Kaisa Mäkelä, hänen veljensä, hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Mäkelä sekä toimitusjohtajan sijainen Atte Lyyski.
Kolmikolla oli yrittäjyystaustaa jo entuudestaan, Sanna-Kaisa Mäkelällä on päätoiminen markkinointiyritys ja miehillä sivutoiminen asuntojen vuokrausyritys.
Yrityksen tarina alkoi logosta.
– Suunnittelin Nuuka-logon alunperin Jukka-Pekan ja hänen kaverinsa Aten firmalle. He teettivät itselleen lippikset. Niistä tuli yhden kesän aikana niin paljon kyselyitä, että aloimme miettimään, pitäisikö lippiksestä teettää joku isompi erä. Siitä se lähti, Sanna-Kaisa Mäkelä kertoo.
Myöhemmin he alkoivat laatia Nuukalle omaa brändiä. Nuuka Clothing perustettiin kesällä 2020. Syksy meni asioiden selvittelyyn ja taustatyöhön. Verkkokauppa avattiin saman vuoden marraskuussa.
Yrityksen ensimmäiset vajaat kaksi vuotta ovat menneet Mäkelän mukaan yli odotusten.
– Viime vuosi oli aivan hurja. Olimme paljon mukana erilaisissa tapahtumissa ja se näkyi.
Tämä vuosi on lähtenyt verkkaisemmin liikkeelle.
– Monilla verkkokaupoilla on ollut aiempaa enemmän haasteita. Siihen vaikuttaa kansainvälinen tilanne ja Ukrainan tilanne. Ihmiset ovat lahjoittaneet paljon hyväntekeväisyyteen.
– Koronan loppuessa ihmiset alkavat varmaan säästää rahaa vaikka matkusteluun, eikä ole enää niin paljon varaa käyttää kotimaisiin tuotteisiin kuin korona-aikana.
Yritys on tänä vuonna vähentänyt tapahtumiin osallistumista ja pop upeja. Se on keskittynyt verkkokauppaan.
Mäkelä arvioi, että yhtiö ei pääse tänä vuonna ihan samaan tulokseen kuin viime vuonna. Yhtiö on myös investoinut.
Alkuvuosi on ollut Mäkelän mukaan kolmikolle aika raskas.
– Sivutoimisina yrittäjinä olemme nyt tehneet enemmän omia töitä, kun taas viime vuonna halusimme panostaa enemmän lanseeraamiseen. Meillä on kova tahto kehittää toimintaa ja siksi haimme uudestaan kasvu-ohjelmaan.
Ensimmäisen vuoden kokemukset sparrauksesta olivat hyvät.
– Halusimme panostaa markkinoinnin kehittämiseen. Vaatetusala oli uutta meille kaikille. Haimme apua yritystoiminnan ja liiketoiminnan kasvattamiseen.
Jokaiselle yritykselle valikoitui kolme mentoria, jotka kävivät läpi yrityksen toimintaa ja sen edistämistä, kukin heistä yhden puolen päivän session aikana.
– Se oli tosi insiproivaa, olin aina ihan täpinässä kun pääsin kokouksesta pois, minulla olisi ollut virtaa vaikka mihin.
Yritys on ottanut oppeja käyttöön tälle vuodelle. He esimerkiksi pitävät säännöllisesti virallisen hallituksen palaverin kerran kuukaudessa.
– Aikaisemmin meillä oli WhatsApp-ryhmä, jossa kyseltiin niitä näitä ja välillä heitettiin vitsejä. Se on edelleen käytössä epävirallisia asioita varten.
– Liiketoiminnan ammattimaiseksi saaminen lähtee aika pienten asioiden oivaltamisesta.
Viime vuoden mentorit kannustivat olemaan yhteydessä myöhemminkin.
– On mahtavaa huomata, että menestyneet yrittäjät ovat innokkaita auttamaan uusia potentiaalisia yrittäjiä.
Mentoroinnit ovat tänäkin vuonna etänä, koska sparraajat ovat eri puolilla Suomea. Tälle vuodelle he vaihtuvat.
– On hyvä, että saamme taas vähän eri näkökulmaa tekemiseen, kun yrityksen toiminta on kehittynyt viime vuodesta.
Tämän vuoden sparrauksesta Sanna-Kaisa Mäkelä toivoo apua etenkin yhteen asiaan.
– Ehkä siihen, miten löytäisimme lisää myyntikanavia, mitkä ne olisivat ja miten kehitettäisimme niitä, jotta yhden ihmisen palkkaaminen olisi mahdollista. Se on yksi tavoitteistamme pitkällä tähtäimellä. Sitä kohti mennään ja se helpottaisi meidän kaikkien työtaakkaa.
Viime vuonna kolmikko etsi ja löysi muutaman jälleenmyyjän ja pyrki kasvattamaan toimintaa sitä kautta.
JUHANI LAAKSO
LAIHIA Nuukalla on kaksi kohderymää.
– Ensimmäisessä ovat laihialaiset tai ex-laihialaiset ja he, jotka haluavat kokea olevansa laihialaisia. He tykkäävät nuuka-sanan merkityksellisyydestä, Sanna-Kaisa Mäkelä sanoo.
– Toinen ryhmä ovat muut, joista osa tykkää vaatteen logosta tai ulkonäöstä. Heille ei ole samanlaista merkitystä nuuka-sanalle.
Verkkokaupan myynnistä suurin osa menee Laihian ulkopuolelle. Tapahtumamyynti painottuu laihialaisiin ja lähialueelle.
Myyntiä on tarkoitus siirtää entisestään verkkokaupan puolelle.
– Sivutoimisena yrittäjänä verkkokauppa on helpompi kuin se, että joka viikonloppu oltaisiin jossain tapahtumassa, johon pitää itse viedä tavarat, olla myymässä ja purkaa tavarat varastoon paikoilleen.
Vaatteet valmistetaan kierrätysmateriaaleista kuten kierrätyskankaasta. Valmistusprosessissa käytetään muun muassa muovipulloja.
– Kierrätysmateriaalien käyttäminen on meille tosi tärkeä arvo. Halusimme, että vaatteemme ovat eettisesti ja ekologisesti valmistettuja, ja että voimme seistä niiden takana sataprosenttisesti.
Merinovillapipot tehdään Kokkolassa ja korut Seinäjoella suomalaisesta koivuvanerista.
Paidat valmistaa suomalainen yritys, jolla on oma tehdas Bangladeshissa ja Intiassa.
– Heillä on täysi valta esimerkiksi työoloihin ja tuotanto on omissa käsissä. Työntekijöille maksetaan se mikä heidän kuuluu saada eikä siellä käytetä lapsityövoimaa. Myös valvonta on kunnossa. Tämä on meille tosi tärkeää.
– Suomessa on vaatetehtaita, mutta niissä kustannukset nousevat valtaviksi, koska volyymit ovat vielä pienet.
Paidat ja pipot ovat liikevaihdollisesti paras tuote. Paitoja myytiin viime vuonna yli tuhat ja pipoja lähes yhtä paljon.
– Kysyntä oli aivan valtavaa sivutoimiselle yritykselle, osaksi paikalliselle brändille.
Nettisivujen kautta myydään kappalemääräisesti eniten pipoja.
– Pipo on helppo ostaa, koska ne ovat kaikki samankokoisia, Jukka-Pekka Mäkelä sanoo.
Yrityksen varastotilat ovat Laihian Käyppälässä, josta pystyy noutamaan verkkokaupan kautta tilattuja tuotteita ajan sopimalla. Käyppälän tilaa käytetään tarvittaessa pop up -myymälänä.
JUHANI LAAKSO
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
LAIHIA Nuuka Group valittiin jo toista kertaa Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku-sparraukseen. Mukaan valitut yritykset saavat maksutonta sparrausta useana tapahtumapäivänä sekä verkostoituvat alan tai alueen toimijoiden kanssa.
Vaatteita ja asusteita myyvää Nuuka Clothingia pyörittävät sivutoimisesti toimitusjohtaja Sanna-Kaisa Mäkelä, hänen veljensä, hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Mäkelä sekä toimitusjohtajan sijainen Atte Lyyski.
Kolmikolla oli yrittäjyystaustaa jo entuudestaan, Sanna-Kaisa Mäkelällä on päätoiminen markkinointiyritys ja miehillä sivutoiminen asuntojen vuokrausyritys.
Yrityksen tarina alkoi logosta.
– Suunnittelin Nuuka-logon alunperin Jukka-Pekan ja hänen kaverinsa Aten firmalle. He teettivät itselleen lippikset. Niistä tuli yhden kesän aikana niin paljon kyselyitä, että aloimme miettimään, pitäisikö lippiksestä teettää joku isompi erä. Siitä se lähti, Sanna-Kaisa Mäkelä kertoo.
Myöhemmin he alkoivat laatia Nuukalle omaa brändiä. Nuuka Clothing perustettiin kesällä 2020. Syksy meni asioiden selvittelyyn ja taustatyöhön. Verkkokauppa avattiin saman vuoden marraskuussa.
Yrityksen ensimmäiset vajaat kaksi vuotta ovat menneet Mäkelän mukaan yli odotusten.
– Viime vuosi oli aivan hurja. Olimme paljon mukana erilaisissa tapahtumissa ja se näkyi.
Tämä vuosi on lähtenyt verkkaisemmin liikkeelle.
– Monilla verkkokaupoilla on ollut aiempaa enemmän haasteita. Siihen vaikuttaa kansainvälinen tilanne ja Ukrainan tilanne. Ihmiset ovat lahjoittaneet paljon hyväntekeväisyyteen.
– Koronan loppuessa ihmiset alkavat varmaan säästää rahaa vaikka matkusteluun, eikä ole enää niin paljon varaa käyttää kotimaisiin tuotteisiin kuin korona-aikana.
Yritys on tänä vuonna vähentänyt tapahtumiin osallistumista ja pop upeja. Se on keskittynyt verkkokauppaan.
Mäkelä arvioi, että yhtiö ei pääse tänä vuonna ihan samaan tulokseen kuin viime vuonna. Yhtiö on myös investoinut.
Alkuvuosi on ollut Mäkelän mukaan kolmikolle aika raskas.
– Sivutoimisina yrittäjinä olemme nyt tehneet enemmän omia töitä, kun taas viime vuonna halusimme panostaa enemmän lanseeraamiseen. Meillä on kova tahto kehittää toimintaa ja siksi haimme uudestaan kasvu-ohjelmaan.
Ensimmäisen vuoden kokemukset sparrauksesta olivat hyvät.
– Halusimme panostaa markkinoinnin kehittämiseen. Vaatetusala oli uutta meille kaikille. Haimme apua yritystoiminnan ja liiketoiminnan kasvattamiseen.
Jokaiselle yritykselle valikoitui kolme mentoria, jotka kävivät läpi yrityksen toimintaa ja sen edistämistä, kukin heistä yhden puolen päivän session aikana.
– Se oli tosi insiproivaa, olin aina ihan täpinässä kun pääsin kokouksesta pois, minulla olisi ollut virtaa vaikka mihin.
Yritys on ottanut oppeja käyttöön tälle vuodelle. He esimerkiksi pitävät säännöllisesti virallisen hallituksen palaverin kerran kuukaudessa.
– Aikaisemmin meillä oli WhatsApp-ryhmä, jossa kyseltiin niitä näitä ja välillä heitettiin vitsejä. Se on edelleen käytössä epävirallisia asioita varten.
– Liiketoiminnan ammattimaiseksi saaminen lähtee aika pienten asioiden oivaltamisesta.
Viime vuoden mentorit kannustivat olemaan yhteydessä myöhemminkin.
– On mahtavaa huomata, että menestyneet yrittäjät ovat innokkaita auttamaan uusia potentiaalisia yrittäjiä.
Mentoroinnit ovat tänäkin vuonna etänä, koska sparraajat ovat eri puolilla Suomea. Tälle vuodelle he vaihtuvat.
– On hyvä, että saamme taas vähän eri näkökulmaa tekemiseen, kun yrityksen toiminta on kehittynyt viime vuodesta.
Tämän vuoden sparrauksesta Sanna-Kaisa Mäkelä toivoo apua etenkin yhteen asiaan.
– Ehkä siihen, miten löytäisimme lisää myyntikanavia, mitkä ne olisivat ja miten kehitettäisimme niitä, jotta yhden ihmisen palkkaaminen olisi mahdollista. Se on yksi tavoitteistamme pitkällä tähtäimellä. Sitä kohti mennään ja se helpottaisi meidän kaikkien työtaakkaa.
Viime vuonna kolmikko etsi ja löysi muutaman jälleenmyyjän ja pyrki kasvattamaan toimintaa sitä kautta.
JUHANI LAAKSO
LAIHIA Nuukalla on kaksi kohderymää.
– Ensimmäisessä ovat laihialaiset tai ex-laihialaiset ja he, jotka haluavat kokea olevansa laihialaisia. He tykkäävät nuuka-sanan merkityksellisyydestä, Sanna-Kaisa Mäkelä sanoo.
– Toinen ryhmä ovat muut, joista osa tykkää vaatteen logosta tai ulkonäöstä. Heille ei ole samanlaista merkitystä nuuka-sanalle.
Verkkokaupan myynnistä suurin osa menee Laihian ulkopuolelle. Tapahtumamyynti painottuu laihialaisiin ja lähialueelle.
Myyntiä on tarkoitus siirtää entisestään verkkokaupan puolelle.
– Sivutoimisena yrittäjänä verkkokauppa on helpompi kuin se, että joka viikonloppu oltaisiin jossain tapahtumassa, johon pitää itse viedä tavarat, olla myymässä ja purkaa tavarat varastoon paikoilleen.
Vaatteet valmistetaan kierrätysmateriaaleista kuten kierrätyskankaasta. Valmistusprosessissa käytetään muun muassa muovipulloja.
– Kierrätysmateriaalien käyttäminen on meille tosi tärkeä arvo. Halusimme, että vaatteemme ovat eettisesti ja ekologisesti valmistettuja, ja että voimme seistä niiden takana sataprosenttisesti.
Merinovillapipot tehdään Kokkolassa ja korut Seinäjoella suomalaisesta koivuvanerista.
Paidat valmistaa suomalainen yritys, jolla on oma tehdas Bangladeshissa ja Intiassa.
– Heillä on täysi valta esimerkiksi työoloihin ja tuotanto on omissa käsissä. Työntekijöille maksetaan se mikä heidän kuuluu saada eikä siellä käytetä lapsityövoimaa. Myös valvonta on kunnossa. Tämä on meille tosi tärkeää.
– Suomessa on vaatetehtaita, mutta niissä kustannukset nousevat valtaviksi, koska volyymit ovat vielä pienet.
Paidat ja pipot ovat liikevaihdollisesti paras tuote. Paitoja myytiin viime vuonna yli tuhat ja pipoja lähes yhtä paljon.
– Kysyntä oli aivan valtavaa sivutoimiselle yritykselle, osaksi paikalliselle brändille.
Nettisivujen kautta myydään kappalemääräisesti eniten pipoja.
– Pipo on helppo ostaa, koska ne ovat kaikki samankokoisia, Jukka-Pekka Mäkelä sanoo.
Yrityksen varastotilat ovat Laihian Käyppälässä, josta pystyy noutamaan verkkokaupan kautta tilattuja tuotteita ajan sopimalla. Käyppälän tilaa käytetään tarvittaessa pop up -myymälänä.
JUHANI LAAKSO
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide