A-
A+
Huomenna vietetään Suomen itsenäisyyden sadatta ensimmäistä vuotta. Satavuotiaan Suomen itsenäisyysjuhlat ovat tällä kertaa hillitymmät, mutta silti yhtä tärkeät. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys tänäkään päivänä. Elämme supervallan kainalossa, jossa yhteistä rajaa meillä on tuhat kilometriä. Se on pitkä siivu puolustettavaksi etenkin, jos arvaamattomaksi käynyt naapuri saisi päähänsä tehdä ”krimit” jossain kolkassa maatamme. Siksi on tärkeää, että Suomella on, paitsi hyvät suhteet voimiaan pullistelevaan Venäjään, myös uskottavat puolustusvoimat kriisitilanteiden varalle.
Näin ei valitettavasti ollut 80 vuotta sitten, kun Suomi joutui Mainilan laukausten jälkeen silloisen Neuvostoliiton vihollistoimien keskipisteeksi. Pieni Suomi otti kuitenkin maailmalla ihmetellyn torjuntavoiton puna-armeijasta. Talvisodan ihmeen tekijöitä ei ole enää monta. Viimeinen iltahuuto on kohdannut myös monia jatkosodassa isänmaata puolustaneita. Tästä on merkkinä muun muassa se, että usealla paikkakunnalla reserviläiset pyörittävät sotaveteraanien toimintaa, kun varsinaisen sodan kokeneet eivät siihen enää kykene.
Sotaveteraanit ja lotat ovat olleet nykyisen presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla hyvin edustettuna. On ollut hienoa, että presidentti on kokenut tärkeäksi pitää kunniavieraina heitä, jotka ovat omalla toiminnallaan itsenäisen Suomen taanneet tuleville sukupolville. Viime vuonna Laihialta oli itsenäisyyspäivän vastaanotolla sotaveteraani Unto Nyystilä. Tänä vuonna juhliin on kutsuttu Kaija Kangasmaa, joka on muun muassa tehnyt pitkän ja ansiokkaan työn sotaveteraanien auttamiseksi naistoimikunnan puitteissa.
ERKKI TUORI
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Huomenna vietetään Suomen itsenäisyyden sadatta ensimmäistä vuotta. Satavuotiaan Suomen itsenäisyysjuhlat ovat tällä kertaa hillitymmät, mutta silti yhtä tärkeät. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys tänäkään päivänä. Elämme supervallan kainalossa, jossa yhteistä rajaa meillä on tuhat kilometriä. Se on pitkä siivu puolustettavaksi etenkin, jos arvaamattomaksi käynyt naapuri saisi päähänsä tehdä ”krimit” jossain kolkassa maatamme. Siksi on tärkeää, että Suomella on, paitsi hyvät suhteet voimiaan pullistelevaan Venäjään, myös uskottavat puolustusvoimat kriisitilanteiden varalle.
Näin ei valitettavasti ollut 80 vuotta sitten, kun Suomi joutui Mainilan laukausten jälkeen silloisen Neuvostoliiton vihollistoimien keskipisteeksi. Pieni Suomi otti kuitenkin maailmalla ihmetellyn torjuntavoiton puna-armeijasta. Talvisodan ihmeen tekijöitä ei ole enää monta. Viimeinen iltahuuto on kohdannut myös monia jatkosodassa isänmaata puolustaneita. Tästä on merkkinä muun muassa se, että usealla paikkakunnalla reserviläiset pyörittävät sotaveteraanien toimintaa, kun varsinaisen sodan kokeneet eivät siihen enää kykene.
Sotaveteraanit ja lotat ovat olleet nykyisen presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla hyvin edustettuna. On ollut hienoa, että presidentti on kokenut tärkeäksi pitää kunniavieraina heitä, jotka ovat omalla toiminnallaan itsenäisen Suomen taanneet tuleville sukupolville. Viime vuonna Laihialta oli itsenäisyyspäivän vastaanotolla sotaveteraani Unto Nyystilä. Tänä vuonna juhliin on kutsuttu Kaija Kangasmaa, joka on muun muassa tehnyt pitkän ja ansiokkaan työn sotaveteraanien auttamiseksi naistoimikunnan puitteissa.
ERKKI TUORI
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Huomenna vietetään Suomen itsenäisyyden sadatta ensimmäistä vuotta. Satavuotiaan Suomen itsenäisyysjuhlat ovat tällä kertaa hillitymmät, mutta silti yhtä tärkeät. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys tänäkään päivänä. Elämme supervallan kainalossa, jossa yhteistä rajaa meillä on tuhat kilometriä. Se on pitkä siivu puolustettavaksi etenkin, jos arvaamattomaksi käynyt naapuri saisi päähänsä tehdä ”krimit” jossain kolkassa maatamme. Siksi on tärkeää, että Suomella on, paitsi hyvät suhteet voimiaan pullistelevaan Venäjään, myös uskottavat puolustusvoimat kriisitilanteiden varalle.
Näin ei valitettavasti ollut 80 vuotta sitten, kun Suomi joutui Mainilan laukausten jälkeen silloisen Neuvostoliiton vihollistoimien keskipisteeksi. Pieni Suomi otti kuitenkin maailmalla ihmetellyn torjuntavoiton puna-armeijasta. Talvisodan ihmeen tekijöitä ei ole enää monta. Viimeinen iltahuuto on kohdannut myös monia jatkosodassa isänmaata puolustaneita. Tästä on merkkinä muun muassa se, että usealla paikkakunnalla reserviläiset pyörittävät sotaveteraanien toimintaa, kun varsinaisen sodan kokeneet eivät siihen enää kykene.
Sotaveteraanit ja lotat ovat olleet nykyisen presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla hyvin edustettuna. On ollut hienoa, että presidentti on kokenut tärkeäksi pitää kunniavieraina heitä, jotka ovat omalla toiminnallaan itsenäisen Suomen taanneet tuleville sukupolville. Viime vuonna Laihialta oli itsenäisyyspäivän vastaanotolla sotaveteraani Unto Nyystilä. Tänä vuonna juhliin on kutsuttu Kaija Kangasmaa, joka on muun muassa tehnyt pitkän ja ansiokkaan työn sotaveteraanien auttamiseksi naistoimikunnan puitteissa.
ERKKI TUORI
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide