Videot ja kuvat: Laihia juhli näyttävästi nimikkopäiväänsä

Teemu Kujala

Laihian päivän 100-vuotisjuhlaa vietettiin museolla juhlajumalanpalveluksen ja seppeleen laskun jälkeen sunnuntaina.

Museon pihamaalla oli monenlaista tapahtumaa koko perheelle, ja kahdellesadalle ensimmäiselle vieraalle tarjottiin ilmaista täytekakkua.

Ihmisiä oli kahvijonossa laihialaiseen tapaan museoalueen täydeltä heti tapahtuman alettua.

Museon pihamaa täyttyi musiikkiesityksistä, ja ihmisvilinässä näkyi paljon kauniita kansallispukuja.

Paikalle tapahtumaan saapui lukuisia käsityöläiskojuja erilaisine tuotteineen. Perheen pienemmillä oli mahdollisuus ihastella museon pihapiirissä laamoja ja alpakkoja sekä rapsutella Kennelliiton kaverikoiria ja päästä poniajelulle.

Juhlassa järjestettiin ensi kertaa myös puukonheiton Laihian mestaruuskilpailut.

Puukkofestivaalien porukka oli tyytyväinen tapahtumaan ja lajin vastaanottoon Laihialla, kertoi Teemu Lahtinen.

– Heittäjiä kävi välillä ihan ruuhkaksi asti. Neljän tunnin aikana heittokättä kävi testaamassa pitkälti yli toistasataa henkeä, joista kilpasuoritus laskettiin 24 heittäjältä. Positiivinen yllätys oli se, että kisaan osallistujista jopa kymmenen oli naisia. Heitä soisi näkyvän tämän miesvoittoisen lajin parissa enemmän.

Ensimmäisen perinnepuukonheiton Laihian mestaruuden nappasi Kari Ala, toiseksi kilpailussa sijoittui Teemu Kujala ja kolmanneksi Jarkko Laine.

– Museon väen kanssa jo pohdimme, että teemme tästä kenties vuotuisen perinteen. Ilo oli myös huomata, että Kauhavalla toteutettava Puukkofestivaali SM-kisoineen herätti yleisössä kiinnostusta. Toivottavasti saamme lisää harrastajia lajin pariin.

Virallisen juhlaohjelman avasi sateen saattelemana kunnanvaltuuston puheenjohtajan Antti Tuomelan tervetulotervehdys.

Tuomela kiitti kunnan puolesta paikalle saapunutta väkeä sekä talkoolaisia suuresta työmäärästä. Tuomela muistutti, että laihialaisuus ja nuukuus herättää kunnioitusta myös muualla Suomessa.

Tuomelan avaustervehdyksen jälkeen oli vuorossa tulevan kunnanjohtajan Jari Rantalan tervehdyspuhe.

Rantala oli hyvin kiitollinen siitä, että pääsi puhumaan Laihian päivän satavuotisjuhlaan. Hän kertoi lapsuudestaan, jossa nuukuus oli tuttua sekä ajasta, jolloin hän lähti upseerin uralle ja pääsi suunnittelemaan Puolustusvoimien rahoitusta.

– Sielläkin nuukuus tuli tutuksi, kun piti suunnitella kymmenien miljoonien säästöjä nopealla aikataululla.

– Laihian tulevaisuus näyttää hyvältä, kun yhdessä tehdään. Kiitän kunnanvaltuustoa luottamuksesta ja pyrin olemaan sen arvoinen. Laihian päivän 100-vuotinen perinne on osoitus yhteisöllisyydestä, jota tänä päivänä tarvitaan entistä enemmän.

Rantala kertoi olleensa juhlapäivänä laihialainen kuuden päivän ajan.

– Varmasti siinä hetki menee, että minut laihialaiseksi hyväksytään. Kökkä oli ensimmäinen murresana, jonka opin ja kunnan elinvoiman ylläpitäminen ja kasvattaminen onkin koko kunnan kökkä. Siinä onnistuminen edellyttää meidän kaikkien panosta. Sellainen kunta houkuttelee pysymään, muuttamaan sekä tulemaan yrittämään, koska siellä tuetaan toisiaan ja tehdään yhdessä. Yhdessä kaikki onnistuu parhaiten, kuten tämäkin juhla osoittaa, muistutti Rantala.

Rantalan tervehdyspuheen jälkeen kuultiin Laihian kotiseutu- ja museoyhdistyksen puheenjohtajan Anne Riihimäen juhlapuhe.

– On suuri kunnia olla tänään täällä Laihian Päivän 100-vuotisjuhlassa juhlapuhujana. 100 vuotta on pitkä aika ja saamme olla ylpeitä siitä, että meillä on tällainen perinne onnistuttu ja haluttu pitää yllä kaikki nämä vuosikymmenet. Se, että meitä on täällä tänäänkin näin paljon paikalla, kertoo siitä, että Laihia on meille kuntalaisille tärkeä ja juhlimisen arvoinen pitäjä.

Puheessaan Riihimäki muisteli myös, että 100 vuotta sitten juhlan tarkoituksena oli ennen kaikkea muistella menneitä sukupolvia ja yhdistää lukuisat paikkakunnan kesäjuhlat yhdeksi isommaksi juhlaksi.

– Se oli hyvin laihialaista, säästäväistä ajattelua. Nuukuudesta ei ollut kuitenkaan kyse, sillä silloin taustana oli todellinen pakko säästää.

– Tänä päivänä juhlan tärkeimmäksi merkitykseksi nostaisin menneiden sukupolvien ohella yhteisöllisyyden ja kotiseututunteen lujittamisen. Sotavuosien ja koronavuosien jälkeen juhla on jouduttu perumaan vain viime vuonna, kun aktiivinen museoväki oli supistunut muutamaan henkilöön. Juhlan peruuntuminen sai aikaan ison pettymyksen, ja Laihian kunta päätti tämän seurauksena lähteä avustamaan juhlan järjestämisessä. Olen erityisen iloinen tästä alkaneesta yhteistyöstä, kiitteli Riihimäki.