Video: Hyvinvointia luonnosta – "Hiljaisuus ja lintujen laulu, ei sitä paljon muuta tarvitse"

Juhani Laakso

Jukajalla asuva Sirkka Kaunismäki pitää luonnossa liikkumisesta. Hän kuvailee sitä itselleen hyvin tärkeäksi asiaksi.

– Meillä on Suomessa hyvin puhdas luonto, minä ainakin nautin siitä. Toivon, että kaikki muutkin huomaavat luonnossa liikkumisen nautintona, Kaunismäki sanoo.

Kaunismäen lenkkien pituus vaihtelee mielialan mukaan.

– En ole mikään himoliikkuja. Liikun oman mielialan ja voinnin mukaan. Olen loukannut joskus selkääni, sen ehdoilla mennään.

Käveleminen auttaa Kaunismäen selkävaivoihin, mutta muutakin hyötyä siitä on.

– Se piristää ja auttaa nukahtamaan ja nukkumaan paremmin. Se vaikuttaa myös mielialaan.

Kaunismäki on taloudenhoitaja Kyrönmaan sydänyhdistyksessä, joka järjestää esimerkiksi liikuntatapahtumia.

– Ajatuksena on, että liikunta ja luonto auttavat sydämen hyvinvointiin.

Metsässä Kaunismäki pyrkii käymään viikottain.

– Asun täällä aika syrjässä. Täällä on luonto lähellä, ei tarvitse lähteä mihinkään pururadalle. Jotkut käyvät metsässä joka toinen päivä tai joka päivä. Oma rytmini on sellainen, että menen kun minua huvittaa.

Kävelemisen lisäksi Kaunismäki toisinaan pyöräilee.

– Luonnon seuraaminen ulkona on lääkettä mielialalle.

Kaunismäki pitää luonnosta nauttimisesta etenkin rauhallisesti edeten.

– Kävelen hissukseen ja katselen ympärilleni. Hiljaisuus ja lintujen laulu, ei sitä paljon muuta tarvitse.

Lenkeillä kohdalle sattuu toisinaan myös luonnon eläimiä jäniksistä supikoiriin, mikä tekee ulkoilusta vielä antoisempaa.

Hän on nähnyt myös suden runsas vuosi sitten.

– Onneksi näin sen tuvan ikkunasta. Se meni tuossa pellolla yhtenä aamuna.

Läheisellä pellolla hän on nähnyt useita kertoja peuroja.

– Välillä niitä on ollut puutarhassakin.

Hyötyliikuntaa Kaunismäelle tulee myös lastenlasten kanssa touhuamisesta talon pihamaalla.

– Siellä juostaan ympäri nurmikkoa ja pelataan palloa.

Hyvinvoinnistaan Kaunismäki on huolehtinut myös Alma-opiston jumpparyhmässä lähikoululla, mutta sinne ei saatu tälle vuodelle ohjaajaa.

– Itsekseni kyllä jumppaan ja venyttelen täällä kotona. Kävellessäkin voi venytellä.

Sirkka Kaunismäki toteaa, että hänellä on pitkä matkaa kirkonkylälle harrastuksiin.

– Keskustaan on 17 kilometriä. Aina ei tule lähdettyä ryhmiin.

Stressi alenee nopeasti luonnon helmassa

Juhani Laakso

Luonnonvarakeskuksessa selvitetään ja tutkitaan luontoliikunnan terveysvaikutuksia.

– Luonnossa liikkuminen ja myös pelkkä oleskelu tukee mielenterveyttä. Säännölliset käynnit ovat tärkeitä. Viikoittain käymisellä on osoitettu olevan selviä vaikutuksia mielenterveyteen. Liikuntamäärästä riippuen tulee myös fyysiseen terveyteen vaikutuksia, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen sanoo.

Tutkimusten mukaan stressi alenee nopeasti luonnossa ja mieliala kohenee.

– Myös tarkkaavaisuus ja ongelmanratkaisukyky paranee luontokäyntien jälkeen. Tavallaan aivot palautuvat.

Tyrväinen pitää stressinkatkaisua hyvin tärkeänä.

– Krooniseen stressiin liittyy monia kansansairauksia, kuten masennus. Yhteyksiä on jonkin verran löydetty myös sydän- ja verisuonisairauksiin, joissa stressi on yhtenä isona selittäjänä.

Liikkumattomuus ja ylipaino liittyvät kakkostyypin diabetekseen. Liikkumisella on siis sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia.

– Tutkimusnäyttö on vahvistunut ja se vahvistuu edelleen. Kaikkiin sairauksiin ei ole ihan yhtä hyvää näyttöä, mutta mielenterveyshyötyihin on kovin näyttö.

– Vihreässä ympäristössä asumisen on nähty suojaavan jonkin verran masennukseen sairastumiselta. Meillä on pohjoismainen tutkimuskatsaus työn alla.

Tyrväisen mukaan vihreällä ympäristöllä on vaikutusta myös lasten käytöshäiriöihin, kuten tarkkaavuushäiriöihin.

Luonnossa oleminen vie huomion pois muilta asioilta.

– Luonnossa voi unohtaa hankalia arkiasioita, ja palata vähän levänneempänä sieltä pois.

Myös liikunta tuo mielenterveyshyötyjä.

– Se on positiivinen kierre. Kun jaksaa paremmin, jaksaa myös liikkua.

Moni suomalainen ei liiku tarpeeksi. Tyrväinen sanoo esimerkkeinä tuki- ja liikuntaelinsairaat sekä sydän- ja verisuonisairaat.

– Liikunta on hyvästä, mutta määrää kannattaa lisätä pikku hiljaa ja tehdä sen mukaan, mikä on itselle mahdollista, ja suhtautua asiaan liikuntatavoitteita armollisemmin.

Luonnossa liikkuminen voi tutkimusten mukaan kohentaa itsetuntoa ja parantaa kanssakäymistaitoja.

Tyrväinen huomauttaa luonnon myös edistävän terveyden tasa-arvoa, koska luonto on helposti saavutettavissa, etenkin kaupunkien ulkopuolella.

– Vihreillä asuntoalueilla eri sosiaaliluokkien väliset terveyserot on pienempiä.

Lähiluontokäyntien terveysvaikutukset ovat Tyrväisen mukaan aika lyhytaikaisia, minkä takia tarvitaan toistoja.

– Puoli tuntia on ihan hyvä aika, ja jos on pidempään, niin tietysti vaikutukset vahvistuvat ja kestävät pidempään. Puoli tuntia kolme kertaa viikossa näyttää väestötasolla tukevan mielenterveyttä.

Tärkeää on Tyrväisen mukaan jonkinlainen säännöllisyys luonnossa liikkumisessa.

– Luonto sopii monelle ihmiselle liikuntaympäristöksi. Suomalaisille metsä on edelleen suosituin vapaa-ajan liikuntaympäristö.

Väestö alkaa olla kahtiajakautunutta.

– On heitä, jotka liikkuvat, ja pystyvät hoitamaan terveyttään, ja heitä, joilla se on jäänyt vähän huonommalle hoidolle. Juuri he hyötyisivät luontokäynneistä ja saisivat terveyttään kohenemaan.

Tyrväisen mielestä sotepalveluihin kannattaisi miettiä luonnon integroimista paremmin sairauksien ehkäisyyn, kansanterveyden näkökulmasta.

– Tuntuu, että rahat on loppu, ja väki on entistä huonompikuntoista. Pitäisi lähteä sairauksien ehkäisyyn pitkällä tähtäimellä. Ehkä sote-sektorin resurssit sitten alkaisivat riittää.

Hän viittaa kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta myös allergioihin ja astmaan.

– On jonkin verran näyttöä, että ihmisen mikrobikanta hyötyisi konkreettisesta luontokosketuksesta, mikä tukee immuunipuolustusta. Tämä koskee esimerkiksi lasten leikkimistä luonnossa, ja aikuisten marjastusta ja sienestystä sekä puutarhanhoitoa, Liisa Tyrväinen kertoo.

Tiatoloota

Liikkumisen suositus

UKK-instituutin viikoittainen aikuisten liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille sisältää vähintään 2,5 tuntia sykettä kohottavaa liikkumista.

Rasittavaa liikkumista on mukana 1 tunti ja 15 minuuttia. Liikkuminen on rasittavaa, jos puhuminen on hankalaa hengästymisen takia.

Lihaskuntoa ja liikehallintaa toimintakyvyn tueksi tarvitaan ainakin kaksi kertaa viikossa. Tätä ovat esimerkiksi raskaat pihatyöt, kuntosali ja pallopelit.

Muutaman minuutin liikkuminen kerrallaan riittää.